Kovat odotukset koronarokotteista

Koronarokotteen nopea kehittäminen on maailmanlaajuinen missio. Maailmalla ensimmäiset rokotteet on jo annettu vapaaehtoisille ja Suomessa koe-eläimille.

Maaliskuussa pandemiaksi julistettu COVID-19 on ennen elokuun puoliväliä vienyt globaalisti yli 700 000 ihmisen hengen ja tartunnan saaneita on lähes 20 miljoonaa. Euroopassa luvut ovat lähteneet huolestuttavaan nousuun suvantovaiheen jälkeen.

Suojaavan rokotteen on katsottu olevan paras keino taltuttaa hengenvaarallinen virusperäinen keuhkokuume ja monielinvaurio. Vajaassa kahdessa kuukaudessa uuden koronaviruksen tunnistamisen jälkeen amerikkalaisen biolääkeyhtiön Moderna Therapeuticsin valmistama mRNA-1273 oli yltänyt kliinisten kokeiden vaiheeseen.

Käsittämättömään aikatauluun on Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskuksen johtaja, professori Mika Rämetin mukaan monta syytä. Ensinnäkin kiinalaistutkijat eivät pitäneet viruksen syntyä omana tietonaan, vaan he jakoivat sen alkumetreillä koko globaalin tiedeyhteisön ulottuville.

Koska koronaviruksen leviäminen on ollut räjähdysmäistä, rokotteen kiivastahtinen kehittäminen on alalla yhteinen missio. Tarve rokotteelle on niin valtava, että siinä ei ole tilaa tuijottaa vain omaa tutkimustulosta.

Eri menetelmät rinnakkain

Erilaisia rokoteteknologioita on Rämetin mukaan noin kymmenkunta. Hänen mielestään lähestymistapojen laaja kirjo on oleellista, jotta lopputuloksena on mahdollisimman turvallinen ja tehokas rokote eikä se olisi yhden kortin varassa. Tähtäimen pitäisi olla siinä, että lupaavimmat rokotteet yltäisivät tuotantoon maailmanlaajuisesti.

– Rokoteaihioiden kehittämisessä on pystytty hyödyntämään jo olemassa olevia teknologioita, Rämet selittää useiden hankkeiden yhtäaikaista käynnistymistä.

Nyt rokoteaihioita on kehitteillä globaalisti yli sata, ja myös Suomessa on meneillään useita hankkeita. On arvioitu, että koronarokote voisi tulla markkinoille jo tämän vuoden aikana, jos kansainvälisesti pisimmällä oleva Oxfordin yliopiston ja AstraZenecan muokattuun adenovirukseen pohjaava rokote osoittautuu tehokkaaksi ja turvalliseksi.

Tutkimus edellä

SARS- ja MERS-rokotteet ovat pitkälti pohjana koronarokotteiden kehittämisessä. Niitä on valmisteilla sekä tavanomaisilla kokonaisiin viruksiin perustuvilla menetelmillä että uusilla bioteknologisilla tekniikoilla.

Rokotetutkimuskeskus kehittää Rämetin luotsaamana Vesna Blazevicin tutkimuslaboratoriossa yhteistyössä Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan apulaisprofessori Vesa Hytösen tutkimusryhmän kanssa rokotetta, joka pohjautuu viruksen kaltaisiin partikkeleihin, jotka eivät sisällä viruksen perimäainesta.

– Tekeminen on haastavampaa ja hitaampaa kuin maailmalla kliinisissä vaiheissa olevissa rokotteissa. Uskomme, että VLP-tekniikalla valmistettu rokote on turvallinen ja antaa hyvän suojan tautia vastaa, Rämet sanoo.

Rokote ei tule olemaan valmis ensimmäisten joukossa, mutta tavoitteena on kehittää mahdollisimman hyvä rokoteaihio rokotteiden toisessa aallossa. Rokotetutkimuskeskus on valmiina myös eri toimijoiden kehittämien rokotteiden kliinisiin testeihin.

Itä-Suomen yliopiston akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttualan tutkimusryhmä on keskeisessä asemassa Helsingin yliopiston professori Kalle Sakselan koronarokotetta kehittävässä hankkeessa. Siinä hyödynnetään jo parinkymmenen vuoden verran kehitettyä geeninsiirtoteknologiaa. Rokotteen valmistamisessa ei tarvita itse koronavirusta, vaan ainoastaan sen pinnalla olevaa piikkiproteiinia. Rokote perustuu adenoviruspohjaiseen Ad5-geeninkuljetusvektoriin, ja se annetaan nenäsumutteena.

Vastaavanlaisia geeninsiirtoon perustuvia rokotteita on Ylä-Herttualan mukaan kehitetty SARS- ja MERS-viruksiin lupaavin tuloksin.

– Geenisiirtoon perustuvia lähestymistapoja on vain vähän, koska teknologia on uutta, Ylä-Herttuala taustoittaa.

Menetelmän etuna on nopeus. Jos piikkiproteiini muuttuisi, se pystyttäisiin kloonaamaan lyhyessä ajassa uuteen geeninsiirtovektoriin. Kuudesta kehitetystä aihioista todennäköisintä testataan parhaillaan eläinkokeiden avulla. Tutkimusryhmä neuvottelee hankkeen etenemisestä Fimean kanssa.

Budjetissa on varattuna 110 miljoonaa euroa koronarokotteen ostamista varten. Miten rokotteen saatavuus turvataan Suomessa?

Mika Rämet: Suomen kannattaa varautua useampiin vaihtoehtoihin: EU, WHO ja eri maiden väliset allianssit. Meillä on pitkä historia rokotetutkimuksessa eli hyvät yhteydet ja verkostot. Todennäköistä on saada rokotetta tietylle osalle väestöä alkuvaiheessa. Suomen Akatemia rahoittaa kotimaisten rokotteiden kehittämistä turvatakseen saatavuuden.

Seppo Ylä-Herttuala: Todennäköisin tapa on edetä asiassa EU:n kanssa, jotta olisi muskeleita neuvotella lääkejättien kanssa. Yksittäisenä asiakkaana olisimme heikko ja hinta olisi kohtuuttoman korkea. Kymmenen vuotta sitten THL ei saanut kausi-influenssarokotetta tarvittavaa määrää. Kysyntä ylittyi ja hinta nousi pilviin.

Ei tyhjältä pöydältä

  • Aiempi SARS-CoV-virus aiheutti vuonna 2002 SARS-epidemian. Nyt koronatautia aiheuttavan SARS-CoV-2:n kaltaista virusta vastaan ehdittiin rokoteaihioiden kehittämisessä päästä alustaviin kliinisiin tutkimuksiin. Tarve rokotteelle kuitenkin poistui, kun epidemia selätettiin. Tutkimuksen pohjalta
    saatiin käsitys, millainen rokote koronatautia vastaan voisi olla.
  • WHO tarttui ripeästi ohjaksiin, kun ebolaepidemia äityi pandemiaksi Afrikassa. Sitä vastaan on kehitetty useita rokotteita, esimerkiksi adenoviruksiin pohjaavaa. Viime vuosina pandemioihin varautumisen vuoksi on kehitetty erityisesti niin sanottua RNA-rokotetta, joka sisältää kokonaisen viruksen tai
    viruksen osien asemesta vain sen RNA:ta. Hyöty on niiden nopea muokattavuus. Toistaiseksi näyttöä on ainoastaan vesikauhua vastaan. Moderna Therapeuticsin rokote on tällainen RNA-rokote.

Onko henkistä työnkuormitusta ja jaksamista huomioitu työpaikallasi?