Lääkelista ja käytetyt lääkkeet yhdenmukaisiksi

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidossa tapahtuu virheitä erityisesti omaisten vastatessa lääkkeistä. Farmasistien antama opastus voisi parantaa tilannetta.

Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoitopalvelut pitää räätälöidä yksilöllisesti iäkkään ja tarvittaessa tämän omaisten toiveita kuunnellen.Kotona hoidetaan yhä huonokuntoisempia ihmisiä, joilla on monia sairauksia ja jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Silti iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoitoprosessissa on selkeitä puutteita.

Sairaala-apteekkari Tiina Järvinen tarkasteli lisensiaatintutkimuksessaan Turun kaupungin iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon toteutusta. Hän selvitti asiakkaiden ja heidän omaistensa kokemuksia ja mielipiteitä kotihoidon palveluista. Lisäksi hän tarkasteli, onko lääkehoitoon liittyvien palvelujen toimivuudessa eroja sen mukaan, kuka asiakkaan lääkehoidon toteuttaa – asiakas itse, omainen tai kotihoito.

Ajantasainen lääkitystieto on olennainen asia hoitopäätöksiä tehtäessä, mutta virheellisyydet iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkelistoissa ovat edelleen yleisiä. Tutkimukseen osallistuneista 71 prosentilla tutkimukseen osallistuneista kotihoidon asiakkaista potilastietojärjestelmän lääkelista ei vastannut käytössä olevia lääkkeitä.

Omaisilla eniten parannettavaa

Eroja potilastietojärjestelmän ja käytössä olevien lääkkeiden välillä oli eniten niillä asiakkailla, joilla omaiset toteuttivat lääkehoidon. Yhtenä selittävänä tekijänä eroihin saattaa olla se, että omainen joutuu usein toteuttamaan vaativaa lääkehoitoa, vaikka hän ei ole terveydenhuollon ammattilainen eikä siten ole saanut koulutusta lääketiedosta. Lääkehoidon toteutus myös muuttuu useimmiten ajan myötä vaativammaksi, kun läheisen terveydentila vähitellen heikkenee. Erityisen vaativaa ja raskasta on muistisairauksista kärsivien läheisten lääkehoidosta vastaaminen.

Tutkimuksessa asiakkaan hoidon toteuttavien omaisten ryhmässä oli käytössä lähes yhtä paljon lääkkeitä kuin kotihoidolla. Omaiset toteuttivat siten yhtä vaativaa lääkehoitoa kuin kotihoidon ammattilaiset.

Asiakkaat ja omaiset kokivat jääneensä vaille terveydenhuollon ammattilaisten tukea lääkehoidon toteutuksessa. Vastuunjako kotihoidon ja heidän itsensä välillä ei myöskään aina ollut selvillä.

Omaiset hyötyisivät farmasistin antamasta perehdytyksestä lääkehoitoon. Farmasian ammattilaisten rooli omaisten ja asiakkaiden opastamisessa voisi olla nykyistä keskeisempi, sillä heillä on tehtävään tarvittava ammattitaito ja he tapaavat omaisia ja asiakkaita apteekissa. Omaisten ja itse lääkehoidon toteutuksesta vastaavien iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden kyky toteuttaa lääkehoitoa pitää myös arvioida.

Lääkkeiden vaikutuksia seurattava

Monilääkitys on yleistä kotihoidon asiakkaiden parissa. Silti lääkkeiden vaikutuksia tai mahdollisia haittavaikutuksia ei kotihoidossa tiedustella iäkkäiltä tai havainnoida systemaattisesti. Iäkkäiden hyvinvoinnin kannalta havainto on erittäin merkittävä, sillä iäkkäät ovat nuorempia aikuisia suuremmassa vaarassa saada lääkehoidosta haittatapahtumia muuttuneen farmakokinetiikan ja -dynamiikan vuoksi.

Erityishuomio pitää kiinnittää lääkkeisiin, joihin liittyy suuri haittavaikutusten riski. Esimerkiksi varfariini on yleisesti käytetty lääke, jonka annostelu on vaativaa ja joka voi väärin käytettynä aiheuttaa vakavia haittoja.

– Tarvitaan kehittämistoimenpiteitä sekä paikallisesti että kansallisesti ajantasaisen lääkitystiedon turvaamiseksi, Tiina Järvinen toteaa.


Lähde: Tiina Järvinen: Iäkkäiden kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon toteutus – lääkehoidon toteutuminen ja palvelut asiakkaan ja omaisen kokemana sekä lääkelistan vastaavuus. Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?