Lääkitysturvallisuuden parantaminen edellyttää reaaliaikaista tietoa haittatapahtumista

Tuore väitöstutkimus osoittaa lääkkeisiin liittyvien haittatapahtumien yleisyyden erikoissairaanhoidossa. Kehitystyö edellyttää yhteneväisempää, reaaliaikaista tiedon seurantaa ja tiiviimpää kommunikaatiota terveydenhuollon toimijoiden välillä.

Lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat koskettavat joka viidettä sairaalahoidossa ollutta potilasta. Tämä käy ilmi proviisori Outi Laatikaisen tuoreesta väitöstutkimuksesta.

Jopa puolet lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista eli lääkkeiden haittavaikutuksista ja niiden määräämiseen, jakamiseen ja annosteluun liittyvistä virheistä voitaisiin Laatikaisen mukaan välttää.

Mitään yksittäistä ratkaisua ei tietenkään ole, mutta tällä hetkellä haittatapahtumien seuranta ja terveydenhuollon eri toimijoiden kommunikaatioyhteys ovat aivan turhan heikkoja, Laatikainen sanoo.

HaiPron seuranta hallinnolliselle tasolle

Laatikaisen tutkimus perustuu  HaiPro-työkaluun tallennettuun tietoon vuosilta 20072017. HaiPro on potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettely ja tietotekninen työkalu, joka on käytössä yli 200:ssa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä kautta maan. Vaikka HaiProa käyttää yli 144 000 terveydenhuollon ammattilaista, sen hyötykäyttö on Laatikaisen mukaan hajanaista.

Nyt tieto on hajallaan ja sitä voidaan seurata vain takautuvasti. HaiPro-ilmoitusten käsittely tapahtuu yksiköissä sen sijaan, että sitä seurattaisiin hallinnollisella tasolla esimerkiksi sairaaloissa, jolloin tietojen perusteella voitaisiin tehdä koko sairaalaa koskevia parannuksia toimintatapoihin, Laatikainen harmittelee.

Farmasian ammattilaiset tiedon välittäjinä

Yksi syy haittatapahtumiin on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen kommunikaatio, joka ei Laatikaisen mielestä ole lainkaan riittävää.

Tässä farmasian ammattilaisilla olisi iso merkitys. He voisivat toimia tiedonvälittäjinä eri yksiköiden ja myös avoapteekkien, terveysasemien ja sairaaloiden välillä, Laatikainen uskoo.

Itsekin Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskennellyt Laatikainen kiittelee osastofarmasistien hienoa työtä erikoissairaanhoidon parissa. 

He voivat keventää lääkäreiden ja hoitajien työkuormaa. Farmasian ammattilaisten käyttö saisi levitä laajemmin myös perusterveydenhuollon piiriin.

Ikääntyvät suurin riskiryhmä

Väitöstyössä muodostettiin ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen kuva lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista suomalaisessa erikoissairaanhoidossa. Lääkkeisiin liittyviä haittoja tutkittiin moniulotteisesti huomioimalla sekä varsinaiset lääkehaitat että lääkehoidon eri vaiheissa ilmenevät lääkitysvirheet.

Tutkimuksen keskeinen tulos on, että lääkkeisiin liittyvät haittatapahtumat ovat erittäin yleisiä. Erityinen riskiryhmä ovat yli 65-vuotiaat, joille lääkehaittojen arvioitiin aiheuttaneen lähes neljänneksen erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä.

Suurin osa lääkitysvirheissä ja lääkehaitoissa osallisina olleista lääkkeistä kuului viiteen yleisesti käytettyyn lääkeryhmään, joista useimmiten edustettuina olivat keskushermoston kautta vaikuttavat lääkeaineet.

Tutkimustyö jatkuu väitöksen jälkeenkin

Itä-Suomen yliopistosta proviisoriksi valmistunut Outi Laatikainen aloitti työt Oulun yliopistollisessa sairaalassa jo farmaseutiksi valmistuttuaan. Hän viimeisteli pro gradu -työnsä työn ohessa.

Professori Miia Turpeinen Oulun yliopistosta nappasi hänet mukaan tutkimusryhmäänsä. Oman väitöstyön lisäksi Laatikainen on mukana muissa tutkimuksissa ja opettaa farmakologiaa Oulun yliopistossa.

Kehitämme Oulun yliopistollisessa sairaalassa automatisoituja toimintoja reaaliaikaisen tiedon saamiseksi lääkkeisiin liittyvistä haittatapahtumista. Arki siis jatkuu aika lailla entisellään väitöstyön valmistuttuakin, Laatikainen toteaa.