Omakannan käyttöön kaivataan ohjeistusta

Omakantaa Itä-Suomen yliopistossa tutkiva väitöskirjatutkija Maria Sääskilahti sanoo, että vaikka tuoreiden tulosten mukaan palvelun käytettävyys on hyvä, kehitettävää löytyy.

Omakanta on tullut tutuksi monille suomalaisille viime vuosina. Sähköisen palvelun tarkoituksena on, että myös tavallinen kansalainen pystyy helposti esimerkiksi tarkastelemaan laboratoriotestien tuloksia ja uusimaan lääkereseptejä ilman erillistä lääkärikäyntiä.

Tutkittua tietoa palvelun käyttäjäkokemuksista ei ole ollut aiemmin saatavilla.

Vuonna 2019 Itä-Suomen yliopiston Omakanta-kyselytutkimuksen tutkimusryhmä jakoi kyselylomakkeet 18:aan eri apteekkiin ympäri Suomea. Ne jaettiin apteekeissa käyville täysi ikäisille reseptiasiakkaille, jotka hakivat sähköisellä reseptillä lääkkeitä itselleen tai alaikäiselle lapselleen.

Tietosuoja herättää huolta

Yhteensä 35 prosenttia eli 994 kappaletta 2 866 jaetusta lomakkeesta palautettiin postitse. Vastauksista saatiin paljon tietoa siitä, mikä on käyttäjien kokemus palvelusta ja sen toimintojen käytöstä, käytettävyydestä ja hyödynnettävyydestä. Asiakkaat saivat kertoa kyselylomakkeissa siitä, kuinka usein he käyttävät palvelun toimintoja. Asiakkaat kuvailivat myös mielipiteitään Omakannasta vastaamalla väitteisiin numeroasteikolla 1–5.

– Kyselyyn vastanneista asiakkaista 820 käytti Omakantaa. Heistä hieman yli viidesosalla oli tietosuojaan liittyviä huolia, kuten pelkoa siitä, että asiattomat henkilöt katsovat heidän tietojaan tai tiedot saattavat kadota. Positiivista hoidon jatkuvuuden ja lääkehoidon kokonaishallinnan kannalta on kuitenkin se, että vain harva käyttäjistä on kieltänyt terveys- tai reseptitietojensa näkymisen toisille yksiköille, kertoo Omakanta-tutkimuksen päätutkija Maria Sääskilahti Itä-Suomen yliopistolta.

Palvelun käyttö ei aina mutkatonta

Osa reseptiasiakkaista koki palvelussa myös puutteita. Esimerkiksi hieman yli kymmenesosa koki virheitä tiedoissa, jotka oli kirjattu palveluun. Kymmenen prosenttia kyselylomakkeiden palauttaneista asiakkaista koki, että hoitavan tahon kirjaamia tietoja oli hankala ymmärtää. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ei osannut sanoa, löytyykö Omakannasta helposti tietoa terveydenhuollon yksiköistä ja apteekeista, jotka ovat katsoneet tai käsitelleet heidän reseptitietojaan. Enemmän kuin yksi kymmenestä taas kaipaisi apua palvelun käytössä.

Tutkimuksen tuloksista tehtyihin johtopäätöksiin reagoitiin nopeasti sen jälkeen, kun tieto julkaistusta artikkelista lähetettiin Kelalle ja Omakannalle.

– Elokuun 20. päivä Itä-Suomen yliopisto julkaisi tekemämme lehdistötiedotteen. Kolme päivää myöhemmin Kanta uudelleentwiittasi tästä tehdyn twiitin, Sääskilahti kertoo.

Kuun lopussa Kantapalvelut julkaisi sivuillaan tiedotteen, jossa kehotettiin käyttäjiä tutustumaan Omakannan käyttöä opastavaan verkkokouluun. Siellä voi saada apua Omakannan käyttöön liittyvissä ongelmissa.

Onko julkaisulla kenties jokin yhteys tutkimustuloksiin?

–Vaikuttaa siltä, että Kantapalveluissa ollaan kiinnostuneita tutkimuksemme tuloksista ja että niitä pyritään hyödyntämään.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta

Maria Sääskilahti.

Maria Sääskilahti aloitti farmasian opinnot Itä-Suomen yliopistossa syksyllä 2011. Ennen sitä hän aloitti sairaanhoitajaopinnot, mutta jokin alassa ei tuntunut täysin omalta. Yksi asia tuntui kuitenkin kolahtavan.

– Sairaanhoitajaopintojen aikana heräsi kiinnostus lääkkeisiin liittyviä asioita kohtaan. Lopetettuani sairaanhoitajaopinnot hain farmasialle ja pääsin opiskelemaan proviisoriksi.

Alkuun farmasian alalla Sääskilahtea viehätti käytännön ja teorian sopiva suhde. Teoriapohjan pitää olla hyvä, jotta sitä voi hyödyntää käytännön työssä.

– Nykyään alalla kiinnostaa eniten yhteiskunnalliset näkökulmat eli lääkkeet, niiden käyttö ja käyttöön liittyvät asiat sekä lääkehuollon toimivuus yhteiskunnan näkökulmasta, hän kertoo.

Tällä hetkellä Sääskilahti työstää väitöskirjaa siitä, minkälaisia kokemuksia lääkkeiden käyttäjillä on Omakannasta lääkehoidon ja terveyden seurannassa.

Väitöskirja-aihe oli luonteva jatke proviisoriopintojen pro gradu -tutkielmalle, jonka Sääskilahti teki reseptiasiakkaiden kokemista sähköisen reseptin keskeisimmistä eduista ja ongelmista. Tutkielma oli osa isoa sähköisen reseptin käyttöönottoa tutkinutta tutkimuskokonaisuutta.

Tarve tutkia Omakantaa nousi esille niin tutkielmassa kuin muissa tutkimuskokonaisuuteen liittyvissä tutkimuksissa.

– Kun palasin yliopistolle tutkimustyöhön parin apteekkivuoden jälkeen, tutkimusryhmässäni oli alkamassa projekti Omakannan käytöstä ja käytettävyydestä. Aihe tuntui heti tutulta, koska gradussani Omakantaan liittyvät ongelmat olivat nousseet esille. Innostuin aiheesta todella ja päätin aloittaa siitä väitöskirjan tekemisen.

Oletko harkinnut mentorointiohjelmaan osallistumista?