Tänä keväänä tuli kuluneeksi kymmenen vuotta Omakanta-palvelun käyttöönotosta. Palvelun tavoitteena on edistää kansalaisten mahdollisuutta osallistua oman terveytensä ylläpitoon ja hoitoon. Omakannassa voi muun muassa tutustua omiin reseptitietoihin ja laboratoriotuloksiin kotisohvalta käsin.
Itä-Suomen yliopiston keväällä 2019 toteuttaman kyselytutkimuksen mukaan 82 prosenttia apteekkien reseptiasiakkaista käytti Omakantaa.
– Omakanta on hyödyllinen kaikille suomalaisille. Varmasti jokaisella meistä on joskus terveydenhuollon käyntejä ja siten kirjauksia palveluun sekä lääkärin määräämiä lääkkeitä käytössä, sanoo yliopistotutkija Johanna Timonen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.
Asiakkaat eriarvoisessa asemassa
Tutkimuksen mukaan Omakantaa käyttivät todennäköisimmin henkilöt, jotka muutenkin käyttivät internetiä ja etsivät sieltä tietoa terveyteen liittyen. Lisäksi suuri määrä säännöllisesti käytettäviä reseptilääkkeitä ennusti palvelun ahkeraa käyttöä.
Kaikkien ei kuitenkaan ollut mahdollista käyttää Omakantaa, sillä se edellyttää nettiyhteyttä, mobiililaitetta tai tietokonetta sekä sähköisen asioinnin tunnuksia.
– Nämä henkilöt tulisi tunnistaa apteekeissa ja muissa terveydenhuollon toimipisteissä, ja heille tulisi tarjota vaihtoehtoisia keinoja ajan tasalla pysymiseen. Käsittääkseni Omakanta ei ole poistanut terveydenhuollon yksiköiden velvollisuutta tarvittaessa tulostaa asiakkaalle hänen tietojaan esimerkiksi asiakkaan niin pyytäessä, Timonen muistuttaa.
Väitöskirjatutkija Maria Sääskilahti Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta on huolissaan siitä, että ilman vaihtoehtoisia oman lääkityksen ja terveyden seurannan keinoja asiakkaat joutuvat eriarvoiseen asemaan. Tällöin Omakannan käyttäjillä olisi paremmat mahdollisuudet oman lääkityksen ja terveyden seurantaan ja ylläpitoon kuin palvelua käyttämättömillä henkilöillä.
Käyttö vielä kankeaa
Osalla kyselytutkimuksen vastaajista oli tarvittavat välineet Omakannan käyttöä varten, mutta he eivät muusta syystä halunneet käyttää palvelua. Osa koki, ettei palvelun käytölle ollut tarvetta, sillä palvelun kautta seurattavia tietoja ei ollut, tietoja seurattiin muilla tavoilla tai tietojen seuraamista ei koettu tarpeelliseksi. Lisäksi osa vastaajista ei ollut kuullut palvelusta tai sen käyttö koettiin vaikeana.
Timonen ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi mobiilisovellusta, jota Omakannasta ei vielä ole tehty.
– Tilastokeskuksen mukaan suurin osa suomalaisista käyttää älypuhelinta. Sovellus voisi lisätä Omakannan käyttöä esimerkiksi heillä, joilla on käyttöön vaadittavat taidot ja välineet, mutta he ovat kokeneet Omakantaan kirjautumisen ja sen käytön internetselaimessa hankalana, Timonen pohtii.
Tiedot varmassa tallessa
Terveydenhoitohenkilökunnan kirjaukset näkyvät asiakkaalle Omakannan kautta, jolloin niihin voi palata uudelleen. Siten vastaanottokäynnin jälkeen voi tarkistaa, mitä käynnin aikana puhuttiin ja mitä jatkotoimenpiteistä sovittiin.
– Ulkopuolisilla ei ole pääsyä Omakantaan eli ei ole riskiä, että asiattomat henkilöt pääsevät tietoihin käsiksi, mikä riski on olemassa esimerkiksi kirjeitse saatavien papereiden kohdalla, Sääskilahti sanoo.
Omakannan kautta asiakas voi myös seurata, missä toimipisteissä hänen tietojaan on katsottu ja käsitelty.
Asiakkaan muistettava oma vastuunsa
Sääskilahti muistuttaa, että asiakkaan on itse huolehdittava reseptien ajantasaisuudesta.
– On asiakkaan vastuulla, että hänen lääkehoitoonsa ei tule katkoksia esimerkiksi sen takia, että resepti on mennyt vanhaksi. Sillä, että asiakas huolehtii omien reseptiensä olevan aina ajan tasalla, on suuri vaikutus lääkehoidon jatkuvuuteen ja sitä kautta oman terveyden ylläpitoon ja hoitoon, Sääskilahti sanoo.
– Sähköisen reseptin aikana Omakanta on oikeastaan ainoa keino pysyä itsenäisesti ajan tasalla omasta reseptilääkityksestä, Timonen toteaa.
Timonen näkee kuitenkin ongelmia reseptien uusimisessa palvelun kautta. Tällöin lääkäri ei välttämättä kohtaa potilasta kasvokkain pitkään aikaan ja saa uusinta tietoa potilaan terveydentilasta.
– Onko lääkäreillä aikaa yksityiskohtaisesti etsiä ja selata potilaan terveystietoja uudistamispäätöksen tueksi varsinkin, jos kyseessä on ennestään tuntematon potilas? Timonen pohtii.
Tutkimusartikkeli on luettavissa täällä.
Toimittajan kommentti
Vaikka Omakanta on loistava keksintö, käytän sitä ani harvoin. Arvostan henkilökohtaista palvelua, minkä vuoksi piipahdan mieluummin apteekissa kuin
Omakannassa. Toisinaan tiskillä on kuitenkin selvinnyt, että resepti on tyhjentynyt tai vanhentunut, jolloin soitan terveyskeskukseen reseptin uusimiseksi. Kun tekstiviesti ilmoittaa, että resepti on uusittu, marssin jälleen apteekkiin.
Työlästä ja aikaavievää, eikö totta? Voisin hyvin tarkistaa reseptit Omakannassa ja tehdä tarvittavat uusimispyynnöt. Jos haluaisin säästää aikaa entisestään, tilaisin lääkkeet kotiin.
Aion silti jatkossakin jatkaa vanhaan tyyliini, sillä Suomen apteekkiverkosto on niin kattava, että apteekkiin pääsee näppärästi kauppareissun yhteydessä. Mielelläni jonotan hetken, kun tiedän saavani hyvää ja asiantuntevaa palvelua.
On kuitenkin helppo uskoa, että pitkäaikaissairaille ja useita lääkkeitä käyttäville henkilöille Omakanta on kultaakin kalliimpi.
Hanna Leino
Kirjoittaja on Farmasia-lehden toimitussihteeri.
