Omavastuuosuuden nostaminen hillitsee kustannustasoa

Vuonna 2016 terveydenhuollon menot kasvoivat 0,4 prosenttia edellisvuodesta. Lääkemenojenkin kasvu (5,1 prosenttia) oli edellisvuotta maltillisempaa.

Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2016 -tilastoraportin mukaan avohoidon lääkemenot kasvoivat edeltävästä vuodesta reaalisesti 5,1 prosenttia. Avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden menot olivat vuonna 2016 yhteensä noin 2,6 miljardia euroa.

– Lääkemenojen kasvuun on vaikuttanut terveydenhuoltoon kohdistuneet säästötoimet, mutta taustalla vaikuttaa myös sairauksien lisääntynyt avohoito, kertoo Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen.

Vuonna 2016 ylemmän erityiskorvausluokan lääkekohtainen omavastuu nousi kolmesta eurosta 4,50 euroon, ja lisäkorvauksen lääkekohtainen omavastuu nousi niin ikään 1,50 eurosta 2,50 euroon. Lisäksi lääketukkukaupat sekä lääkeyritykset maksoivat 7,1 miljoonaa euroa palautusmaksua sairausvakuutusrahastoon. Suurimpien apteekkien kohdalla apteekkimaksuja korotettiin.

– Vuonna 2016 alussa voimaan tuli lääkeostojen alkuomavastuu, Martikainen muistuttaa.
Alkuomavastuu vähensi lääkekorvausta saaneiden henkilöiden määrää. Korvausta vaille jäi useimmiten ainoastaan yhden lääkekuurin vuodessa ostaneet henkilöt, joiden lääkeostot kohdistuivat yleisimmin systeemisesti vaikuttaviin infektiolääkkeisiin.

Lääkkeiden kokonaismyynti oli vuonna 2016 yhteensä 3 067 miljoonaa euroa. Myynti kasvoi 3,7 prosenttia, mutta kasvu oli 0,8 prosenttia pienempää kuin edellisvuonna.

Syöpälääkkeiden ja immuunivasteenmuuntajien myynti kasvoi vuoden 2015 luvuista edellisten vuosien tapaan eniten. Myydyimpiin lääkeryhmiin kuuluivat myös ruoansulatuselinten sairauksiin, hermostoon ja aineenvaihduntasairauksiin vaikuttavat lääkkeet.

Menot lähes ennallaan

Vuonna 2016 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 20,5 miljardia euroa ja edellisvuoteen verrattuna kasvu oli reaalisesti 0,4 prosenttia. Noin puolet terveydenhuollon menoista kohdistui erikoissairaanhoitoon ja perusterveydenhuoltoon.

Tilastoinnin pohjana on käytetty EU-asetusperusteista SHA 2011 -tilastointijärjestelmää, jossa terveydenhuoltomenoiksi tulkitaan käyttömenot, jotka saadaan vähentämällä terveydenhuollon kokonaismenoista investointimenot.

Terveydenhuoltomenot suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat Suomessa 9,5 prosenttia vuonna 2016. Luku on puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD-maissa keskimäärin. Muutokset kansantalouden kokonaistuotantoa mittaavassa bruttokansantuotteessa muuttavat myös bruttokansantuotesuhdetta. Bruttokansantuotteen laskiessa bruttokansantuotesuhde vastaavasti kasvaa. 

Tilastoinnin haasteita

Vuonna 2016 ikääntyneiden ja vammaisten pitkäaikaishoidon sekä kotihoidon menot olivat 3,9 miljardia euroa. Ikääntyneiden laitoshoidon menot laskivat 16,5 prosenttia ja vammaisten yhdeksän prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Samaan aikaan ikääntyneiden kotiin annettavan ympärivuorokautisen hoivan sisältävien asumispalveluiden menot nousivat 8,6 prosenttia. Vammaisten vastaavat hoitomenot kasvoivat reaalisesti 4,3 prosenttia.

Perusterveydenhuollon avohoidon menoihin ei ole tilastovuodesta 2015 alkaen sisällytetty kotisairaanhoidon menoja, vaan ne on raportoitu kotihoidon tehtäväluokalla.

Avohoito kirjataan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusjärjestelmäkokonaisuuteen kuuluvaan Avohilmoon. Haasteena Avohilmossa on se, että sinne ei pystytä luotettavasti erittelemään kotisairaanhoidon ja kotipalveluiden osuuksia. Näiden palveluiden kustannusten arviointi kotihoidon tehtävänluokan kustannuksista on epäluotettavaa perusterveydenhuollon avokäyntien tietojen pohjalta, koska suurin osa käynneistä kirjataan kotihoidon palvelumuodolle. Ensisijaisesti tilastoinnissa pyritään erittelemään kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon palvelut, mutta mikäli toiminnot eivät ole eroteltavissa, kirjataan toiminto kotihoidoksi.

Kuntien rahoitusosuus laski

Suomen terveydenhuollon monikanavaisessa rahoitusmallissa suurin osa rahoituksesta tulee julkisilta toimijoilta. Yksityistä rahoitusta saadaan työnantajilta, kotitalouksilta ja vakuutuksista. Suomalaisten yksityisten kotitalouksien rahoitusosuus terveydenhuollon kokonaismenoista on verrattain korkea, 21,2 prosenttia.

Suurimman rahoitusosuuden muodostavat kunnat. Vuonna 2016 niiden rahoitusosuus Suomen terveydenhuollon menoista oli 34,9 prosenttia. Kuntien rahoittama osuus terveydenhuollon menoista väheni vuoteen 2015 verrattuna 2,1 prosenttia ja vastaavasti valtion sekä kotitalouksien osuudet kasvoivat. Asiakkaiden omavastuuosuuden nostaminen on ollut yksi kustannuskasvua hillitsevä menetelmä. f

Yksittäisistä lääkeaineista euromääräisesti eniten myytiin edellisten vuosien tapaan nikotiinia. Myös ibuprofeiinin ja parasetamolin myynnissä tapahtui kasvua. Molempia voidaan myydä sekä reseptillä että itsehoitolääkkeenä.

– Nikotiinin, ibuprofeiinin ja parasetamolin myynnin kasvua selittää ymmärtääkseni pääosin niiden suuri käyttäjämäärä, Kelan tutkija Hanna Koskinen sanoo.

Nikotiinin jälkeen eniten myytiin biologisia lääkkeitä. Myydyimpien lääkevalmisteiden kärki muuttui infliksimabin myynnin arvon vähetessä ensimmäistä kertaa. Myydyin biologinen lääke oli nivelreuman, psoriaksen ja tulehduksellisten suolistosairauksien hoitoon käytettävä TNF-alfan estäjä adalimumabi, jonka myynti pysyi edellisvuoden tasolla. Muun muassa verisyöpiin käytettävän rituksimabin myynti puolestaan kasvoi 11 prosenttia.

Diabeteslääkkeiden kohdalla kulutus kasvoi edelleen, mutta niiden myynnin kasvu hidastui hieman edellisvuodesta. Statiineista euromääräisesti eniten myyntiä kasvattivat atorvastatiini, simvastatiini ja rosuvastatiini, koska näiden lääkevalmisteiden viitehinnat nousivat.