Sosiaalista robotiikkaa käytetään jo laajasti opetuksessa sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksessa. Laura Heinosen Åbo Akademin terveystieteen laitoksella tekemän pro gradu -tutkimuksen mukaan teknologia voisi tulevaisuudessa tukea apteekkien lääkeneuvontaa, parantaa palvelun yhdenvertaisuutta ja vapauttaa farmaseuttien aikaa vaativampiin asiantuntijatehtäviin.
Heinosen pro gradu -selvitys tarkasteli sosiaalisten robottien käyttöä apteekkien lääkeneuvonnassa eettisestä näkökulmasta. Parhaimmillaan sosiaalinen robotiikka voisi hänen mukaansa lisätä jopa lääkitysturvallisuutta ja vahvistaa asiakkaiden yksityisyyden suojaa.
”Eettiset näkökohdat liittyen lääkeneuvontaan apteekissa antavan sosiaalisen robotin käyttöön – kvalitatiivinen tutkimus viranomaisten ja järjestöasiantuntijoiden näkökulmasta” -selvitys valmistui vuonna 2024. Se on osa monitieteistä PharmAInterction-hanketta, joka käynnistettiin Åbo Akademin terveystieteiden laitoksella vuonna 2022.
Pro gradun tutkimusaineisto koostuu seitsemän suomalaisen lääke- ja apteekkialan asiantuntijan sekä viranomaisedustajan haastatteluista, jotka toteutettiin vuoden 2023 aikana.
Terveysteknologia ja sen eettiset kysymykset ovat jo pitkään kiinnostaneet sairaanhoitajataustaista Heinosta. Kiinnostus ohjasi häntä tutkimaan, miten robotit voisivat tukea sekä farmasian mmattilaisten työtä että apteekkiasiakkaiden hyvinvointia. Omakohtaiset kokemukset terveydenhuollon resurssipulasta saivat aiheen tuntumaan entistäkin ajankohtaisemmalta.
Asiakkaille robotti voi tarjota uudenlaista joustavuutta helpottamalla arkaluonteisten asioiden käsittelyä yksityisesti ja ilman pelkoa leimautumisesta, selventää Heinonen.
Jälkiehkäisypillerin neuvontapalvelu valikoitui tutkimuksen esimerkkitapaukseksi, koska valmisteen hankinta on usein arkaluonteista ja vaatii lisäneuvontaa.
– Ajatuksena oli, että jälkiehkäisypilleriä ostavat usein nuoret asiakkaat, jotka voivat olla avoimempia kokeilemaan uutta teknologiaa. Samalla tilanne on herkkä, mikä tekee siitä eettisesti kiinnostavan tutkimuskohteen.
Tutkimuksessa nousi esille muun muassa se, että pienillä paikkakunnilla asiakkaan voi olla helpompi asioida robotin kanssa kuin tutun farmaseutin. Näin robotti voi lisätä yhdenvertaisuutta ja vähentää häpeän tunnetta.
Keskeinen eettinen havainto Heinosen tutkimuksessa liittyi asiakkaan autonomiaan: robotin käyttö ei saa rajoittaa asiakkaan vapautta tai pakottaa häntä asioimaan teknologian kanssa.
– Asiakkaan on tärkeää tietoisesti suostua asioimaan robotin kanssa ja ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Lisäksi asiakkaalla on aina oltava mahdollisuus valita ihmisfarmaseutti henkilökohtaisen lääkeneuvonnan saamiseksi.
Heinosen mukaan sosiaalisten robottien rooli nähdään apteekeissa ammattilaisten työtä tukevana – ei korvaavana.
– Jos neuvontatilanteessa nousee esiin esimerkiksi monimutkainen lääkitys, lääkeaineiden mahdollisia yhteisvaikutuksia tai muuta erityistä, robotin tulee ohjata asiakas aina farmasian ammattilaisen luo, Heinonen painottaa.
Tutkimukseen osallistuneille näytettiin video, jossa sosiaalinen robotti antaa lääkeneuvontaa kuvitteelliselle asiakkaalle. Videon jälkeen asiantuntijoita haastateltiin etäyhteyksin heidän näkemyksistään robottien käytöstä apteekeissa.
Tutkijan mukaan asiantuntijat suhtautuivat robottien käyttöön pääosin myönteisesti. Robottien nähtiin voivan vähentää farmaseuttisen henkilökunnan työkuormaa hoitamalla rutiininomaisia neuvontatilanteita, kuten yksinkertaisia itsehoitolääkkeisiin liittyviä kysymyksiä. Tämä voi vapauttaa henkilöstölle aikaa vaativampiin lääkeneuvontatehtäviin ja parantaa työhyvinvointia.
Erityisen merkittävänä pidettiin robottien tarjoamaa monikielellistä tukea. Sosiaalinen robotti voi kommunikoida useilla kielillä ja toimia tulkkina asiakkaan ja farmasian ammattilaisen välillä.
– Kansainvälistyvässä maailmassa tämä voisi parantaa lääkeneuvonnan ymmärrettävyyttä ja potilasturvallisuutta, etenkin alueilla, joilla kielikysymykset ovat arkipäivää.
Heinonen mainitsee esimerkkinä kotikaupunkinsa Vaasan, joka on virallisesti kaksikielinen. Siellä suomi ja ruotsi ovat tasavertaisia virallisia kieliä, ja julkisten palvelujen on kyettävä palvelemaan asiakkaita molemmilla kielillä heidän toiveidensa mukaan.
– Tällaisissa tilanteissa sosiaalinen robotti voisi tukea apteekkien tarjoamaa lääkeneuvontaa ja osaltaan helpottaa myös mahdollista työvoimapulaa sekä henkilöstön kuormitusta.
Tutkimuksessa nousivat esiin turvallisuuteen, tietosuojaan ja lainsäädäntöön liittyvät haasteet. Pystyykö robotti esimerkiksi tunnistamaan tilanteet, joissa asiakas ei ole kykenevä toimimaan teknologian kanssa?
– Robotin on kyettävä myös varmistamaan, että sen antamat ohjeet ymmärretään oikein.
Haasteena on myös nykyinen lainsäädäntö, joka jättää vastuunjaon ja turvallisuusvaatimukset osin epäselviksi. Lainsäädännön selkeyttäminen on välttämätöntä, jotta robotiikan potentiaali voidaan hyödyntää täysimääräisesti.
Sosiaalisia robotteja tutkitaan Suomessa toistaiseksi pääosin laboratorio-olosuhteissa. Seuraava tärkeä tutkimusaskel on robottien testaaminen aidoissa apteekkiympäristöissä oikeiden asiakkaiden kanssa.
– Laboratoriotulokset ovat olleet lupaavia. Nyt olisi tärkeää tutkia, miten sosiaalinen robotti toimii käytännössä osana apteekin arkea, Heinonen sanoo.
Robotti farmaseutin työtoverina
Laura Heinonen on hoitotieteen maisteri ja sairaanhoitajataustainen tutkija, joka valmistui Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunnasta vuonna 2024.
Pro gradu -tutkielmassaan Heinonen tarkasteli robotiikkaa sekä teknologisena innovaationa että yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimuksessa selvitettiin, miten robotit voivat parantaa palvelujen saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja yksityisyyden suojaa sekä millaisia vaatimuksia ne asettavat sääntelylle ja vastuiden määrittelylle.
Tämän vuoden alussa Heinonen aloitti työt Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksessa. Aiemmin hän työskenteli Vaasan keskussairaalassa anestesia- ja instrumenttihoitajana. Nykyisessä tehtävässään hän keskittyy potilasturvallisuuden kehittämiseen, haittatapahtumien raportointiin sekä digitaalisten ja tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen edistämiseen. Heinonen näkee nykyisen työnsä tukevan myös mahdollista jatkotutkimusta sosiaalisen robotiikan parissa.
Heinonen korostaa, ettei robotti korvaa farmasian ammattilaista, vaan toimii tämän tukena. Sosiaalinen robotiikka voi vahvistaa asiakaskokemusta, tukea ammattilaisten työtä sekä kaventaa palvelujen saavutettavuuseroja ja parantaa työolosuhteita.
– Näen robotin ennen kaikkea työtoverina, joka tukee farmasian ammattilaista ja tuo lisäarvoa asiakkaalle. Tulevaisuuden apteekki voi olla paikka, jossa ihminen ja robotti toimivat rinnakkain asiakkaan parhaaksi.