Vain harva apteekkari näkee apteekkinsa ensisijaisesti kaupallisena yrityksenä, mutta siitä huolimatta apteekkien on ollut välttämätöntä laajentaa tuotevalikoimaansa vapaan kaupan tuotteisiin apteekin taloudellisen toimintakyvyn turvaamiseksi. Terveydenhuoltopalvelujen lisäämisen esteenä on resurssien ja rahoituksen puute sekä se, ettei apteekin tuottamia palveluja ole saatu osaksi yhteiskuntaa ja terveydenhuollon palveluketjuja.
Tiedot käyvät ilmi apteekkari, farmasian lisensiaatti Lenita Jokisen väitöskirjasta Terveyspalveluita vai myyntityötä: Apteekkien toiminnan strateginen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä, joka perustuu Suomen Apteekkariliittoon kuuluneille apteekkareille lähetettyyn kyselyyn.
Kyselyllä selvitettiin apteekkipalveluiden tarjontaa tutkimushetkellä ja apteekkareiden näkemyksiä tulevaisuuden apteekkipalveluista, apteekkien tekemää strategiatyötä sekä apteekkien tuotemyynti- ja terveydenhuoltosuuntautuneisuuteen yhteydessä olevia tekijöitä.
Lisäksi Jokinen tutki apteekkien tehtäviä ja toiminnallista sijoittumista tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelurakenteessa keskeisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta.
Käytännön toteutus takkuaa
Tutkimus paljastaa ristiriidan siinä, että apteekit kokevat itsensä ensisijaisesti terveydenhuollon palveluiden tarjoajaksi, mutta toiminta kuitenkin suuntautuu käytännössä myös erikoiskauppaan ja aktiiviseen tuotemyyntiin.
Apteekit tekivät suunnitelmallisesti kampanjoita ja markkinointia tuotemyynnissä. Sama suunnitelmallisuus näkyi palveluiden kehittämisessä ja tuotteistamisessa, vaikka palvelujen vieminen konkreettiseksi toiminnaksi oli vielä osittain puutteellista. Tutkimukseen osallistuneet apteekkarit näkivät uusien palveluiden kehittämisen tärkeänä ja olivat kiinnostuneita uusista palvelukonsepteista.
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että farmaseuttisten palveluiden tuotteistaminen vaatii aikaa ja yhtenäiset toimintamallit, joiden vaikuttavuutta on tutkittu. Nämä ovat edellytyksenä palveluiden integroimisessa terveydenhuoltoon.
– Vaikka palveluita olisi osattu kehittää ja tuotteistaa, niiden käyttö on tyssännyt siihen, ettei niiden jatkuvuudesta ole pystytty pitämään kiinni. Jatkuvuus vaatii palvelujen säännöllistä käyttöä sekä aktiivista kehittämistä ja ylläpitoa, Lenita Jokinen sanoo.
Palveluiden tarjoaminen vaatii apteekilta myös toimintojen tarkempaa suunnittelua, investointeja ja henkilöstön pitkäjänteistä kouluttamista. Rahoitus onkin yksi keskeisistä esteistä palvelujen toteutukselle.
Pullonkaulana rahoitus
Lääkekustannusten hillitsemiseksi tehdyt toimenpiteet ovat lääkitysturvallisuutta edistävien apteekkipalvelujen kehittämistarpeiden kanssa vaikuttaneet apteekkien talouden rakenteeseen ja kehitykseen. Haasteena sekä Suomessa että kansainvälisesti on ollut se, miten tulevaisuuden apteekkitoiminnassa varmistetaan laadukkaat lääkehuollon palvelut kohtuullisin kustannuksin.
Kyselyyn vastanneista apteekkareista yli 90 prosenttia oli valmiita lisäämään erityispätevyyden, esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarvioinnin, suorittaneiden farmaseuttien määrää, mikäli palvelulle saataisiin valtakunnalliset laatukriteerit ja rahoitus. Yhtä suuri osa apteekkareista oli myös täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että lääkehoidon kokonaisarviointipalvelu on tulevaisuudessa tärkeä osa apteekkien toimintaa.
– Palveluita voisi ottaa mukaan lääketaksaan ja sillä lailla osaksi terveydenhuoltoa. Esimerkiksi lääkehoidon kokonaisarviointi voisi olla osittain Kelan korvaama palvelu, kuten mikä tahansa
lääke. Lääkäri voisi ohjata asiakkaan tai potilaan palvelun piiriin, Jokinen sanoo.
Lääkitysturvallisuutta lisäävien palveluiden tarjoaminen voidaankin nähdä strategisena valintana. Tämänkaltaiset valinnat vahvistavat apteekkien asemaa terveydenhuollossa. Tulevaisuudessa tarvittaisiinkin lääkepoliittisia päätöksiä, jotka tukisivat apteekkien suuntautumista terveydenhuollon suuntaan, jotta apteekkien osaaminen voitaisiin hyödyntää terveydenhuollossa aikaisempaa paremmin.
Apteekin rooli nähdään perinteisenä
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille lähetettyyn kyselyyn vastanneet näkivät apteekkien tärkeimpinä tehtävinä lääkkeiden toimittamisen, itsehoidon tuen sekä itselääkinnän. Vastaukset jakaantuivat eniten kysymyksissä, joissa puhutaan apteekkien roolin laajentumisesta muun terveydenhuollon suuntaan.
Apteekin palveluista koneellinen annosjakelu ja lääkehoidon kokonaisarviointi mielletään selvästi apteekin palveluiksi. Sen sijaan erilaiset mittaukset ja testit sekä terveyskontrollipalvelu jakavat mielipiteitä. Nämä voidaankin nähdä ensisijaisesti muun terveydenhuollon tehtävinä.
Uusimmissa alan lääkepoliittisissa julkaisuissa ja tiekartoissa väläytellään apteekin roolin muuttamista huomattavasti merkittävämmäksi terveydenhuollossa. Terveydenhuollon palveluiden lisääntyminen apteekeissa vaatii kuitenkin poliittisia päätöksiä ja yhteiskunnan tukea.
– Apteekeilta varmasti löytyy tarvittavaa osaamista ja potentiaalia. Yksittäiset apteekit ovat kuitenkin niin pieniä yksiköitä, ettei niillä ole resursseja tai mahdollisuuksia omalla paikkakunnallaan saada palveluja niin tunnetuiksi, että ne jäisivät pitkäaikaisempaan käyttöön, Jokinen toteaa.
