Monet meille tutut ja aiemmin hyvin kurissa pysyneet tartuntataudit ovat nyt entistä ärhäkämpiä, eivätkä antibiootit pure niihin vanhaan malliin. Vaikka uusien lääkkeiden kehitystyötä tehdään entistä kovemmilla kierroksilla, on antibioottiresistenssi etenkin länsimaissa alati paheneva ongelma.
Monet tutkijat ovatkin alkaneet miettiä tämän toivottomalta tuntuvan kilpajuoksun keskellä muita vaihtoehtoja, joista yksi on lääkkeiden uudelleenkohdentaminen.
Nimensä mukaisesti siinä hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa myyntiluvallisten lääkeaineiden turvallisuusprofiileista ja farmakologisista ominaisuuksista.
Kansainväliset tutkimustulokset ovat olleet lupaavia, ja uudelleenkohdentaminen nähdään potentiaalisena keinona täydentää perinteistä mikrobilääkekehitystä. Sen avulla voidaan löytää myös uusia ja entistä tehokkaampia lääkeyhdisteitä.
Antibioottiresistenssiin ja uudelleenkohdentamiseen on pureutunut myös Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tutkija Matej Zore.
Lokakuussa tarkastetussa väitöskirjassaan hän keskittyi uusien antibakteeristen aineiden kehittämiseen ja etenkin sellaisten tunnettujen lääkeaineiden uudelleenkohdentamiseen, joiden bakteerien vastaisesta vaikutuksesta ei ollut vielä tarkkaa tietoa.
Monet lääkeaineet ovat osoittautuneet bakteereja vastustaviksi, mutta niitä ei ole vielä uudelleenkohdennettu mikrobilääkkeiksi.
– Ensiksi halusimme selvittää, voisiko fingolimodin ja etrasimodin kaltaisia, alun perin aivan eri käyttöön tarkoitettuja lääkkeitä käyttää myös bakteerien vastaisina aineina. Sen jälkeen tutkimme, kuinka nämä yhdisteet reagoivat bakteerien kanssa ja voivatko bakteerit kehittää niille resistenssiä, Zore selvittää.
Tutkijan mukaan tulokset olivat lupaavia ja tarjoavat vankan pohjan tulevalle lääkekehitykselle.
– Havaittuja yhdisteitä voidaan käyttää johtolankoina uusien antibioottien kehitystyössä tai lisäämään yhdistelmähoidoissa käytettävien antibioottien tehoa. Tarkkojen toimintamekanismien selvittämiseen ja tehon arviointiin tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimusta, tuleva tohtori toteaa.
Ennen Zoren väitöskirjatyötä laitoksen tutkimusryhmä oli jo seulonut Yhdysvaltojen elintarvike- ja lääkeviraston hyväksymiä lääkeaineita. Samalla oli kartoitettu mahdollisuuksia niiden uudelleenkäyttöön.
Zoren mukaan hän olikin onnekas, että pääsi tutkimusryhmään mukaan heti sen alkumetreillä.
– Antibioottiresistanssi on globaali terveyshaaste ja yksi lääketieteen polttavimmista ongelmista. Perinteinen antibioottikehitys ei enää pysy tässä vauhdissa mukana, joten ajatus ei-antibioottisten lääkkeiden uudelleenkohdentamisesta oli innovatiivinen ja houkutteleva, hän kertoo.
Samalla hän muistuttaa, ettei kyse ole uudesta konseptista. Yksi onnistunut esimerkki on remdesiviiri, joka alun perin kehitettiin ebola-taudin hoitoon. Tämän jälkeen sitä käytettiin myös koronapandemiassa.
– Kokonaan uuden lääkkeen kehitystyö voi viedä vuosikymmeniä, maksaa miljardeja euroja ja sisältää silti isoja riskejä. Uudelleenkohdentamisessa keskitytään jo hyväksyttyihin lääkkeisiin, joilla on tunnetut turvallisuusprofiilit. Tämä lyhentää merkittävästi markkinoille tuloaikaa ja kehityskustannuksia, Zore tiivistää.
Tutkimus- ja selvitystyötä tehdään tällä hetkellä kiivaasti eri puolilla maailmaa. Useiden, täysin muussa käytössä olevien lääkeaineiden onkin havaittu jarruttavan bakteerien kasvua tai parantavan antibioottien tehoa.
–Tulokset ovat lupaavia, mutta yhtään lääkettä ei ole vielä onnistuneesti uudelleenkohdistettu antibiootiksi. Potentiaali on kuitenkin selvä, Zore toteaa.
Nykyistä parempia ratkaisuja on pakko löytää, sillä infektiot muuttuvat antibioottiresistenssin takia vuosi vuodelta vaikeammiksi ja pahimmillaan mahdottomiksi hoitaa.
– Resistentit infektiot johtavat pidempiin sairaalajaksoihin, korkeampiin hoitokustannuksiin ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Jos emme kehitä uusia ratkaisuja, voivat arkisetkin lääketieteelliset toimenpiteet muuttua liian vaarallisiksi infektioriskien takia.
Jatkossa tutkijoiden apuna on myös tekoäly, joka Zoren mukaan tuo lisätehoa etenkin datan seulontaan.
–Tekoäly voi etsiä lääkkeiden rakenteista, mekanismeista ja vaikutuksista viitteitä niiden kyvystä bakteereja vastaan. Se voisi myös arvioida, miten uudelleenkohdistettu lääke toimisi käytännössä eli pystyisikö se selättämään resistenssimekanismit myös kehossa.
Unelma-ammatissa
Matej Zore on kotoisin Sloveniasta. Hän on opiskellut farmasian maisteriksi Ljubljanan yliopistossa.
– Olin jo kouluaikoina kiinnostunut kemiasta ja lääketieteestä, joten farmasia oli minulle täydellinen yhdistelmä. On aina yhtä hämmästyttävää, kuinka pienen molekyylin avulla voi parantaa erilaisia sairauksia, Zore kertoo.
Helsinkiin hän päätyi ensimmäisen kerran Erasmus-opiskelijana. Jatko-opintopaikaksi valikoitunut Helsinki saa häneltä kosolti kehuja. Zore on voinut työskennellä huippututkijoiden kanssa ja osallistua niin paikallisiin kuin kansainvälisiin tieteellisiin tapahtumiin.
– Helsinki oli todellakin oikea valinta, hän vakuuttaa.
Tuore tohtori aikoo jäädä toistaiseksi Helsinkiin ja jatkaa väitöskirjatutkimuksen avaamalla polulla eteenpäin. Ovi on kuitenkin auki myös muille uramahdollisuuksille, jos sellaisia tulee vastaan.
–Tieteessä yhteistyötä voi tehdä missä tahansa, ja siksi olen jo nyt innostunut tulevista projekteista. Toivottavasti voin olla jatkossakin mukana maailmanlaajuisessa taistelussa antibioottiresistenssiä vastaan.