Vakavia lääkityspoikkeamia voidaan vähentää

Vakavista lääkityspoikkeamista voitaisiin ottaa opiksi hyödyntämällä paremmin Valviran aineistoa vaaratapahtumista. Lisäksi tulisi nostaa esiin terveydenhuollon organisaatioissa syntyviä parhaita lääkitysturvallisuuskäytäntöjä.

Proviisori Carita Linden-Lahti väitteli marraskuussa 2023 vakavien lääkityspoikkeamien aiheuttamasta haasteesta potilasturvallisuudelle.

– Vakavat lääkityspoikkeamat ovat suhteellisen harvinaisia, kun ottaa huomioon sen, kuinka paljon lääkkeitä käytetään. Poikkeamia halutaan kuitenkin kaikin tavoin välttää, koska ne voivat aiheuttaa potilaalle vakavan haitan tai jopa kuoleman, Linden-Lahti toteaa.

Huomio iäkkäisiin potilaisiin

Valviraan kertyvän aineiston perusteella vakavista lääkityspoikkeamista valtaosa tapahtuu yli 60-vuotiaille potilaille. Iäkkäät on tunnistettu lääkehoidon turvallisuuden riskiryhmäksi myös maailmanlaajuisesti.

– Usein ajatellaan, että vakavat tilanteet tapahtuvat sairaaloissa. Mutta tutkimuksemme perusteella poikkeamia tapahtuu yhtä lailla myös palveluasumisessa sekä kotihoidossa, Linden-Lahti sanoo.
Lääkityspoikkeamat syntyvät useimmin lääkettä määrättäessä. Virheitä sattuu myös lääkkeiden annossa ja lääkehoidon seurannassa.

– Vakaviin lääkityspoikkeamiin liittyy usein monta pieleen mennyttä asiaa ja monen ammattilaisen epäonnistuminen. Kun virheitä halutaan karsia ja lääkitysprosesseja kehittää, joudutaan lähes aina tekemään useita kehittämistoimenpiteitä.

Farmaseuteilla tärkeä rooli

Väitöstyössään Linden-Lahti tutki Valviraan ilmoitettuja poikkeamatapauksia. Lähes kaikki 58:sta tapauksesta olisi arvion mukaan voitu todennäköisesti tai mahdollisesti estää.

– Vaikka prosessit ovat monimutkaisia, niitä voidaan ja niitä kannattaa parantaa. Jokaisella alan ammattilaisella on halu välttää lääkityspoikkeamia ja niiden vakavia seurauksia potilaille.

Lääkityspoikkeamien hallitseminen edellyttää, että siihen ohjataan organisaatiossa riittävästi resursseja. Myös hyvä turvallisuuskulttuuri ja sähköiset potilastietojärjestelmät tukevat turvallista lääkehoitoprosessia.

– Työpaikolla tulee tehdä yhteistyötä moniammatillisesti. Erityisesti farmasia ammattilaiset nousivat tutkimuksessa esiin ryhmänä, joka pystyy auttamaan turvallisten lääkityskäytäntöjen implementoinnissa.

Selkeämpi vastuunjako

Tutkimus toi esiin kansallisten suositusten ja projektien merkityksen, kun yksittäiset sairaalat kehittävät lääkityskäytäntöjään.

Linden-Lahden mukaan Suomessa tarvittaisiin nykyistä vahvempaa kansallista ohjausta siitä, kenen vastuulla lääkitysturvallisuuden ohjaamien ja kehittäminen on.

– Lääkityspoikkeamista kertyy tietoa viranomaisille ja eri organisaatioiden raportointijärjestelmiin. Aineistot pitäisi koota ja laatia tietojen perusteella kansallisia suosituksia siitä, miten vakavia lääkityspoikkeamia voitaisiin estää.

Valviraan kertyvä aineisto tarjoaa hyvän pohjan yhteiselle oppimiselle ja potilasturvallisuuden kehittämiselle. Linden-Lahden mukaan aineiston luokittelua tulisi kuitenkin kehittää. Nykyiset luokitusmenetelmät eivät kuvaa optimaalisesti ja riittävän informatiivisesti vakavia lääkityspoikkeamia.

– Tutkimme, voisiko australialaisen tutkimusryhmän kehittämää luokitusjärjestelmää lääkehoidon ongelmien syistä soveltaa vakavien lääkityspoikkeamien luokitteluun. Yllättäen tämä systemaattinen menetelmä toimi hyvin. Menetelmän soveltamista pitäisi vain vielä tutkia lisää.

Benchmarkingia kehitystyön tueksi

Jokaisessa organisaatiossa pitäisi löytää tapa, jolla poikkeamista opitaan ja omia käytäntöjä kehitetään. Linden-Lahti ehdottaa systemaattisen kehitystyön tueksi benchmarking-systeemiä, joka perustuu oman toiminnan kehittämiseen hyödyntäen muualla kehitettyjä lääkitysturvallisuuskäytänteitä.

– Kaikkea ei tarvitse keksiä itse. Tärkeintä on tunnistaa omat ongelmat, jotta osaa hakea niihin sopivat ratkaisut muilta toimijoilta, Linden-Lahti sanoo.

Hyvien käytäntöjen siirtäminen on mahdollista paitsi kansallisten, myös eri maissa sijaitsevien toimijoiden välillä. Tästä kertoo vuosina 2008–2010 tehty tutkimus, johon osallistui 55 sairaalaa 11 EU-maasta.

– Niistä sairaaloista, jotka aloittivat jonkun uuden käytänteen implementoinnin, 78 prosenttia onnistui toteuttamaan käytännön joko sellaisenaan tai muokattuna. Se on hyvä saavutus, varsinkin kun ottaa huomioon, että aikaa oli vain yhdeksän kuukautta, Linden-Lahti toteaa. f

Lääkitysturvallisuuden lähettiläs

Lääkitysturvallisuus on proviisori Carita Linden-Lahdelle sydämen asia.

– Pyrin työssäni vaikuttamaan lääkitysturvallisuuteen kaikissa paikoissa. Olen siihen perehtynyt, teen sen parissa mielelläni työtä ja levitän lääkitysturvallisuuden ilosanomaa kaikille, Linden-Lahti totesi, kun hänet valittiin Vuoden Proviisoriksi vuonna 2017.
Linden-Lahti on toiminut vuodesta 2019 alkaen HUS Apteekissa ja työskentelee nyt lääkitysturvallisuudesta vastaavana proviisorina.

Työnsä ohessa Linden-Lahti on toiminut useissa lääkitysturvallisuuteen liittyvissä luottamustoimissa sekä kansallisissa lääkitysturvallisuusprojekteissa. Tällä hetkellä hän toimii projektipäällikkönä Asiakas- ja potilasturvallisuustrategian lääkehoidon turvallisuuden strategiatyöryhmässä.

Farmasialiitossa Linden-Lahti on vaikuttanut erilaisissa luottamustoimissa 15 vuoden ajan.

Linden-Lahden perheeseen kuuluu aviomiehen lisäksi 8- ja 13-vuotiaat pojat. Arki kuluu paljolti lasten pesäpalloharrastuksen parissa.

Ovatko saatavuusongelmat olleet iso haaste sinun työpaikallasi?