Yhtenäisiä käsitteitä kaivataan

Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttö on tunnettu ongelma, jonka ratkaiseminen on kuitenkin hidasta. Katsaus vältettävien lääkkeiden vähentämiskeinojen käyttöönottoon osoittaa, että pitkän aikavälin tutkimusta vaikuttavien interventioiden käyttöönotosta ei ole.

Iäkkäillä vältettävien lääkkeiden yleisyys kertoo puutteista lääketurvallisuudessa, mutta sillä on myös taloudellinen merkitys. Huhtikuussa Research in Social and Administrative Pharmacy -lehdessä julkaistu Kelan rahoittama tutkimus käsitteleekin lääkekäytön vähentämistä tukevien interventioiden implementointia eli käyttöönottoa terveystaloustieteen näkökulmasta.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen yliopisto-opettaja Mervi Rantsin väitöstyötä. Työryhmään kuuluvat myös tutkijatohtori Virva Hyttinen, projektitutkija Anna-Kaisa Vartiainen ja yliopistonlehtori Eila Kankaanpää Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitokselta sekä tutkija Johanna Jyrkkä Fimeasta.

Tutkimuskenttä laaja, mutta hajanainen

Tutkimuksen taustalla on Rantsin havainto siitä, että iäkkäillä vältettäviä lääkkeitä vähentävien interventioiden vaikuttavuutta on tutkittu laajasti, mutta katsausta interventioiden käyttöönotosta ei kuitenkaan lähemmässä tarkastelussa löytynyt. Hän sanoo, että implementoinnin arviointitutkimusta on tehty pääasiassa laadullisin menetelmin, ja pitkän aikavälin tutkimukset ja väestötutkimukset ovat harvinaisia.

– Implementointitutkimuksen tarve on kasvanut, mutta Suomen yliopistoissa ei ole yksikköä, joka tätä tutkimusta tekisi. Implementointitutkimukset kuitenkin etsivät tekijöitä, jotka ovat tutkimustiedon ja käytännön välillä, Rantsi ihmettelee.

Keväällä julkaistu katsaustutkimus lähestyy asiaa kartoittamalla, miten implementaatioprosessin vaiheita on ylipäänsä tutkittu. Lähtötilanteessa haku tietokannoista tuotti yli 5 000 artikkelia, joista katsaukseen valikoitui alle kolmekymmentä tekstiä.

Rantsi sanoo, että vain puolessa julkaisuista käsitteet olivat yhtenäisiä, mikä osaltaan kertoo hajanaisesta tutkimuskentästä ja vakiintumattomista käsitteistä.

– Prosessinarviointia on tehty vain vähän käyttöasteesta, jatkuvuudesta ja implementoinnin kustannuksista. Katsauksessa kävi ilmi, että prosessinarviointia on tehty pääasiassa hoitohenkilökunnan näkökulmasta ja johdon näkemykset implementaatiota edistävistä tekijöistä puuttuvat.

Vaikuttava toimintatapa otetaan käyttöön

Vaikuttavuuden saavuttaminen väestötasolla vaatii tutkimuksilla vaikuttaviksi osoitettujen toimintatapojen leviämistä käytännön tasolle. Rantsi pohtiikin, miksi implementaatioprosessi kestää jopa vuosikymmeniä.

– Tiedon leviäminen käytäntöön on sitä tehokkaampaa, mitä vahvempaa näyttö vaikuttavuudesta on. Tarvitaan tietoa myös keinoista, joilla käyttöönottoa voi nopeuttaa, sillä kaikkein suurin kysymys on se, miksi se kestää niin kauan.

Rantsi jatkaa vastauksen etsimistä. Hän sanoo, että katsauksella jäsennettiin hajanaista prosessinarvioinnin tutkimusta, jotta jatkossa voidaan tutkia sitä, ovatko prosessin eri osa-alueet merkityksellisiä vaikuttavuuden saavuttamisen näkökulmasta. Väitöstyön seuraava osa on tähän pureutuva systemaattinen katsaus. Myöhemmin väitöskirjaprosessi jatkuu koulutusintervention kustannusvaikuttavuuden tutkimuksella.

Järkevää lääkehoitoa käytösoireisiin

Väitöstyöhön kuuluu myös osuus, joka selvittää miten muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen vuonna 2017 julkaistu uudistus vaikutti 65 vuotta täyttäneiden muistisairaiden käytösoireisiin määrättyjen lääkkeiden kulutukseen. Tutkimus on osa laajempaa iäkkäiden järkevän lääkehoidon implementointia käsittelevää tutkimuskokonaisuutta, jolle on jo myönnetty Kelan tutkimusrahoitus. Rantsi sanoo, että monet muistisairauksien käytösoireiden hoitoon käytetyistä lääkkeistä on luokiteltu iäkkäillä vältettäviksi. Päivitetyssä Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksessa korostetaan järkevän lääkehoidon toteuttamista käytösoireiden hoidossa. Rantsin mukaan implementaatiotutkimuksen arvostus on laajalti nousussa.

– Implementoinnin arviointitutkimus on kehittynyt viime vuosikymmeninä, ja sen yhteiskunnallinen merkittävyys terveydenhuollossa on viime vuosina noussut vahvasti esille.

Oletko harkinnut mentorointiohjelmaan osallistumista?