Suomalaiset ovat valmiita maksamaan ympäristöystävällisemmästä läälealasta vuositasolla 37 miljoonasta 134 miljoonaan euroon koko aikuisväestöön suhteutettuna. Vuoden 2019 loppupuolella tehty kysely osoittaa, että lääkkeiden ympäristövaikutuksista ollaan kiinnostuneita ja tietoisia, vaikka aihe ei juurikaan ole ollut julkisessa keskustelussa esillä.
– Rahallinen panostus on yksi tapa mitata ympäristövaikutusten arvostusta, tutkimusryhmän nuorempi tutkija Lasse Alajärvi sanoo.
Maksuhalukkuus heijastaa suomalaisten huolta lääkkeiden ympäristövaikutuksista ja lääkealan ympäristöystävällisyyteen kohdistuvia odotuksia. Tutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät tärkeänä haitallisten lääkeaineiden määrän vähentämistä ympäristössä ja erityisesti koko EU:n laajuisia politiikkatoimia lääkealan kestävyyden parantamiseksi.
Arvon mittaaminen on osa laajempaa kyselytutkimusta. Tutkimus osoittaa, että väestön omalla ympäristöasenteella on vaikutusta siihen, minkä verran ympäristövaikutusten vähentämiseen ollaan valmiita panostamaan.
– Vastaajia oli noin 2000 ja he jakautuivat ympäristöasenteiden osalta karkeasti kolmeen ryhmään, Alajärvi kertoo.
39,6 prosenttia vastaajista kuului ympäristöystävällisimpään joukkoon, jonka maksuhalukkuus oli keskimäärin yli kuusinkertainen vähiten ympäristöystävälliseen vastaajajoukkoon verrattuna. Vähiten ympäristöystävälliseen ryhmään lukeutui 28,7 prosenttia vastaajista. Ympäristöystävällisimmässä ryhmässä oli enemmän naisia, korkeasti koulutettuja ja iältään yli 60-vuotiaita.
Konkretiaan vielä matkaa
Vaikka tutkimus osoittaa, että lääkealan ympäristöystävällisyydestä ollaan valmiita jopa maksamaan, rahoille ei suoraan ole osoittaa mitään sijoituskohteita.
– Haluamme lisätä käyttäjien tietoisuutta ja sitouttaa heitä sillä tavoin lääkkeiden ohjeiden mukaiseen käyttöön ja hävittämiseen, Alajärvi toteaa.
Suurin osa lääkkeiden ympäristövaikutuksista syntyy kuitenkin lääkkeiden oikeasta käytöstä lääkeaineiden siirtyessä elimistöstä jäteveden kautta vesistöön. Puhdistamojen teknologian kehittäminen ja ympäristönäkökulmien huomioiminen lääkkeiden kehittämisessä ovat pitkiä prosesseja, eikä niitä ole vielä juurikaan käytössä.
– Toivottavasti tämä yleisen asenteen esiintuominen nostattaa aiheen keskusteluun laajemmin, Alajärvi pohtii.
Analysointi jatkuu
Rahallisen arvotuksen laskeminen tutkimustuloksista on ollut yksi osa-alue väestön lääkealaan kohdistuvien ympäristöasenteiden tutkimisessa. Seuraavana vuorossa on kolmas, väestön lääkkeisiin liittyvän ympäristötiedon lähteisiin ja -tarpeisiin kohdentuva analyysi. Samalla se on viimeinen osa Lasse Alajärven omaa väitöstutkimusta, joka julkaistanee ensi vuoden puolella.
Vaikka tutkimus on tavallaan ollut aikaansa edellä, eikä maailma ole vielä valmis konkreettisiin toimenpiteisiin, toteutusajankohta juuri ennen koronapandemian puhkeamista on saattanut Alajärven mukaan jo muuttaa ihmisten asenteita.
– Koronapandemian nähdään nostaneen ympäristön arvostusta ylipäätään. Toisaalta olisi mielenkiintoista tietää, millä tavalla inflaatio on muuttanut ihmisten maksuhalukkuutta, Alajärvi miettii.