Työajan pidentämisestä sovitaan paikallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että työajan pidentämisen työpaikkakohtaiset periaatteet sovitaan apteekkarin ja luottamusmiehen kanssa. Jos työpaikalle ei ole valittu luottamusmiestä, sopiminen toteutetaan koko farmaseuttisen henkilöstön kanssa. Jos apteekkiin on valittu vain Palvelualojen ammattiliiton luottamusmies, farmaseuttinen henkilöstö voi kirjallisesti valtuuttaa hänet edustajakseen paikallisissa neuvotteluissa.
Vuoden 2018 kyselyn mukaan vastanneista 276 henkilöstä 77 prosenttia oli osallistunut luottamusmiehen ja 23 prosenttia yhdyshenkilön roolissa työajan pidentämistä koskeviin paikallisiin neuvotteluihin. Paikallisten neuvottelujen tuloksena 48 prosenttia vastanneista kertoi, että työajan pidennyksen toteuttamista jatkettiin samalla sopimuksella kuin vuonna 2017. Sopimuksien muuttaminen työajanpidennysten toteuttamistapojen osalta oli myös hyvin yleistä (46 prosenttia vastauksista).
Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa neuvotteluissa
Parhaimmillaan paikallinen sopiminen toteutuu yhteistoiminnassa siten, että kaikki neuvotteluosapuolet voivat vaikuttaa toteutettaviin työajanpidennystä koskeviin järjestelyihin. Kyselyn perusteella voidaan todeta (39 prosenttia vastauksista), että henkilöstön edustajilla oli mahdollisuus vaikuttaa työajan pidentämistä koskevissa neuvotteluissa. Henkilöstön edustajat kokivat, että työpaikalla neuvoteltiin aidosti ja työntekijöiden ehdotukset menivät läpi joko osittain tai kokonaisuudessaan.
Yleisintä oli työnantajan tekemän esityksen tai aiemmin tehdyn työajan pidennystä koskevan sopimuksen hyväksyminen uudelleen myös vuodelle 2018 (50 prosenttia vastauksista). Vähemmistönä on ollut niin sanottuun perälautaan turvautuminen, jolloin työnantaja päättää yksipuolisesti työajan pidennyksestä vuosityöajan pidentämispöytäkirjan mukaisesti (neljä prosenttia vastanneista).
Moni kokee paikallisen sopimisen vaikeaksi
Paikallinen sopiminen työajan pidentämisestä koettiin apteekeissa vaikeaksi (46 prosenttia), hyvin vaikeaksi (yhdeksän prosenttia) tai mahdottomaksi (seitsemän prosenttia).
Paikallinen sopiminen koettiin helpoksi työpaikoilla (38 prosenttia), joissa on hyvä keskustelukulttuuri ja apteekkarilla hyvät vuorovaikutuskyvyt. Vaikeaksi paikallinen sopiminen koettiin erityisesti työpaikoilla, joissa työnantaja ei neuvottele asioista tai neuvottelujen tavoitteeksi koetaan vain henkilöstön työsuhteen ehtojen heikentäminen.
Kyselyn perusteella voidaan todeta, että paikallisen sopimisen edellyttämässä vuorovaikutus- ja neuvottelukulttuurissa on kehitettävää työpaikoilla. Osaamista olisi hyvä kehittää erityisesti esimiestyön osalta siten, että se edistää työyhteisön vuorovaikutussuhteita ja yhteistoimintaa sekä vahvistaa neuvottelu- ja viestintätaitoja. Pahitteeksi ei ole myöskään lisätä tietoutta ja ymmärrystä paikallisesta sopimisesta.
Yhteinen näkemys työajan pidentämisen periaatteista
Luottamusmiehen tehtäviin sisältyy muun muassa edunvalvontaa ja neuvottelutoimintaa, joten edustettavia jäseniä koskevan tiedon kokoaminen ja välittäminen on tärkeää.
Tuoreessa kyselyssä tiedusteltiin, oliko helppoa löytää farmaseuttisen henkilöstön kesken yhteinen näkemys työnantajalle ehdotettavista työajan pidentämistä koskevista periaatteista. Positiivista oli se, että 78 prosentissa vastauksista todettiin yhteisen näkemyksen syntyneen helposti.
Haasteita yhteisen näkemyksen muodostamiseen aiheuttivat kielteinen suhtautuminen työajan pidennykseen ja erilaiset mielipiteet työajan pidennyksen toteuttamistavoista. Lisäksi epäiltiin, ettei henkilöstöllä ole todellisia vaikuttamismahdollisuuksia neuvottelujen lopputulokseen.
Pidennyksiä käytettiin koulutuksiin
Työajan pidennys voidaan toteuttaa eri tavoin. Työaikaa voidaan pidentää lisäämällä päivittäistä, viikoittaista tai jaksoon sisältyvää työaikaa taikka hyödyntämällä työaikapankin mahdollisuuksia. Työajan pidennys on mahdollista toteuttaa myös panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen, kuten koulutukseen ja työhyvinvointiin.
Pääsääntöisesti työaikaa pidennettiin työpaikoilla lisäämällä koulutuksiin käytettyä työaikaa. Osassa työpaikoista työajan pidennys toteutettiin panostamalla työhyvinvointiin. Työpaikoilla oli myös yleistä jakson työajan pidentäminen, yhden valinnaisen arkipyhälyhennyksen vähentäminen kalenterivuodessa ja työaikapankissa olevien plus-tuntien hyödyntäminen työajan pidennykseen. f
Kilpailukykysopimus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt solmivat helmikuussa 2016 kilpailukykysopimuksen, jossa sovittiin vuosittaisen työajan pidentämisestä keskimäärin 24 tunnilla. Apteekkien työnantajaliitto ja Suomen Farmasialiitto sopivat kilpailukykysopimuksen mukaisesta vuosittaisen työajan pidentämisestä Farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen soveltamisalalla erillisellä pöytäkirjalla.
Vuosittainen työajan pidentäminen sovittiin toteutettavaksi kalenterivuosittain, kunnes pöytäkirja irtisanotaan. Pöytäkirja voidaan ensimmäisen kerran irtisanoa päättymään 31.12.2019, jolloin irtisanominen on tehtävä viimeistään syyskuussa 2019.
Vuosityöajan pidennys tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Farmasialiitto on kerännyt kyselyjen avulla käytännön kokemuksia muun muassa vuosityöajan pidentämiseen liittyvistä paikallisista neuvotteluista ja työajan pidennyksen toteutustavoista. Kysely on toteutettu kaksi kertaa luottamusmiehille, varaluottamusmiehille ja yhdyshenkilöille. Tuoreimman kyselyn tulokset ovat kesäkuulta 2018.