Työn tekemisen toivelista

Apteekkien työvoimapula on herättänyt keskustelua alan vetovoimatekijöistä. Hyvä johtaminen ja työn joustot nousevat ammatillisen kehittymisen ja palkkauksen rinnalle.

Terveysalan ammattilaiset täyttävät kärkipaikat työntekijäpulasta kärsivien ammattien listalla. Farmasian ammattilaisia ei toistaiseksi löydy kärkipaikoilta, mutta työvoimapulasta alalla, ja etenkin apteekeissa, kärsitään.

Farmasialiitto julkaisi 1.3.2023 kannanoton, joka liittyy apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työvoimapulaan. Kannanotossa on listattuna kuusi asiaa, joilla apteekkityön veto- ja pitovoimaa voisi parantaa.

– Olemme tehneet kannanoton suoraan jäseniltämme saadun palautteen perusteella, liiton puheenjohtaja Maija Pirttijärvi sanoo tiedotteessa.

Apteekkariliiton puheenjohtaja Risto Kanerva uskoo, että tehtäväkentän muutos on osaltaan vaikuttanut tilanteeseen.

– Kun itse valmistuin proviisoriksi, tarjolla oli apteekkityön lisäksi paljon teollisuuden- ja tukkukaupan tehtäviä, hän muistelee.

– Tänä päivänä monessa teollisuuden yrityksessä on vain yksi vastuunalainen johtaja, jonka pitää olla proviisori.

Toisaalta sairaalafarmasian rooli on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Kanerva uskoo, että siihen liittyy myös uutuuden viehätystä.

– Sairaalafarmasian kliinisen työn roolia hehkutetaan paljon, enkä missään tapauksessa halua väheksyä sen merkitystä. Mutta haluan muistuttaa, että apteekkityö on farmaseuttista osaamista parhaimmillaan. Se, että pystyt oman tietosi ja osaamisesi sanoittamaan asiakkaalle niin, että hän ymmärtää, mitä lääkkeitä ja miksi hänen tulee käyttää, on vaativinta mahdollista farmaseuttista työtä.

Vaihtelevuutta työhön

Juuri farmaseuttisen osaamisen hyödyntäminen on yksi niistä asioista, joita alan ammattilaiset työnkuvaltaan odottavat.

– Avoapteekissa asiakkaiden neuvontaan pitää olla riittävästi aikaa, proviisori Henna Hiltunen huomauttaa.

Toinen kliinisen työn osuutta lisäävä tekijä ovat lääkehoidon arvioinnit. Hiltunen muistuttaa, että tämä vaatisi entistä vahvempaa yhteistyötä terveydenhuollon eri toimijoiden välillä; harva asiakas on valmis itse maksamaan arvioinnista.

Farmasian ammattilaisten osaamista voitaisiin lisätä myös lainsäädännöllisin keinoin. Joissakin maissa heillä on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa vuodesta 2026 eteenpäin kaikki valmistuvat farmaseutit rekisteröidään itsenäisiksi lääkkeiden määrääjiksi.

– Apteekeille tarvittaisiin joustoa lääkevaihtoon. Jos esimerkiksi kahdeksan milligramman vahvuinen lääke on loppu, lääkelain tulisi sallia lääkkeen toimittaminen neljän milligramman vahvuisena. Lääkeneuvonnalla farmasian ammattilainen varmistaisi, että lääkehoito toteutuu hoitosuunnitelman mukaisesti. Moni kokee turhauttavaksi, ettei voi palvella asiakasta parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka oma tietotaito siihen riittäisikin, Hiltunen vinkkaa.

Mielekkyyttä ja kehittymismahdollisuuksia haetaan usein jakamalla erilaisia vastuualueita työntekijöiden kesken.

– Vastuualueita voi myös vaihtaa, jolloin työhön tulee uutta sisältöä, Hiltunen jatkaa.

Hän työskenteli pitkään Yliopiston Apteekissa, jossa on monia eri yksiköitä, ja sitä kautta hyvät mahdollisuudet oman asiantuntijuuden kehittämiseen. Pienissäkin apteekeissa työnkuvasta voidaan kuitenkin luoda monipuolinen.

– Monissa apteekeissa tehdään esimerkiksi annosjakelua tai hoitoyksiköiden lääkehuoltoa. Myös lääkkeenvalmistusta on vielä pienessä mittakaavassa. Niistä saa hyvää vastapainoa reseptilääketoimituksen ja itsehoitolääkeneuvonnan lisäksi, Hiltunen toteaa.

Etätyöt lisäisivät kiinnostusta

Varsinaista asiakaspalvelutyötä lukuun ottamatta monet apteekin työt olisivat tehtävissä myös etänä. Etätyömahdollisuus nouseekin monen toiveissa esiin. Apteekkien Eläkekassan työhyvinvointi- ja HR-päällikkö Hanna Pratsch on ilmiöstä vähän huolissaan.

– Koronan myötä siirryttiin etäopiskeluun, mutta työ on kuitenkin työtä asiakkaiden parissa, hän sanoo.

Asiakaspalvelutyö on myös kuormittavaa. Pratsch nostaakin esiin apteekkien tilasuunnittelussa työolosuhteiden tärkeyden.

– Apteekeista olisi hyvä löytyä tiloja myös rauhalliseen työskentelyyn. Toisinaan henkilöstön taukotilatkin sijaitsevat paikassa, jossa on jatkuvaa läpikulkua, hän harmittelee.

Etätöiden järjestäminen on tällä hetkellä hankalaa. Sellaiset työt, jotka voisi tehdä kotoa käsin, eivät täytä kokonaista työpäivää. Tilanne olisi toinen, jos verkkoapteekkipalvelut voisi hoitaa etänä.

Fimean määräys verkkoapteekkipalveluille on vuodelta 2011.

– Olisi hyvä, jos Fimean määräys apteekin verkkopalvelusta uudistettaisiin ja etätyö mahdollistettaisiin, Hiltunen sanoo.

Lääkelain 56 pykälän kolmas momentti sanoo: ”Apteekin verkkopalvelun tulee tapahtua kyseisen apteekin tai apteekkarin yksinomaan hallinnoimista tiloista.” Näin ollen muutos vaatisi myös lääkelain uudistamista.

– Keskustelu siitä, onko apteekin verkkopalvelua ja arkaluontoisten potilastietojen käsittelyä järkevää sallia tehtäväksi esimerkiksi yksityisasunnoista, kahviloista tai mistä tahansa, on oma keskustelunsa ja tulee käydä lainsäätäjien kanssa. Apteekkien verkkopalvelutoiminnan valvonta menisi myös aika haastavaksi, sillä yksityisasuntoihin ei voi mennä tekemään tarkastuksia, Fimean yliproviisori Tommi Rantalainen sanoo.

Yhdessä sopien

Yksi merkittävä syy siirtyä apteekkityöstä esimerkiksi sairaalafarmasian pariin ovat säännölliset työajat. Apteekit ovat nykyisin auki pitkään iltaan ja viikonloppuisin.

– Työvuorosuunnittelussa olisi tärkeää huomioida yksilölliset toiveet ja se, että palautumiseen työvuorojen välissä jää riittävästi aikaa. Suunnitteluun voisi ottaa koko henkilöstön mukaan, Pratsch muistuttaa.

Hän korostaa ylipäätään yhdessä tekemisen tärkeyttä, mutta tiedostaa samalla käytännön haasteet.

– Kun aukioloajat ovat pitkiä, yhteiseen keskusteluun ja kehitystyöhön on vaikeaa löytää aikaa. Jotkut apteekit ovat käyttäneet näissä tilanteissa vuokratyövoimaa, mutta tällä hetkellä sitäkin voi olla vaikea saada, hän huomauttaa.

Johtaminen kaiken a ja o

Asioista keskusteleminen nousee myös johtamisen keskiöön.
Erityisesti yllätykselliset muutokset aiheuttavat harmia. Kommunikointia toivotaan lisää.

– Hyvä johtaja huomioi kaikki, myös ne hiljaisemmat tekijät, jotka eivät pidä asioista ja itsestään meteliä. Avoin ilmapiiri helpottaa myös esihenkilön omaa työtä, Hiltunen sanoo.

Hiltusen mielestä johtaminen pitäisi ottaa huomioon jo koulutuksessa. Nyt edes proviisorien perusopintoihin ei kuulu johtamista.

Hiltusen mielestä johtaminen pitäisi ottaa huomioon jo koulutuksessa. Nyt sitä ei kuulu edes proviisorien perusopintoihin.

Risto Kanerva käy farmasian laitoksilla puhumassa johtamisesta. Hänestä koulutusohjelman sijasta kyse on opiskelijoiden odotuksista.

– Kun kysyn, kuinka moni opiskelija odottaa työnsä sisältävän johtamista, tuskin kukaan nostaa kättään. Silti iso osa proviisoriopiskelijoista tulee työskentelemään jossain määrin esihenkilöroolissa, Kanerva huomauttaa.

Hänen mielestään johtamiseen kuitenkin oppii parhaiten käytännön kautta.

– Apteekkariksi päädytään montaa eri reittiä. Toisilla on jo pitkä kokemus johtamisesta ja esihenkilötyöstä, toisilla ei juuri lainkaan. On myös eri asia toimia palkkajohtajana toisen yrityksessä kuin yritysjohtajana apteekissa. Paineet ovat paljon suuremmat, Kanerva sanoo.

Hän myös korostaa, että johtaminen on todella vaikea tehtävä. Nykyisessä tilanteessa kenelläkään ei kuitenkaan ole varaa huonoon johtamiseen.

– Kilpailutilanne on kova, työvoimasta on pulaa ja lääketaksaleikkaus söi apteekkien tuloksesta ison palan. Voidakseen edes selviytyä, saatikka pärjätä, tässä tilanteessa, jokainen tarvitsee hyvän henkilökunnan ympärilleen. Jos henkilöstö on tyytyväinen, se tekee myös hyvää työtä, mikä näkyy asiakkaille.

Tästä lähtökohdasta Kanerva haluaa myös hieman kyseenalaistaa käsitystä huonosta johtamisesta.

– Varmasti niitäkin apteekkeja valitettavasti on jonkin verran, joissa johtaminen on huonoa. Asiakastyytyväisyys ja alan ammattilaisten arvostus on kuitenkin tutkimusten mukaan huippuluokkaa. Siksi uskon, että suurin osa apteekeista on vähintään kohtuullisen hyvin johdettuja.

Vastuu ja vapaus käsi kädessä

Epäkohtiin puuttumiseen ei valitettavasti juurikaan ole mahdollisuuksia, koska apteekit ovat itsenäisiä yrityksiä. Jonkin verran apteekkarien välillä on harrastettu sparrausta ja jonkinlaista mentorointia, mutta sekin perustuu vapaaehtoisuuteen ja omaan aktiivisuuteen pyytää apua hankalaan tilanteeseen.

– Toista yrittäjää on paha mennä ojentamaan. Voin vain puhua siitä, mitä itse olen kokemuksen kautta oppinut, Kanerva sanoo.

Hän on pitänyt pitkään ohjenuoranaan sananlaskua, jonka kerrotaan olevan peräisin Afrikasta: “Jos haluat mennä nopeasti, mene yksin. Jos haluat mennä pitkälle, mene yhdessä.”

– Johtajan tehtävä on mahdollistaa työn tekeminen tehtävänkierrolla ja henkilökohtaiset vahvuudet huomioimalla; silloin kukin pääsee tekemään itseään kiinnostaa työtä. On myös tärkeää muistaa vastuun ja vapauden tasapaino. Työnantaja asettaa tavoitteet ja keinot, mutta jokaisella pitää olla vapaus tehdä päätöksiä asioista, joista kantaa vastuuta, Kanerva tiivistää.

Perustele, perustele, perustele

Vaikka yksilöllinen huomioiminen on tärkeää, kaikkia toiveita ei aina voi toteuttaa. Tärkeintä on pystyä perustelemaan ikävätkin päätökset.

– Tasapuolisuus ei tarkoita aina sitä, että kaikki saavat saman, Kanerva sanoo ja ottaa esimerkiksi palkkojen apteekkikohtaiset erät:

– Helposti ajatellaan olevan tasapuolista, jos kaikki saavat saman korotuksen, mutta näin ei useinkaan ole. Ahkera työntekijä voi kokea, että hänen panostaan työhön ei ole huomioitu, vaan toinen saa saman korotuksen vähemmällä vaivalla. Tietenkin kriteerit erän jakamiseen pitää olla selkeät ja ne pitää kertoa avoimesti.

Puhutaan positiivisesti

Työvoimapula näkyy työpaikoilla kiireen lisääntymisenä, mikä vaikuttaa esimerkiksi siihen, ettei harjoittelijoita ja uusia työntekijöitä ehditä perehdyttää kunnolla.

– Työilmapiiri on kuitenkin pääosin vielä hyvä. Työyhteisö nousee keskusteluissa työpaikan positiivisimmaksi asiaksi ja kantavaksi voimaksi, Hanna Pratsch toteaa.

Miksi alaa ei kuitenkaan koeta vetovoimaiseksi? Yksi syy on työehdoissa: palkkaus ei monilta osin vastaa työn vaativuutta eikä työnkuvan muutoksia tai lisäkouluttautumista huomioida palkassa. Myös monet edut, kuten työvuosien mukana kertyneet lisälomat, eivät seuraa työntekijää uuteen työpaikkaan.

– Työntekijöiden siirtyminen apteekkien välillä pitäisi tehdä helpommaksi ja houkuttelevammaksi. Ainoa mahdollisuus vaihteluun ei tulisi olla toiselle sektorille tai jopa toiselle alalle siirtyminen, Hiltunen pohtii.

Pratschin mielestä myös sillä, miten alasta puhutaan, on iso merkitys.

– Farmasiasta ei koulujen ammatinvalintaohjauksessa puhuta juuri koskaan. Myös sillä, miten itse puhumme omasta työstämme, on iso merkitys. Tässä hoitajat ovat tehneet ison virheen, jota meidän ei pidä toistaa, Pratsch sanoo.

Henna Hiltusella on myös työnantajille hyvä ohje:

– Etsimmekö sopivaa työntekijää tehtävään vai sopivaa tehtävää hyvälle tekijälle? f

Tätä farmasian ammattilaiset haluavat apteekkityöltä

  • Työhyvinvointi lisää työhön sitoutumista ja työn imua.
  • Apteekkien johtamista tulee kehittää.
  • Työnkuvan tulee olla monipuolinen.
  • Osaamisen kehittäminen on kiinteä osa työtä.
  • Työsuhteen ehtojen tulee olla kilpailukykyiset.
  • Apteekkiharjoittelu luo opiskelijan näkemyksen alasta.

SFL kannanotto 1.3.2023

”Farmasialiiton kannanotto kertoo siitä, mitä farmaseuttinen henkilökunta haluaa apteekkityöltä. Olemme keskustelleet jo riittämiin siitä, että apteekeissa on pula farmaseuttisesta henkilökunnasta. Nyt on korkea aika siirtyä kohti konkreettisia toimia.

Epäilen, että ilman konkreettisia muutoksia apteekeissa henkilökunta vähenee entisestään. Apteekkien henkilökuntapulaa ei ratkaista koulutusmäärien nostolla, vaan kannanotossa esiin nostettuihin asioihin tulee kiinnittää huomiota, jotta tämä kehitys saadaan katkaistua.

Minulta on kysytty, miten tämä kannanotto auttaa tässä asiassa. Kysyjille olen vastannut, että tämä kannanotto on apteekeille valmis työväline, jonka kautta esihenkilö voi käydä keskustelun työntekijöiden kanssa siitä, miten kannanotossa olevat asiat näyttäytyvät meidän apteekissa, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota ja miten niihin tulisi kiinnittää huomioita.

Kaikki kannanotossa olevat asiat eivät varmastikaan koske kaikkia apteekkeja, mutta ilman keskustelua ei voi saada selville sitä, mitkä tekijät meidän apteekissamme ovat ne keskeiset.”

Sanna Passi
koulutuspolitiikan ja urapalveluiden asiantuntija