Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Työsopimussuhde luo velvollisuuksia niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Työsopimuksen lisäksi velvollisuudet perustuvat lainsäädäntöön, työehtosopimuksiin ja mahdollisiin paikallisiin sopimuksiin ja -käytäntöihin sekä työpaikan ohjeisiin.

Työntekijän velvollisuudet

 

1. Työn tekeminen

Työntekijän päävelvollisuus on työn tekeminen. Työsopimuslain mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti noudattaen niitä määräyksiä, joita työnantaja antaa toimivaltansa mukaisesti työn suorittamisesta.

2. Lojaliteettivelvoite

Työsopimuslaki sisältää työntekijän lojaliteettivelvoitteen, jonka mukaan työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.

3. Työturvallisuuden edistäminen

Työturvallisuusvelvoitteen mukaan työntekijän on noudatettava työssään työtehtävien ja työolojen edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta sekä huolehdittava käytettävissään olevin keinoin niin omasta kuin työpaikalla olevien muiden työntekijöiden turvallisuudesta. Työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa työnantajalle työpaikan rakenteissa, koneissa, laitteissa sekä työ- ja suojeluvälineissä havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, joista saattaa aiheutua tapaturman tai sairastumisen vaaraa.

4. Muut velvoitteet

Työsopimuslaissa on lisäksi työntekijän velvoitteita, jotka koskevat kilpailevaa toimintaa, liikesalaisuuksia ja kilpailukieltosopimusta.

 

Työnantajan velvollisuudet

 

Työsopimuslaki sisältää työnantajan perusvelvollisuudet, joita täydentävät työaika- ja vuosilomalakien, työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain, työeläkelakien, tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja yrityksen yhteistoiminnasta annetun lain työnantajien velvollisuuksia koskevat säännökset.

1. Työnantajan yleisvelvoite edistää työhyvinvointia ja luo työnteolle onnistumisen edellytykset

Työnantajan toiminta ja esimiestyöskentely vaikuttavat keskeisesti työpaikan työhyvinvointiin, toimintakulttuuriin, työnteon edellytyksiin ja työn tuloksellisuuteen. Työsopimuslaissa todetaankin, että työnantajan velvollisuutena on kaikin puolin edistää suhteitaan työntekijöihin samoin kuin työntekijöiden keskinäisiä suhteita.

Työnantajan on huolehdittava, että työntekijä voi suoriutua työstään myös yrityksen toimintaa, tehtävää työtä tai työmenetelmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Työnantajan tulee myös edistää työntekijän mahdollisuuksia kehittyä ja edetä kykyjensä mukaan työuralla.

2. Tasapuolinen kohtelu  ja syrjintäkielto

Oikeudenmukainen johtaminen on työntekijöiden tasapuolista kohtelua ja linjakasta päätöksenteko henkilöstöasioista. Tasapuolinen kohtelu ilmenee töiden ja työvuorojen organisoinnissa, vuosilomien ja muiden vapaiden myöntämisessä, koulutuksia koskevassa päätöksenteossa sekä myönnettäessä työntekijöille työsuhteeseen perustuvia etuja.

Työsopimuslain mukaan työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, jollei siitä poikkeaminen ole työntekijöiden tehtävät ja asema huomioon ottaen perusteltua. Työnantaja ei saa pelkästään työsopimuksen kestoajan tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa kuin muissa työsuhteissa, ellei siihen ole perusteltua syytä.

Yhdenvertaisuudesta ja syrjinnän kiellosta säädetään yhdenvertaisuuslaissa. Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa.

3. Työturvallisuusvelvoitteet

Työsopimuslain mukaan työnantajan on huolehdittava työturvallisuudesta työntekijän suojelemiseksi tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta niin kuin työturvallisuuslaissa säädetään. Työturvallisuuslain perusteella työnantajan velvollisuutena on työpaikan vaara- ja haittatekijöiden syntymisen estäminen ja poistaminen, työsuojelun toimintaohjelman laatiminen ja työntekijöiden epäasiallisen kohtelun selvittäminen ja poistaminen.

4. Työnantajan selvitys työnteon keskeisistä ehdoista

Työsopimuslaki sisältää työnantajan velvollisuuden antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista, ellei työsopimusta ole laadittu kirjallisesti. Kirjallinen selvitys on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä.

Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta.

Työnteon keskeisiä ehtoja ovat muun muassa työnteon alkamisajankohta, määräaikaisen työsuhteen kesto ja peruste, koeaika, työntekopaikka, pääasialliset työtehtävät, sovellettava työehtosopimus, palkan määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi, työaika, vuosiloma ja irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

5. Työnantajan velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle ja vapautuvista työpaikoista tiedottaminen

Työnantajalla on velvollisuus tarjota työtä osa-aikatyöntekijälle, jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin. Työnantajan on tarjottava töitä osa-aikatyöntekijöille riippumatta mahdollisista tuotannollisista ja taloudellisista irtisanomisista johtuvista työntekijöiden takaisinottovelvollisuuksista.

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan yleisesti yrityksessä tai työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti varmistaakseen, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla työntekijöillä on samat mahdollisuudet hakeutua näihin työpaikkoihin kuin vakituisilla tai kokoaikaisilla työntekijöillä. Vuokratyöntekijöiden käyttäjäyrityksen on vastaavia menettelyjä noudattaen ilmoitettava vapautuvista työpaikoistaan myös vuokraamilleen työntekijöille.

6. Työehtosopimusten yleissitovuus

Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen eli yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. Tarkoituksena on velvoittaa järjestäytymättömät työnantajat noudattamaan alansa edustavana pidettävän työehtosopimuksen määräyksiä työsuhteen ehdoissa ja työoloissa.

Työsopimuslaissa säädetään myös, miten vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa sovellettavat vähimmäistyöehdot määräytyvät.

7. Palkan maksaminen

Palkanmaksuvelvollisuus on työnantajan päävelvoite. Työsopimuslain mukaan palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille ja sen on oltava työntekijän käytettävissä sen erääntymispäivänä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet.

Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyys- tai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään edeltävää arkipäivää. Työsuhteen päättyessä päättyy myös palkanmaksukausi eli lopputili maksetaan työsuhteen päättymispäivänä, jollei ole toisin sovittu. Työsuhteesta johtuvan saatavan suorituksen viivästyessä työntekijällä on oikeus saada korkolain mukaisen viivästyskoron lisäksi täysi palkkansa odotuspäiviltä, enintään kuitenkin kuudelta kalenteripäivältä.

Työsopimuslaki sisältää myös säännökset palkanmaksuajasta ja -kaudesta ja työnantajan velvollisuudesta maksaa palkkaa työnteon keskeytyessä esimerkiksi luonnon tapahtuman seurauksena.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?