Ennätyslukemiin ei aivan päästy uusien kansanedustajien määrässä, mutta 83 tulokasta tuo joka tapauksessa uusia tuulia parlamentaariseen vaikuttamiseen.
Nyt eduskunnassa on 16 terveysalan ammattilaista: yksi farmaseutti, viisi sairaanhoitajaa, kolme röntgenhoitajaa, viisi lääkäriä ja kaksi lähihoitajaa. Ohessa on neljän heistä mietteitä tulevan neljän vuoden kynnyksellä.
Apteekkien ääni kuuluviin
Nilsiäläinen Minna Reijonen on ainoa farmaseutti 200-päisessä eduskunnassa. Kolmannella yrittämällä perussuomalaisten ehdokas sai liki 5 000 ääntä. Neljännesvuosisadan kokemus terveydenhuoltoalalta puri äänestäjiin: farmaseutiksi valmistumisen jälkeen Reijosen työpaikkana on ollut Nilsiän apteekki.
– Viimeksi eduskunnassa oli farmaseutti yli 30 vuotta sitten. Itsekin olen aika vähän tavannut kollegoita luottamustoimissa – olisi ihanaa, jos meitä olisi enemmän. Toivoisin lisää farmaseutteja myös yhteiskunnallisiin tehtäviin.
Reijosella on monipuolista kokemusta päätöksenteosta. Hän istuu kunnanvaltuustossa kolmatta kautta ollen viime kuntavaaleissa maakunnan ääniharava. Farmasiataustasta on ollut hyötyä sairaanhoitopiirin hallituksessa sekä Pohjois-Savon soten ohjaus- ja seurantaryhmässä.
– Parasta politiikassa on, kun voi oikeasti vaikuttaa asioihin. Teen kaiken aina täysillä. Eduskunnassa haluan vaikuttaa etenkin asioihin, joissa on epäkohtia, kuten terveydenhuoltoon, vanhustenhoitoon ja omaishoitajien asemaan.
Sote-leipä jäi kurkkuun
Reijosen mielestä sote-uudistukseen liitetty maakuntahallinto oli yksi kompastuskivi. Kallis hallintoporras olisi kasvattanut kustannuksia ja byrokratiaa.
– Sote-leivästä yritettiin ottaa niin iso pala, että se jäi kurkkuun kiinni. Enkä kannata sellaista kilpailutusta ja valinnanvapautta, joka voisi viedä suomalaisten verovaroja ulkomaille. Muualle mennyt raha ei yleensä tule takaisin maamme hyväksi. Siinä pitäisi olla tarkkana, Reijonen toteaa.
Hänen mukaansa uudessa sotessa pitäisi panostaa perusterveydenhuoltoon.
– Terveyskeskuksiin saadaan lääkäreitä ja muita ammattilaisia, jos houkuttelevuutta lisätään. Digijärjestelmienkin olisi keskusteltava keskenään, jotta lääkitystiedot olisi helppo saada esiin.
Apteekeilla tärkeä rooli
Kansanedustaja toivoisi isompaa roolia apteekeille. Esimerkiksi lääkitysarviointeja, rokotuksia ja diabeteksen hoitoon liittyvää jakelua voitaisiin apteekeissa tehdä entistä enemmän. Myös yhteistyötä lääkärien kanssa olisi hyvä lisätä.
– Juuri nyt on oikea aika olla näkyvillä. Päättäjille ei ole mennyt perille, kuinka tärkeä rooli apteekeilla on. Apteekkien ääni on saatava paremmin kuuluviin.
Voimavarat palvelujen turvaamiseen
Sisätautien erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Mia Laiho ehti nousta eduskuntaan kesken kauden vuosi sitten. Kokoomuksen kansanedustaja uusi paikkansa, ja nelivuotiskausi alkaa odottavin tunnelmin. Soteakin joutunee alkumetreillä hämmentämään.
– Oli liikaa, että sotessa kaksi suurta muutosta oli samassa paketissa. Jo maakuntahallinto oli valtava kokonaisuus päätöksentekojärjestelmässämme. Sen myötä olisi pitänyt päivittää toistasataa muuta lakia.
Laiho uskoo, että sote-muutoksia saadaan vietyä eteenpäin tulevalla hallituskaudella. Hänen mielestään nykytilanne on kestämätön.
– Näkyvänä osana on noussut esiin vanhustenhoidon tila, mikä kertoo, ettei sote-järjestelmä toimi niin kuin pitäisi. Jos omalla kunnalla ei ole edellytyksiä järjestää laadukkaita palveluita, isommat yhteistoiminta-alueet ovat järkeviä ja taloudellisia. Emme tarvitse kuitenkaan enää lisää ylimääräisiä hallintokerroksia, Laiho sanoo.
Ripeästi lääkäriin
Kaikki voimavarat on Laihon mielestä suunnattava ihmisten palvelujen turvaamiseen.
Perusterveydenhuollon tilanne ei ole Suomessa paras mahdollinen.
Laihon mukaan yleislääkärille pääsy on Suomessa hitaampaa kuin muissa OECD-maissa. Tosin hoidon laatu on yleensä hyvää.
Lääkärien työkuorma on suuri ja työnkuvakin on muuttunut, mikä ei houkuttele töihin terveyskeskuksiin.
– Potilastyö on terveyskeskuslääkärien työn suola, eivätkä he halua toimia vain konsultteina. Lääkäreille pitäisi antaa mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaansa, Laiho sanoo.
Sote-palveluissa digitalisaatiota tulee hyödyntää asiakaslähtöisesti, mutta myös kasvokkain kohtaamisia tarvitaan. Digi helpottaa hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja alentaa kustannuksia. Laihon mukaan käyttäjäkokemusta on kehitettävä.
– Työaikaa kuluu, kun kirjautuu yli kymmeneen tietojärjestelmään ja käyttää niitä päivittäin.
Farmaseutteja tarvitaan
Laiho on tehnyt töitä niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Päivystyksessä hän työskenteli yli kymmenen vuotta ja näki sekä päivystyspoliklinikan että vuodeosastojen toimintaa. Lisäksi eri hoitopaikoista ja kotoa tulevien asiakkaiden lääkityksiin piti usein ottaa kantaa.
– Farmaseuttista osaamista tarvitaan, ja sitä voidaan hyödyntää kokonaislääkehoidon arvioinnissa. Osastofarmasia parantaa lääketietoisuutta ja lääkitysturvallisuutta, kuten myös annosjakelu avohoidon puolella.
Laihon mukaan farmaseutit ovat lääkäreille yksi tärkeä yhteistyökumppani ja osa moniammatillista tiimiä.
Eroon epätasa-arvosta
Sairaanhoitaja Piritta Rantanen Jämsästä ja röntgenhoitaja Kim Berg Vaasasta ovat valmiita ottamaan
tulevat haasteet vastaan. Heitä yhdistävät hoitoala, luottamustoimet ja SDP-tausta.
Rantanen on työskennellyt Keski-Suomen keskussairaalan kirurgisilla osastoilla. Politiikassa on kulunut kymmenen vuotta kaupunginvaltuutettuna ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana.
– Olen ollut kuopuksen kanssa kotona kolme vuotta. Olin jo henkisesti valmistautunut muuttuvaan tilanteeseen: joko eduskuntaan tai takaisin sairaalaan, Rantanen sanoo.
Berg on toiminut Tehyn päätoimisena pääluottamusmiehenä Vaasan keskussairaalassa sekä Tehyn valtuustossa ja hallituksessa. Toisen kauden kaupunginvaltuutettu on kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Ennaltaehkäisy keskiöön
Rantasen ja Bergin mielestä sote-uudistus epäonnistui, koska haukattavana oli liian iso pala.
– Aikataulu oli liian nopea, ja kakkua olisi pitänyt jakaa pienempiin eriin. Sotea on rakennettava parlamentaarisesti eikä byrokraattiseksi. Puoluepolitiikka pitäisi unohtaa kokonaan, Rantanen miettii.
– Maakuntauudistusta ei olisi tarvinnut sotkea soteen. Myös valinnanvapauden laajentaminen oli virhe. Soteen uppoaa eniten verorahoja, joten sitä on järkeistettävä: kustannuksia ei saa pallotella kaverille, Berg lisää.
Molemmat toivovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen purkua. Tärkeintä on, että potilas saa parasta mahdollista hoitoa.
– Yksilö, kunta ja valtio hyötyvät perusterveydenhuollon vahvistamisesta. Mitä aikaisemmin hoitoon pääsee, sitä halvemmaksi se tulee yhteiskunnalle. Kiireetön hoito pitäisi onnistua viikon sisällä. Myös ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettava, Berg sanoo.
Rantanenkin korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä esimerkiksi kansansairauksissa ja mielenterveysongelmissa. Hänen mukaansa työttömät on unohdettu: jos terveydellisten syiden takia ei voi ottaa työtä vastaan, hukataan iso potentiaali.
Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin pitäisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä.
– Ei saa tulla tunnetta, että rahalla saa parempaa hoitoa. Lisäksi ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa, sillä joissain kunnissa lääkäriin pääsee nopeasti ja toisaalla joutuu odottamaan kauan. Tätä eroa pitää pystyä kaventamaan, Rantanen toteaa.
Stoppi leikkauksille
Berg myöntää olevansa huolissaan, onko hoitohenkilökuntaa riittävästi tulevaisuudessa.
– THL:n mukaan yli 70 000 hoitajaa on jo muissa töissä. Ruotsista ja Norjasta käydään vaasalaisissa oppilaitoksissa rekrytoimassa vastavalmistuneita töihin. Kieli ei ole este, ja edut ovat hyvät. Meillä hoitajapulaan ehdotetaan ratkaisuksi koulutusmäärien lisäämistä. Se tarkoittaa, että koulutamme verorahoilla ihmisiä, jotka saattavat lähteä muualle töihin.
Kansanedustaja on huolissaan myös koulutusmäärärahojen leikkauksista.
– Opettajien mukaan säästöt vaikuttavat opetuksen tasoon. Huiput pärjäävät, mutta monet kaipaavat lähiopetusta. Nyt on neljä vuotta leikattu, ja seuraukset alkavat näkyä jo vuoden kuluttua, Berg sanoo.
Kaikkea ei tarvitse osata itse
Sairaalassa työskennelleen Rantasen mukaan farmaseuteilla on iso rooli terveydenhuollon ketjussa.
– On valtava etu, että meillä on sairaalafarmaseutteja. Kirurgisilla osastoilla he huolehtivat lääkkeistä ja ravintoliuoksista. Lääkehoidon onnistuminen ja moniammatillinen yhteistyö ovat tärkeitä. Hoitaja voi keskittyä omaan osaamiseensa, eikä kaikkea tarvitse osata itse.
Rantanen kertoo esimerkin potilaasta, jolla oli kymmenien luontaistuotteiden arsenaali käytössään päivittäin. Farmaseutteja on helppo lähestyä ja kysyä yhteisvaikutuksista.
Berg kävi ennen vaaleja tutustumassa apteekkitoimintaan.
– Arvostan ammattitaitoa: apteekissa opastetaan ja neuvotaan. On tärkeää, että laatu säilyy. Vähittäiskaupassa ei kukaan ole antamassa neuvoja lääkkeiden käytössä. Jos tavoitellaan säästöjä, osaamisesta ei kannata koskaan leikata.
