Uudistus osui myllerrysten aikaan

Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnassa tutkinto-ohjelman uudistus ehdittiin aloittaa jo ennen vuoden 2016 myllerryksiä, joissa yliopiston väkeä irtisanottiin ja hallintoa keskitettiin palvelukeskuksiin.

Helsingin yliopistossa tutkintoja alettiin kutsua koulutusohjelmiksi syksyllä 2017, jolloin ensimmäiset opiskelijat aloittivat uusissa koulutusohjelmissa.

Farmaseutin tutkinnon uudistaminen ehdittiin aloittaa jo 2012 ja uudistettu koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 2014. Proviisorin tutkinto uudistettiin yliopiston muun uudistusvyöryn yhteydessä ja uusi koulutusohjelma käynnistyi syksyllä 2017.

Samassa yhteydessä koko yliopistossa vähennettiin hakukohteita ja tutkintoihin tuotiin mukaan varsinkin työelämärelevanssia.

– Meillähän se on aika hyvällä mallilla, farmasian tiedekunnan opetuksesta vastaava varadekaani Outi Salminen toteaa.

Hän kuului vuonna 2012 tutkinnonuudistusryhmään, joka kävi kaikkien farmasian sidosryhmien pakeilla. Työryhmä sai hyvin selkeät vastaukset kysymykseen, mitä valmistuvan farmaseutin ja proviisorin pitää osata. Niissä painottuivat taidolliset osaamistavoitteet, kuten vuorovaikutus- ja viestintätaidot, kriittinen ajattelu, jatkuvaan oppimiseen liittyvät taidot sekä kyky toimia moniammatillisissa ryhmissä, ratkaista ongelmia ja sietää stressiä.

– Riippumatta siitä, haastattelimmeko yksityisen, Yliopiston Apteekin tai sairaala-apteekin vai teollisuuden edustajaa, vastaukset tulivat kuin yhdestä suusta. Palaute painottui taitopuoleen; kaikkien mielestä valmistuvalla opiskelijalla pitää olla hyvin samanlaisia taitoja, Salminen kertoo.

Sidosryhmien sekä opettajien ja opiskelijoiden haastattelujen sisältöanalyysin perusteella muodostettiin tiedolliset ja taidolliset osaamistavoitteet tiedekunnan molemmille tutkinnoille.

– Ensimmäistä kertaa farmasian ja ilmeisesti koko yliopistonkin historiassa mukaan otettiin taidolliset osaamistavoitteet.

Toki uudistuksessa ajantasaistettiin myös tiedollisia oppisisältöjä, mutta sitä työtä tehdään Salmisen mukaan jatkuvasti. Erityisesti proviisorin tutkintoa määrittelee EU-direktiivi.

Taidot kehittyvät uusilla menetelmillä

Salminen sanoo taidollisiin osaamistavoitteisiin pääsemisen edellyttäneen uusia opetus- ja arviointimenetelmiä.

– Ruutupaperille kirjoitettu tentti ei ole ainoa tapa arvioida osaamista. Uudet menetelmät testaavat sisältöosaamisen lisäksi yleisiä taitoja, Salminen sanoo.

Tiedekunnan opettajat ovat ottaneet uusia menetelmiä käyttöön innostuneesti.

– Iso ongelma on huono opiskelija–opettaja-suhde.

Farmasian tiedekunnassa tutkintotavoitteiden määrä suhteessa opettajien määrään on vuodessa seitsemän. Viikin kampuksen kolmessa muussa tiedekunnassa on vuosikurssilla 3–5 opiskelijaa yhtä opettajaa kohden.

Koulutusohjelmiin siirtyminen tarkoitti ennen kaikkea hallinnollista muutosta. Kumpikin koulutusohjelma sai oman johtajansa, jonka tukena on koulutusohjelman johtoryhmä.

– Sillä on selkeä vaikutus, että on yksi johtaja, jolla on koko koulutusohjelma näpeissään.

Koulutusohjelmien johtajilla ei ole omaa budjettia eikä suoria alaisia. He tekevät yhteistyötä oppiaineiden vastuuprofessoreiden kanssa. Salmisen mielestä se on sujunut hyvin, vaikka tarkka työnjako hakee vielä rajojaan.

– Koulutusohjelman johtajalla on kokonaisnäkymä. Hänen tehtävänsä on tuoda mahdolliset resurssipuutteet näkyviin sekä dekanaatille että vastuuprofessoreille, hän määrittelee.

Dekanaattiin kuuluu dekaanin lisäksi kolme varadekaania.

Koulutusleikkaukset tuntuvat edelleen

Samaan aikaan koulutusohjelmiin siirtymisen kanssa yliopistolla vähennettiin väkeä yt-neuvotteluiden kautta. Helsingin yliopistossa Sipilän hallituksen koulutusleikkaukset todennettiin irtisanomisilla.

– Henkilövähennysten johdosta opiskelijat saattavat kokea, että mahdollisuus opintoneuvontaan on vähentynyt selvästi. Se on koko yliopiston ongelma tällä hetkellä, Salminen sanoo.

Tiedekuntajärjestö YFK:n puheenjohtaja Sanna Artes on samaa mieltä. Hän opiskelee maisteriohjelman loppuvaiheessa.

– Opinto-ohjaukseen on vaikea saada aikoja. Meillä ei ole sivuaineita eikä paljon valinnaisuutta. Siinä mielessä polku on selvä, mutta esimerkiksi vaihto-opiskelujen vastaavuutta kotimaisten opintojen kanssa joudutaan usein kyselemään suoraan opettajilta. Moni on myös ymmällään, jos joku kurssi on jäänyt tekemättä.

Artes on kuitenkin tyytyväinen opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksiin. Suurempi ongelma on, miten motivoida opiskelijoita osallistumaan.

– Farmaseutin koulutusohjelma on vain kolme vuotta. Vaikka opiskelisi proviisoriksi, välissä ollaan usein työelämässä, minkä jälkeen kaksi vuotta on vielä lyhyempi aika. Lyhyen ajan erilaisia opiskeluun liittyviä ongelmia sietää helpommin. Toisaalta monet tulevat suoraan lukiosta ja ovat ehkä vähän arkoja ja ujoja vaikuttamaan, Artes arvelee.

Hallinnon keskittämisessä otettu taka-askelia

Kolmas samaan aikaan yliopistolla tapahtunut myllerrys oli yleisten hallintopalveluiden organisointi palvelukeskuksiin. Tiedekuntakohtaiset hallintohenkilöt siirrettiin yhteisiin palvelukeskuksiin, joissa kaikki paikat laitettiin uudelleen hakuun.

– Siinä yhteydessä tuli aika reippaasti henkilökunnan vähennystä sekä työnkuvallisia muutoksia, Salminen sanoo.

Hänen mukaansa alkuperäisestä rakenneuudistuksesta on nyt palattu hieman entisen järjestelmän suuntaan ja tiedekunnittain nimettyihin henkilöihin.

– Kaikki kolme myllerrystä tapahtuivat hyvin samoihin aikoihin, kun uusia koulutusohjelmia pystytettiin. Opiskelijoiden näkökulmasta se näytti varmaan sekavalta ja kaoottiseltakin. Heidän suunnaltaan tuli paljon hämmennystä siitä, miten asiat hoituvat jatkossa. Nyt on saavutettu jo aika tasainen tilanne.

Ensimmäiset uuden koulutusohjelman mukaiset farmaseutit valmistuivat keväällä 2017 ja proviisorit tänä vuonna. Farmaseuttien tutkintoon sisältyy myös lääkehoidon arvioinnin asiantuntijuus, jolle on kysyntää kentällä. Salmisen mukaan farmaseuttien koulutusta olisi tarve lisätä.

– HUS ja muutkin sairaanhoitopiirit ovat merkittävästi lisänneet osasto­farmasian roolia sairaaloissa. Myös Apotti-järjestelmän käyttöönotto vaatii paljon farmasian asiantuntijoiden osaamista. Emme kuitenkaan voi lisätä opiskelijoiden sisäänottoa ilman lisäresursseja.

”Osaaminen on kasvanut”

Koulutusohjelmien johtajat pitävät tutkintouudistusta onnistuneena.

– Ennen tiedekunnassa oli seitsemän eri opintosuuntaa, mutta kokonaisvastuuta opetuksen kehittämisestä ei ollut kenelläkään, farmaseutin koulutusohjelman johtaja Leena Hanski sanoo.

Proviisorin koulutusohjelman johtaja Mia Sivén on samoilla linjoilla.

– Uudistus on tuonut rakennetta ja struktuuria, mikä mahdollistaa linjakkuuden pedagogisessa johtamisessa.

Hanski arvioi, että opiskelijoiden taidollista osaamista on onnistuttu kasvattamaan.

– Farmaseutin tutkinnossa on erillinen kandiportfolio-opintojakso jokaisena lukuvuonna. Siinä opiskelijat tekevät paljon asiantuntijahaastatteluita, jolloin työelämän taidolliset tavoitteet konkretisoituvat.

Oppimista mitataan myös opiskelijoiden itsearvioinneilla jokaisen lukuvuoden lopuksi. Proviisoreiden koulutusohjelmassa panostetaan asiantuntijataitojen tukemiseen ja siihen, että opiskelijat osaavat kuvailla osaamistaan.

– Ongelmalähtöistä oppimista ja yhteistoiminnallista työskentelyä on paljon. Projektitöissä harjaantuvat viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja projektien eteenpäin viemisessä johtamistaidot, Sivén sanoo.

Kommentoi

  • * Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia Viestisi ei näy julkisesti

Potilasturvallisuuspäivillä pohdittiin lääkitysturvallisuutta

Lääke- ja lääkitysturvallisuus nousivat esille myös Potilasturvallisuuspäivillä. Sähköiset reseptit ovat parantaneet turvallisuutta huomattavasti.

Teemakoulutus – kohtaamisia ja läsnäoloa

Jyväskylä tarjosi sopivat puitteet teemakoulutukselle, joka järjestettiin lokakuun lopussa. Paikalla oli miltei sata farmasia-alan osaajaa.

Kunta-alan palkkausjärjestelmä koostuu eri palkan osista

Palkka määräytyy tehtävänkuvan ja työkokemuksen perusteella. Työnantaja voi palkita hyvän työsuorituksen määrittelemällä myös henkilökohtaisen lisän tai tulospalkkion osaksi palkkausta.

Oletko törmännyt työssäsi lääkeväärennöksiin?