Uutta rahoitusta COVID-19-sairauden lääkehoitojen etsintään

Koronaviruksen aiheuttama kriisitilanne innosti neljä suomalaista säätiötä jakamaan lähes miljoonapotin kotimaisen tutkimusrahoituksen lisäämiseksi. Apurahansaajaksi valikoitui muun muassa COVID-19-sairauden lääkehoitoja selvittävä kahdeksanhenkinen tutkimuskonsortio, jota johtaa Helsingin yliopiston farmaseuttisten biotieteiden professori Päivi Tammela.

Neljän eri säätiön – Juho Vainion Säätiön, Minervasäätiön, Paulon Säätiön ja Suomen Lääketieteen Säätiön – muodostama rahoituspooli jakoi yhteensä 800 000 euroa koronaviruksen sekä muiden epidemioina ja pandemioina esiintyvien virusinfektioiden tutkimukseen ylimääräisessä rahoitushaussa

Viikon kestäneen apurahahaun aikana rahoituspoolille toimitettiin 180 hakemusta. Ensisijaiset arviointikriteerit apurahan saannille olivat hakemuksen tieteellinen taso ja ajankohtaisuus. 

– Suomessa on paljon tutkimusryhmiä, jotka ovat tutkineet viruksia ja niiden aiheuttamia sairauksia pitkään. Nämä ryhmät pystyvät nyt siirtämään fokuksensa nopeasti ajankohtaiseen koronavirukseen ja sen aiheuttamaan virusinfektioon, kertoi rahoituspoolin koordinaattori, Duodecimin pääsihteeri Matti Rautalahti Lääketieteen Säätiön verkkouutisessa.

Tavoitteena lääkevasteiden profilointiympäristön perustaminen

Farmasian tohtori Päivi Tammelan vetämä tutkimuskonsortio sai Drug repurposing for SARS-CoV-2 with an open high throughput drug screening platform –hankkeelleen 100 000 euron suuruisen rahoituksen. 

Tammelan mukaan saadun apurahan turvin on tarkoitus selvittää, voidaanko jo potilaskäytössä olevia lääkkeitä hyödyntää myös COVID-19-sairauden ehkäisemiseen ja parantamiseen. Tutkimuksen kuluessa on lisäksi tarkoitus luoda standardoitu alusta lääkeaineiden testaukseen, jota kotimaiset ja kansainväliset lääkeyhtiöt voivat tulevaisuudessa hyödyntää testatessaan heidän jo markkinoilla olevien lääkeaineidensa tehoa SARS-Coronavirus-2 (SARS-CoV-2) -sairauteen.

– Nykyinen SARS-CoV-2 -pandemia vaatii uusien hoitomenetelmien ja ehkäisystrategioiden nopeaa löytämistä. Hankkeen painopiste on perustaa SARS-CoV-2:lle kansallinen toiminnallinen lääkevasteiden profilointiympäristö markkinoilla jo olevien lääkkeiden uusia käyttöaiheita varten, Tammela kertoo haastattelussa.

Monitieteellisyys tutkimuksen etuna

Tammelan mukaan hänen johtamansa tutkijaryhmän vahvuutena on sen monitieteellisyys sekä mahdollisuus toteuttaa antiviraalisen tehon testauksia tehokkaasti usean yksikön yhteistyönä. 

Tutkijaryhmään kuuluvat Suvi Kuivanen, Olli Vapaalahti sekä Tarja Sironen Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan virologian osastolta; Päivi Tammela, Vilja Pietiäinen, Jani Saarela ja Laura Turunen Suomen molekyylilääketieteen instituutista (FIMM) sekä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bakteriologian ja immunologian osaston Anu Kantele

Tammelan mukaan apurahan avulla konsortio pystyy rakentamaan kohdennetun lääkeainekirjaston ja pystyttämään yhteisvoimin tutkimusalustan, joka mahdollistaa tehokkaan lääkeaineiden ja lääkeaihioiden testauksen koronavirusta vastaan. Lääkeainekirjasto soveltuu testattavaksi myös esimerkiksi muita viruksia vastaan ja on siten nopeasti käytettävissä tulevissakin epidemioissa.

Tammelan mukaan tutkimus on jo käynnistetty pienemmässä mittakaavassa ja pilottivaihe valmistuu syksyyn mennessä. Tutkimusalusta on kokonaisuudessaan valmis vuoden 2021 loppuun mennessä.

– Mikäli jo käytössä olevien lääkeaineiden joukosta löytyy seulonnoissa koronavirusta vastaan aktiivisia lääkeaineita, tämä voi nopeuttaa koronaviruslääkekehitystä huomattavasti, Tammela toteaa.

Suomalaisyliopistot aktiivisia COVID-19-tutkimuksissa

Apurahahakemuksia toimitettiin säätiöiden muodostamalle poolille kaikista suomalaisista yliopistoista, joissa tehdään lääketieteellistä tutkimusta sekä yliopistollisista sairaaloista, keskussairaaloista ja useista keskeisistä tutkimuslaitoksista. 

50 000 ja 100 000 euron suuruisia apurahoja myönnettiin kaikkiaan kymmenelle tutkimushankkeelle. Apurahan saivat professori Päivi Tammelan ohella muun muassa professori Olli Vapalahti, joka tutkii koronavirusinfektion vakavuuteen ja leviämiseen vaikuttavia tekijöitä sekä professori Anu Kantele, joka selvittää, voiko virusvasta-aineita sisältävä veriplasma toimia hoitona sairastuneille. Professori Olli Carpenille myönnettiin apuraha infektion kulkuun vaikuttavien tekijöiden tutkimiseen HUSin kattavan tietoaineiston ja biopankin avulla.

Onko henkistä työnkuormitusta ja jaksamista huomioitu työpaikallasi?