Vaikuttamisen backstage

Työehtojen sopimisessa varsinaiset neuvottelut ovat vain jäävuoren huippu. Iso osa työstä tehdään taustalla – ja jo paljon ennen varsinaista neuvottelukierrosta.

Suomessa ensimmäiset työehtosopimukset neuvoteltiin heti sotien jälkeen vuonna 1945. Nykyisin voimassa on satoja työehtosopimuksia.

Farmasialiitto neuvottelee apteekkien farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksesta Apteekkien työnantajaliiton kanssa suoraan. Liiton jäseniä työskentelee myös muun muassa kunta-alan sekä valtion virka- ja työehtosopimusten, yliopistojen yleisen työehtosopimuksen sekä kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä. Juko neuvottelee työntekijöiden edustajana kunnan, valtion ja yliopistojen neuvotteluissa, ylempien toimihenkilöiden osalta neuvottelijana toimii Ytn.

Tänä keväänä on käyty työehtosopimuskierros kaikilla Farmasialiiton jäsenistön edustamilla sektoreilla. Vaikeimmat ja julkisuudessakin isosti esillä ovat olleet kunta- ja sote-alan neuvottelut. Tämän lehden mennessä painoon ei sopimusta ole vielä syntynyt. Tunnusteluja neuvottelujen jatkamiseksi kuitenkin käydään edelleen.

Näkyvimmin julkisuudessa ovat olleet terveydenhuollon isot hoitajaliitot Tehy ja Super. Myös sote-alan sopimus koskettaa kuitenkin monia muitakin kuin hoitajia.

Farmasialiiton jäseniä kuuluu kunta- ja sotealan sopimusten piiriin noin 600. Suurin osa heistä on tulevien hyvinvointialueiden työntekijöitä, eli sote-alan sopimuksen alla. Heitä neuvotteluissa edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko. Juko neuvottelee myös valtion virka- ja työehtosopimuksen sekä yliopistojen yleisen työehtosopimuksen.

Yhteinen ääni

Neuvottelijoiden pitää irtisanoa työehtosopimus kussakin sopimuksessa määriteltyyn määräaikaan mennessä.

– Jos sopimusta ei irtisanota määräaikaan mennessä, se jatkuu aina vuoden kerrallaan. Vaikka kyseessä on rutiinitoimenpide, siihen haetaan aina kunkin sopimussektorin päättäjien valtuutus, Jukon toiminnanjohtaja Maria Löfgren sanoo.

Varsinaiset sopimusneuvottelut alkavat yleensä pari kuukautta ennen sopimuskauden päättymistä. Työ yhteisten tavoitteiden löytämiseksi on kuitenkin käynnistynyt jo paljon aikaisemmin.

– Aloitimme valmistautumisen jo noin vuosi ennen sopimusten päättymistä kartoittamalla kullakin Jukon sopimussektorilla keskeisimpiä tavoitteita. Tämän jälkeen kunkin sektorin päättäjät valitsivat omat tärkeimmät tavoitteensa ja työstimme niitä eteenpäin. Niistä muotoutui helposti sektoreitamme yhdistävät tavoitteet. Tällä kierroksella yksi merkittävä yhteinen asia oli saada vanhempainvapaan ajalle yhtä pitkä palkallinen jakso kummallekin vanhemmalle, Löfgren kuvailee prosessia.

Jukon jäsenet ovat mukana päättämässä joko yksittäisinä liittoina tai liittojen yhteenliittyminä. Farmasialiitto on osa Akavan jäsenliittojen yhteistä liittoumaa Vakavaa. Vakavan jäsenliitot ovat Farmasialiiton kaltaisia liittoja, joiden jäsenistö on jakautunut useille eri sektoreille ja edustettava jäsenmäärä on yksittäisten sektoreiden neuvotteluissa verrattain pieni. Jukon jäsenenä Vakava on kuitenkin toiseksi suurin.

– On itsestään selvää, ettei sopimusneuvotteluihin voida mennä jonkin yksittäisen ammattiryhmän ehdoilla. Vakavassa käymme keskusteluja ja etsimme yhteisiä intressejä, Vakavan kuntaryhmän puheenjohtaja Heta Piirto sanoo.

Piirto on Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja. Puheterapeutteja on kunta- ja sote-alan virka- ja työehtosopimuksen alaisuudessa suunnilleen saman verran kuin farmasian ammattilaisia.

– Vakavan kokouksissa keskustelemme meille tärkeistä asioista ja etsimme yhteisiä tavoitteita, Piirto sanoo.

Jokaisella Vakavan jäsenjärjestöllä on edustus Vakavan hallituksessa. Farmasialiiton edustajana toimii puheenjohtaja Maija Pirttijärvi.

Neuvottelukuntien kautta

Oikeastaan kaikilla portailla, ammattiliittotasolla, Vakavassa ja lopulta Jukossa asiat etenevät samalla tavoin. Ensin kyseisen sektorin, esimerkiksi kuntasektorin edustajista koostuva ryhmä miettii itselle tärkeät neuvotteluaiheet. Hallitus hyväksyy ne, ja sen jälkeen järjestön edustaja siirtyy seuraavaan pöytään neuvottelemaan.

– Pienenä toimijana meidän pitää miettiä tarkkaan ja realistisesti, mitä asioita lähdemme ajamaan, Pirttijärvi sanoo.

Vakavan kuntaryhmän kokouksessa Farmasialiiton edustaja sitten nostaa näitä asioita esiin ja eri liittojen näkemyksistä etsitään yhteiset tavoitteet Jukon neuvottelukunnan kokouspöytään.

– Viimeisen sinetin asioilla antaa Jukon hallitus, Piirto hahmottelee prosessia.

Hän muistuttaa, että eri neuvottelukunnat, samoin kuin Vakavan hallitus, eivät suinkaan kokoonnu vain jonkin neuvottelukierroksen aikana, vaan keskustelua käydään säännöllisesti myös sopimuskausien välissä.

– Vakavassa kokoonnumme normaalistikin kuukausittain. Nyt kiireisten neuvottelujen aikana tietenkin tiheämmin, jopa viikoittain.

Lisäksi jäsenliitoilla on läsnä- ja puheoikeus Jukon toimielimissä. Farmasialiitolta etenkin Maija Pirttijärvi ja Minna Hälikkä ovat istuneet tämän kevään vaikeiden neuvottelujen edetessä kaikissa tilaisuuksissa, joihin vain ovat saaneet kutsun.

– Vain omalla aktiivisuudella voi varmistaa, että saamme näin vaikeassa tilanteessa aina ajankohtaisen tiedon, Pirttijärvi korostaa.

Oikeus päättää itse

Vaikka pienillä liitoilla ei ole yksittäin äänivaltaa Jukon toimielimissä, Heta Piirto pitää hyvänä sitä, että järjestöjen edustajat voivat tulla itse kertomaan oman kantansa.

– Minulle yhteyshenkilönä on tietenkin helpompaa, kun jokainen järjestö voi puhua omalla suullaan. Itse pyrin aina ilmaisemaan selkeästi, onko näkemykseni Vakavan yhteinen, vai edustanko puheenvuorossani omaa liittoani, kahdessa roolissa kokouksissa istuva Piirto sanoo.

Maria Löfgren huomauttaa, että vaikka äänivaltaa ei kaikilla olekaan, asiat pyritään aina ratkaisemaan keskustelemalla.

– Vain hyvin harvoin joudumme viemään jonkin asian äänestykseen. Silloin tietenkin vain äänivaltaiset edustajat voivat ottaa kantaa ja tuloksen ratkaisee enemmistön näkemys, Löfgren selittää.

Työhtosopimusneuvottelujen edetessä jäsenjärjestöiltä vaaditaan nopeaa toimintaa. Kunkin neuvottelupäätöksen jälkeen yksittäisten liittojen tulee päättää, hyväksyvätkö he neuvottelutuloksen. Jos Juko esimerkiksi ilmoittaa neuvottelujen jälkeen työtaistelutoimista, liittojen pitää 48 tunnin sisällä ilmoittaa, ovatko he mukana työtaistelussa.

– Meillä on halutessamme oikeus vetäytyä työtaistelusta. Tänä keväänä olemme pitäneet hallituksen kokouksia sähköpostitse. Lähetän kokouskutsun hallituksen jäsenille yleensä todella lyhyellä varoitusajalla, ja heillä on joskus vain muutamia tunteja aikaa ottaa asioihin kantaa. Tänä keväänä näitä kokouksia on ollut niin paljon, että hallitus on antanut minulle tietyissä raameissa mandaatin tehdä päätöksiä itse, Pirttijärvi kuvailee.

Jälkikäteenkin paljon työtä

Aktiivisen neuvottelujen seuraamisen ja osallistumisen lisäksi neuvottelukierroksen aikana tehdään tietenkin aktiivista tiedottamista.

– Tiedotamme erityisesti kunkin sektorin jäseniä heitä koskevien neuvottelujen aikana. Yleisellä tasolla niistä kerrotaan myös uutiskirjeissämme ja sosiaalisen median kanavissamme, Pirttijärvi sanoo.

Ja kun yksi neuvottelukierros saadaan päätökseen, alkaa työ seuraavaa kierrosta varten.

– Otamme tästä kaiken opin irti ja selvitämme myös erilaisten kyselyjen kautta, mitä asioita seuraaviin neuvotteluihin tulee valmistella, Pirttijärvi sanoo.

Sama toimintamalli kertautuu tässäkin kaikilla tasoilla. Jukon Maria Löfgren kertoo, että tietoa jäsenten kokemuksista neuvottelukierroksella kerätään sekä virallisesti että epävirallisesti.

– Kehotan aina järjestöjemme edustajia antamaan rohkeasti palautetta niin neuvotteluprosessista kuin sen sisällöstäkin. Vain sillä tavoin voimme kehittyä, Löfgren kannustaa.

Jatkuvaa kehittämistä

Vaikka neuvottelutyö on kiihkeintä ja näkyvintä silloin, kun sopimuskausi on vaihtumassa, neuvottelutyöstä vain pieni osa tapahtuu varsinaisella neuvottelukierroksella.

– Sopimuskausien työryhmät ovat hyvin yleinen tapa kehittää työehtosopimuksia. Päättyneellä sopimuskaudella yksi keskeinen neuvotteluaihe on ollut perhevapaamääräysten kehittäminen. Kuntasektorilla tässä työryhmässä toinen edustajamme on ollut Farmasialiiton Minna Hälikkä, joka on siis edustanut kaikkia jukolaisia, Löfgren kiittää.

Farmasialiitolla on edustaja myös Vakavan hallituksen alaisissa ryhmissä kaikilla sektoreilla (sote, yliopisto, valtio, yksityinen). Minna Hälikkä nimettiin toukokuussa Ytn:n kemian- sektorin asiantuntijaksi, jotta hänellä olisi paremmat mahdollisuudet huolehtia lääketeollisuudessa työskentelevien jäsenten edunvalvonnasta. Maija Pirttijärvi osallistuu puhe- ja läsnäolo-oikeudella Jukon Hyvinvointialueiden neuvottelukunnan ja sote-taustaryhmän kokouksiin.

Apteekkisektorilla Farmasialiiton ja Apteekkien työnantajaliiton työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin jo päättyneellä kaudella toimineen palkkaustyöryhmän sekä työehtosopimuksen tulkinnanvaraisia kohtia avaavan selkiyttämistyöryhmän jatkamisesta sekä omasta perhevapaauudistusta koskevan työryhmän perustamisesta kevään ajaksi.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?