Vain oikein käytetty lääke tehoaa

Lääkkeiden oikealla käytöllä on iso merkitys yksilön terveydelle. Apteekeilla on velvollisuus varmistaa, että asiakas on tietoinen ostamansa lääkkeen oikeasta käytöstä. Monet apteekit tarjoavat myös lisäpalveluna opastusta lääkkeiden käyttöön.

Kun lääkäri määrää potilaalle uuden lääkkeen, sen käyttö käydään läpi jo vastaanottotilanteessa. Silloin lääkitys on kuitenkin vain yksi asia muiden joukossa. Jos kyseessä on esimerkiksi pitkäaikaissairauden diagnosointitilanne, potilas ei välttämättä pysty edes vastaanottamaan lääkehoitoa koskevia yksityiskohtaisia neuvoja siinä tilanteessa.

Apteekissa keskitytään nimenomaan lääkehoitoon.

Lääkeneuvonta on ollut pakollista Suomen apteekeissa vuodesta 1983 lähtien. Lääkelain 57 pykälän mukaan ”lääkkeitä apteekista ja sivuapteekista toimitettaessa on apteekin farmaseuttisen henkilökunnan neuvoilla ja opastuksella pyrittävä varmistumaan siitä, että lääkkeen käyttäjä on selvillä lääkkeen oikeasta ja turvallisesta käytöstä lääkehoidon onnistumisen varmistumiseksi”. Erityistä huomiota tulee kiinnittää uuden lääkkeen aloittavien tai riskilääkkeitä käyttävien asiakkaiden neuvontaan.

– Kun asiakas tulee meille uuden lääkemääräyksen kanssa, kysymme, onko lääkkeen käytöstä puhuttu lääkärin vastaanotolla ja mitä siitä jäi mieleen, farmaseutti Tuulia Kärkkäinen Lohjanharjun apteekista kertoo.

Yksilöllinen kyky vastaanottaa tietoa

Neuvonnan tulee Fimean määräyksen mukaan olla vuorovaikutteista, eli asiakkaalla ja häntä palvelevalla farmaseutilla tai proviisorilla tulee olla mahdollisuus keskusteluun.

Neuvonnaksi ei siis riitä esimerkiksi pelkät kirjalliset ohjeet.

Lääkeneuvonta ja viestinnällisten taitojen kehittäminen ovatkin keskeinen osa farmasian opintoja, ja niihin liittyvää opetusta on kehitetty systemaattisesti tutkimukseen ja työelämän tarpeisiin pohjautuen vuosituhannen alusta alkaen.

– Lääkeneuvonnan ja farmakoterapian laajat opintojaksot yhdistettynä kuuden kuukauden apteekkiharjoitteluun valmistelevat opiskelijoita käytännön työelämän tarpeisiin. Myös opetusmenetelmiä on kehitetty systemaattisesti. Opiskelijoilta on saatu positiivista palautetta muun muassa käytännön harjoituksista, joita toteutamme roolileikkien ja simulaation avulla, Marika Pohjanoksa-Mäntylä sanoo.

Pohjanoksa-Mäntylä työskentelee yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa.

Diabeteksen erityispätevyyden omaava Tuulia Kärkkäinen muistuttaa, että ihmisillä on erilainen kyky ottaa tietoa vastaan ja toisinaan asioita olisi hyvä käydä läpi useampaankin kertaan.

– Meillä tarjotaan asiakkaille diabetespalvelua, joka sisältää tyypillisesti kaksi tapaamiskertaa. Niissä käyn yksityiskohtaisesti asiakkaan kanssa hänen tilanteensa ja kokonaislääkityksensä läpi ja pohdimme yhdessä, miten lääkkeen käyttö arjessa onnistuisi parhaiten, Kärkkäinen kertoo.

Käyttökokemus vaikuttaa sitoutumiseen

Lääkkeen oikeanlainen käyttö voi helposti unohtua, jos siihen ei ole sitoutunut alusta asti. Toisaalta lääkkeen voi jättää tietoisestikin kokonaan käyttämättä, jos sillä on epämiellyttäviä haittavaikutuksia tai sen käyttö koetaan hankalaksi.

– Voimme esimerkiksi harjoitella uusien pistoslääkkeiden pistostekniikkaa yhdessä asiakkaan kanssa, Kärkkäinen vinkkaa.

– Kahdenkeskisessä erikseen varatussa tilassa asiakkaan on helpompi esittää häntä itseään askarruttavia kysymyksiä, hän jatkaa.

Samalla asiakas ja hänen lääkehoitonsa tulee tutuksi ja jatkoseuranta helpottuu, kun keskusteluyhteys on syntynyt.

Neuvonta koskee kaikkia lääkkeitä

Lääkeneuvontavelvoite käsittää niin reseptilääkkeiden kuin itsehoitolääkkeidenkin käytön. Farmaseutin koulutusohjelmassa opiskelijoiden osaaminen syvenee koulutuksen edetessä ja lääkeneuvonta kehittyy perusneuvonnasta lääkehoidon seurantaan ja edelleen lääkehoidon arviointiin. Ennen ensimmäistä harjoittelujaksoa läpikäytävissä käytännön potilastapauksiin pohjautuvissa lääkeneuvontaharjoituksissa pääpaino on itsehoidossa. Kolme neljästä tilanneharjoituskerrasta käsittelee pääasiassa itsehoitoneuvontaa.

Arjen työssä kuitenkin juuri itsehoitolääkkeiden käytön neuvonta on haasteellisempaa.

– Toiset asiakkaat ovat hyvinkin halukkaita ottamaan tietoa vastaan, toiset taas eivät lainkaan. Jos sama asiakas käy meillä toistuvasti, voimme reagoida myös itsehoitolääkkeiden osalta vaikkapa liikakäyttöön, mutta jos asiakas kiertää eri apteekeissa, seuranta on vaikeaa, Kärkkäinen myöntää.

Koulutuksessa harjoittelujakso sijoittuu lääkeneuvonnan ja farmakoterapian ykkös- ja kakkoskurssin väliin.

– Yliopisto tarjoaa hyvät teoriatiedot ja valmistelee käytännön tilanteisiin, mutta työkokemus on merkittävässä roolissa asiakkaiden kohtaamisen oppimisessa, Pohjanoksa-Mäntylä korostaa.

Yhteys terveydenhuoltoon tärkeää

Apteekki Lohjanharju tarjoaa diabetespalvelun lisäksi astman tarkastuspalvelua ja lääkityksen tarkastuksia. Apteekki oli myös mukana juuri päättyneessä diabeteksen lääkehoidon aloituspalvelupilotissa. Palvelu sisälsi kolme tapaamiskertaa, joissa vahvistettiin uuden diabeteslääkityksen saaneen asiakkaan sitoutumista omahoitoon.

Diabetespalvelusta lähtee tiedot myös asiakasta hoitavalle lääkärille. Tarvittaessa Kärkkäinen voi olla yhteydessä myös potilaan omaan diabeteshoitajaan tai lääkäriin esimerkiksi vaihtoehtoisen lääkityksen kartoittamiseksi.

– Kerran sain asiakkaaksi nuoren miehen, jolla oli mennyt sukset ristiin oman diabeteshoitajan kanssa. Sain kuitenkin yhteyden lääkäriin ja nyt hoitovaste ja asiakkaan terveydentila ovat kohentuneet huomattavasti. Tästä tapauksesta lääkäri oli saanut potilaalta luvan kertoa myös lääkäreiden koulutustilaisuudessa, vuodesta 2014 diabetesneuvontaa antanut Kärkkäinen muistelee.

Vaikka palvelusta on saatu hyvää palautetta, se tavoittaa vain kymmenisen potilasta vuosittain. Apteekki Lohjanharjusta on käyty kertomassa palvelusta lähimmällä terveysasemalla ja alueen terveysasemien lääkärien yhteistapaamisissa. Kärkkäinen lisäisi apteekkien ja terveysasemien yhteistyötä ja yhteydenpitoa myös tässä asiassa.

– Myös media voisi tuoda apteekkien roolia neuvonantajana voimakkaammin esiin, Kärkkäinen pohtii.

Itsehoitolääkkeiden hintaneuvonnassa puutteita

Fimea valvoo lääkeneuvontavelvoitteen toteutumista apteekkitarkastusten yhteydessä. Apteekista tulee löytyä lääkeneuvontaa koskevat toimintaohjeet ja farmaseuttisen henkilökunnan tulee saada riittävää lääkeneuvonnan täydennyskoulutusta.

Helsingin yliopisto tarjoaa farmasian pakollisiin opintoihin kuuluvan lääkeneuvontakoulutuksen lisäksi syventäviä lääkeinformaatiota käsitteleviä valinnaisia opintojaksoja perus- ja täydennyskoulutuksessa.

– Tarjoamme siis lääkeneuvonnan opetusta kaikilla opetuksen tasoilla. Lääkeneuvontaopetus tarjoaa työkaluja niin apteekki- kuin sairaalaympäristössä työskentelyyn. Parhaillaan olemme kehittämässä lääkehoitoprosessi sairaalassa -verkkojaksoa erityisesti sairaalafarmasiaan suuntautuville opiskelijoille. Jakso sisältää muun muassa interaktiivisina videoina toteutettuja potilastapauksia, joissa opiskelijan omat vastaukset vaikuttavat kuvitteellisen asiakastapaamisen kulkuun, Pohjanoksa-Mäntylä kuvailee.

Tarkastusten lisäksi Fimea voi suorittaa haamututkimuksia, jossa asiakkaaksi tekeytyvät tutkijat käyvät apteekeissa testaamassa neuvonnan laatua.

Syksyn 2016 ja kevään 2018 aikana toteutetussa haamututkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti itsehoitolääkkeiden hintaneuvonnassa on puutteita. Lääkkeen käytön lisäksi lääkeneuvonta nimittäin velvoittaa antamaan lääkkeen ostajalle tietoa lääkevalmisteiden hinnasta. Hintatiedon tulee sisältää tieto toimitushetkellä halvimmasta lääkevalmisteesta. Tutkimuksen mukaan hinnaltaan edullisempia kipulääkevalmisteita suositellaan harvoin.

Artikkeli on osa potilaan lääkehoidon polku -juttusarjaa, joka jatkuu seuraavassa lehdessä. Aiemmin julkaistu:

Diagnoosista lääkityksen aloittamiseen

Toimittajalta

Lääkkeen käytön ongelmista puhuttaessa ensimmäiseksi herää aina ihmetys: oikeastiko joku on niin hölmö, että jättää terveytensä kannalta tärkeän lääkkeen ottamatta? Itsekin sain jatkuvan lääkityksen migreeniin kahdeksan vuotta sitten eikä mieleenikään olisi tullut jättää lääkettä omin päin ottamatta muutamia inhimillisiä unohduksia lukuun ottamatta.

Mutta minä olenkin päässyt helpolla. Sopiva lääke löytyi heti, eikä minulle ole aiheutunut lääkkeen käytöstä mitään haittavaikutuksia. Päivittäisen pillerin ottaminenkaan ei ole kovin työlästä, kun siihen ei liity mitään tarkempia edellytyksiä ajankohdan tai esimerkiksi aterioinnin suhteen.

Havahduin ymmärtämään toisenlaisen näkökulman vasta, kun rakas koiramme sai sydänlääkityksen. Ei ole ollenkaan niin yksinkertaista huolehtia lääkityksestä tasaisesti 12 tunnin välein ja varmistaa, että ruokinnat ja lääkitykset saadaan sovitettua päivään niin, että lääke myös imeytyy. Siinä tulee välillä väkisinkin sovellettua ohjeita arjen muihin aikatauluihin.

Olisikin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon uusien lääkkeiden kehittämisessä mietitään niiden käytettävyyttä.

Tiina Parikka
Kirjoittaja on Farmasia-lehden tuottaja.

Toimitetaanko teillä lääkkeitä suoraan kotiin?