Vanhusten hoito ja lääkehoidon arviointi tapetilla

Kliinisen farmasia juhlaseminaarissa otettiin tiukastikin kantaa vanhustenhoidon tilaan. – Vanhusten laiminlyönnistä on tullut hiljaisesti hyväksytty uusi normi, professori Sirkka-Liisa Kivelä sanoo.

Professori Marja Airaksisen 60-vuotisjuhlaseminaarissa Helsingin yliopistossa kuultiin esityksiä kliinisen farmasian tieteenalalta. Vasta 15 vuotta Viikin kampuksella toiminut oppiaine on tuottanut merkittävän määrän väitöskirjoja ja soveltavaa tutkimusta, ja varsin ennakkoluulottomasti Viikin kampuksella tunnutaan suhtautuvan poikkitieteellisiinkin hankkeisiin.

Seminaarin ajatuksia herättävintä antia oli professori, emerita Sirkka-Liisa Kivelän puheenvuoro vanhustenhoidon tulevaisuudesta ja ennen kaikkea nykytilasta.

Kivelän mukaan viimeaikaiset vanhustenhoidossa paljastuneet laiminlyönnit eivät tulleet kenellekään asiaa lähemmin seuranneelle yllätyksenä, sillä vanhustenhoitoa on määrätietoisesti ajettu alas parinkymmenen viime vuoden ajan.

– Iäkkäiden syrjintä on yleistä ja voimakasta, ja suurelta osin suorastaan perustuslain vastaista. Vanhusten laiminlyönnistä sekä kemiallisesta että fyysisestä rajoittamisesta on tullut hiljaisesti hyväksytty uusi normi, jossa vanhuksia saa hoitaa huonosti vastoin vanhuslain määräyksiä, Kivelä sanoi.

Kotihoidosta on tullut itse tarkoitus, joka eristää ikääntyneet yhteiskunnasta, ja entistä huonokuntoisemmat ja liikuntakyvyttömät tai muistisairaat hylätään koteihinsa. Samalla hoitovastuuta sälytetään omaisille, ja unohdetaan ne ikääntyneet, joilla ei omaisia ole tai he asuvat kaukana.

Porin perusturvakeskuksen ylilääkäri, dosentti Juha Puustinen esitteli omassa puheenvuorossaan Porissa kehitettyä mallia ikääntyneiden lääkehoidon arvioinnista, jossa rutiininomaisia lääketarkastuksia pyritään tehostamaan tekoälyn avulla. Puustisen mukaan menetelmällä haetaan keinoja, joilla lähivuosina suuresti kasvavan ikääntyneiden joukon lääkehoitoa pystyttäisiin arvioimaan mahdollisimman virheettömästi.

– Jollakin saattaa olla vain viisi lääkettä, joista jokin aiheuttaa ongelmia, mutta toisella toimii parikymmentäkin ilman hankaluuksia, Puustinen kertoi.

Tulevaisuuden lääkehoidossa asetetaan suuria odotuksia 3D-tulostukselle, jolla voidaan liittää aiemmin useassa eri valmisteessa olleet vaikuttavat aineet yhteen tablettiin. Alkuvaiheessa 3D-tulostuksen uskotaan jäävän lähinnä sairaala-apteekkien erikoisuuksiksi, mutta myöhemmin menetelmä saattaa yleistyä laajemminkin.

Uudenlaisen avauksen esitteli eläinlääketieteellisen tiedekunnan professori Outi Kivelä, jonka vetämässä uudessa hankkeessa tutkitaan lemmikki- ja kotieläinten aikaansaamia terveysvaikutuksia. Lemmikkieläimillä ja niiden emännillä ja isännillä on runsaasti yhdistäviä tekijöitä, kuten elinympäristö, liikunnallisuus ja usein myös ruokailutottumukset.

Lemmikkieläinten sairaudet ovat verrannollisia ihmisten sairauksiin, ja niitä tutkimalla voidaan löytää yhteyksiä helpommin kuin käyttämällä koe-eläimiä, joihin istutetaan ihmisten sairauksia.

 

Kohti kliinistä farmasiaa -juhlaseminaari järjestettiin Helsingin yliopistolla 12. maaliskuuta.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?