Vastuu kasvaa, palkka ei

Työn vaativuutta ja oman osaamisen kehittämistä ei huomioida riittävästi palkassa. Kuntasektorilla mediaanipalkassakin on näkynyt lievää laskua.

Lokakuussa 2020 Farmasialiitto toteutti jälleen jäsenistölle suunnatun palkkakyselyn. Tänä vuonna vastauksia saatiin jokaiselta sektorilta merkittävästi enemmän kuin viime vuonna.

Apteekkisektori

Mediaanipalkka syyskuussa 2020 oli täyttä työaikaa tekevillä farmaseuteilla 3025 euroa kuukaudessa ja vastaavasti proviisoreilla 4228 euroa. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat 3008 euroa ja 4164 euroa.

Suurin osa apteekkisektorilla työskentelevistä tekee täyttä työaikaa (78,3 % vastaajista), mutta osa-aikaiset työsuhteet olivat kasvaneet noin neljä prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Vastanneista 73,3 prosenttia ilmoitti saavansa taulukkopalkkaa parempaa palkkaa. Perusteena tähän oli 77,8 prosentilla vastaajilla apteekkikohtainen erä ja 37,4 prosentilla muu henkilökohtainen lisä.

Syyskuun 2019 ja syyskuun 2020 välisenä aikana kuitenkin vain joka kymmenes vastaajista oli saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen. Apteekeissa erilaiset tulosbonukset ja -palkkiot ovat vielä harvinaisia. 81,1 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei apteekissa makseta erillisiä palkkioita tai bonuksia.

Palautteissa kolme teemaa nousivat esille:

  • Erilaiset vastuualueet ja niiden huomioiminen palkassa: 46,6 % vastaajista ilmoitti, ettei lisäkouluttautuminen tai lisätutkinto nostanut palkkaa.
  • Palvelusvuodet ja niihin liittyvät korotukset: Jäsenistö pohti palvelusvuosiportaiden loppumista viimeistään 12 vuoden kohdalla. Palkkakehityksen turvaaminen tämän jälkeen koettiin tärkeäksi.
  • Apteekkikohtainen erä: Erän saamisesta luovuttaisiin muun muassa sillä perusteella, että jakamisessa on edelleen epäkohtia ja se ei ota riittävästi huomioon kehittymistä ja kouluttautumista.

Kuntasektori

Kuntasektorin puolella mediaanipalkka syyskuussa 2020 oli täyttä työaikaa tekevillä farmaseuteilla 2875 euroa kuukaudessa ja vastaavasti proviisoreilla 4191 euroa. Vuoden 2019 kyselyssä vastaavat luvut olivat 2878 euroa ja 4087 euroa.

Farmaseuttien palkan nousemattomuus vaatii tarkempia selvityksiä: johtuuko tämä palkkakyselyyn liittyvistä seikoista vai jostain muusta? Palkkatyytyväisyys onkin kuntapuolella huonompaa kuin apteekeissa.

Kuntapuolella 90,9 prosenttia vastaajista työskenteli täyttä työaikaa. Osa-aikaisuus ei ollut kasvanut vastaavalla tavalla kuin apteekkisektorilla, mutta pientä (0,6 %) nousua siinä oli havaittavissa. Työaikamuodoista yleisin on yleistyöaika, jota ilmoitti noudattavansa 58,7 prosenttia vastaajista. Jaksotyöaika oli vain 8,4 prosentilla vastaajista ja selkeästi yleisempi olikin muodollinen jaksotyöaika, jossa viikonloput ovat vapaita (19,6 %:lla).

KVTES:n mukaan palkka muodostuu tehtäväkohtaisesta palkasta, jonka perusteena on työn vaativuus, työkokemuslisästä ja mahdollisesta henkilökohtaisesta
lisästä. Vastaajista runsas puolet (55,9 %) ilmoitti saavansa ylintä, kymmenen työkokemusvuoden jälkeen kertyvää, kahdeksan prosentin työkokemuslisää. Vastaavasti 19,6 prosenttia ilmoitti saavansa kolmen prosentin työkokemuslisää, jota saa viiden vuoden työkokemuksen jälkeen. 24,5 prosenttia vastaajista ei saanut vielä kumpaakaan näistä.

Palautteissa kolme teemaa nousivat esille:

  • Osastofarmaseuttien työnkuva ja palkkaus: Tehtävä koettiin vaativaksi. Lisäksi omillaan työskentely ja hoitajien sekä lääkärien auttaminen lisää työn vaativuutta, mutta palkkaus ei vastaajien mukaan huomioi tätä riittävästi.
  • Erityispätevyyden ja lisäkouluttautumisen vaikutukset palkkaan: 27,3 prosenttia vastaajista oli suorittanut erityispätevyyden tai erikoistumiskoulutuksen. Heistä 69,2 prosenttia ilmoitti, ettei erikoistuminen nostanut palkkaa. Kuitenkin hienoista hyvää kehitystä on havaittavissa, sillä 23,1 prosenttia vastaajista kertoi palkan nousseen kouluttautumisen myötä. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli vain 14,6 prosenttia. Kaikkiaan tähän seikkaan toivottiin kuitenkin muutosta parempaan myös muiden kouluttautumisten huomioimisen osalta.
  • Tehtäväkohtainen palkka ja työn vaativuuden arviointi: Tehtäväkohtaista arviointia ei tehdä riittävästi. Esimerkiksi annosjakelua, osastofarmasiaa, sytostaattien käyttökuntoon saattamista ja lääketoimituksia tekevälle saatetaan maksaa peruspalkkaa, vaikka työ sinällään vaatii useampien kokonaisuuksien hallintaa. Työn vaativuuden arviointia toivottiinkin sitovammaksi.

Valtio-, yliopisto- ja Kelasektori

Parantuneesta vastausmäärästä huolimatta vastaajia on liian rajallinen määrä ja se hankaloittaa vertailua. Kaikkien vastanneiden palkat ja myös osa-aikatyö huomioituna mediaanipalkka vuonna 2020 oli 3265 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 vastaava luku oli 3351 euroa.

Pystyimme muodostamaan tarkemmat mediaanipalkat vain Kelassa työskentelevien farmaseuttien osalta, 2912 euroa (vuonna 2019 3235 €), ja yliopiston proviisorien osalta, 3487 euroa (vuonna 2019 2927 €).

Viimeisen vuoden aikana 69,8 prosenttia vastaajista ei ole saanut lainkaan palkankorotusta. 32,6 prosenttia vastaajista työsketeli valtiolla, 37,2 prosenttia yliopistoissa ja 30,2 prosenttia Kelassa. Palkkojen nousemattomuus vaatii tarkempia selvityksiä, johtuuko tämä palkkakyselyyn liittyvistä seikoista vai jostain muusta.

Määräaikaiset työsuhteet poikkesivat selkeästi muista sektoreista. Vastaajista 41,9 prosenttia ilmoitti olevansa määräaikaisessa työsuhteessa. Yhtenä teemana vastauksissa nousikin esille määräaikaisten työsuhteiden epävarmuus. Täyttä työaikaa teki 95,3 prosenttia vastaajista. Määrä oli noussut edellisestä kyselystä noin kuuden prosenttiyksikön verran.

Palkkakehitys sektorilla koettiin huonoksi ja toisaalta liian rajoittuneeksi. Henkilökohtaisella suoriutumisella ei koettu olevan riittävästi merkitystä ja vaikka sitä arvioitaisiin ja jopa tunnustettaisiin ei palkkaa silti aina nosteta.

Teollisuus- ja tukkusektori

Parantuneesta vastausmäärästä huolimatta vastaajia oli tukkupuolella liian rajallinen määrä kunnollisen vertailun tekemiseen. Kaikkien vastanneiden palkat ja osa-aikatyö huomioituna mediaanipalkka vuonna 2020 oli 4392 euroa kuukaudessa. Vuonna 2019 vastaava summa oli 4236 euroa.

Lääketeollisuuden mediaanipalkat olivat farmaseuteilla 4229 euroa kuukaudessa ja proviisoreilla 5011 euroa. Vuonna 2019 vastaavat luvut olivat farmaseuteilla 4273 euroa ja proviisoreilla 4926 euroa. Vastanneista 24 prosenttia ilmoitti, ettei ole viimeisen vuoden aikana saanut yleiskorotusta eikä henkilökohtaista palkankorotusta.

Tulospalkkauksen piirissä oli 40,3 prosenttia vastaajista. 81,8 prosenttia vastaajista työskenteli teollisuudessa ja 12,3 prosenttia tukkukaupassa. Toimenkuvat jakautuivat seuraavasti: tutkimus/tuotekehitys 13,6 %, myyntilupahallinto 13,6 %, laadunvarmistus 14,9 %, myynti/markkinointi 12,3 %.

Kokoaikaisesti työskenteleviä oli 95,5 prosenttia vastaajista.

Ominaista on yleissitovan työehtosopimuksen puuttuminen. Vastaajista 54,4 prosenttia ilmoitti työsuhteeseen sovellettavan työehtosopimusta ja vastaavasti 20,1 prosentin kohdalla ei sovelleta lainkaan työehtosopimusta. Lisäksi 17,5 prosenttia ei kuulunut minkään työehtosopimuksen piiriin, mutta käytännössä työsuhteeseen noudatetaan jonkin tesin mukaisia ehtoja. Yleisimpinä olivat kemian- ja kaupanalan tesit. Yt-neuvotteluita oli sektorilla käyty merkittävästi enemmän (48,7%) kuin vuotta aiemmin (30,1%).

Esille nousi tarve selkeämmille ja sitovammille palkkaohjeille, toive sitovasta työehtosopimuksesta ja matka-ajan ja matkakulujen korvaamisen käytännöt. Vastaajista 47,4 prosenttia ilmoitti, että matka-aikaa ei korvata.

Avainsanat: palkkakysely

Farmaseutin vastaanotto osaksi avosairaanhoitoa

Tulevaisuuden sote-keskuksissa farmaseutti on osa moniammatillista terveydenhuollon henkilöstöä. Farmaseutin roolia avosairaanhoidossa pilotoidaan Päijät-Hämeessä.

FinPharma vahvistaa suomalaista lääketutkimusta

Kolmen yliopiston yhteistyö- ja tutkimusverkosto FinPharma kokoaa yhteen farmaseuttisen lääketutkimuksen huippuosaajat Suomessa. Yksi heistä on farmakologian ja lääkekehityksen professori Mikko Airavaara, joka kehittää uusia hoitoja aivojen rappeumasairauksiin.

Paremman lääkehoidon puolesta

Järkevässä lääkehoidossa on samanaikaisesti kyse yksittäisen ihmisen hyvinvoinnista ja merkittävistä terveydenhuollon säästöistä. Farmasian ammattilaiset ovat järkevän lääkehoidon toteuttamisessa avainasemassa.

Onko korona lisännyt työsi kuormittavuutta?