Kainuun keskussairaalan sairaala-apteekin proviisori Pauli Seppänen on nähnyt käytännössä, kuinka paljon farmasian asiantuntijat voivat tuoda terveydenhuoltoon tärkeää ammattitaitoa. Syksyllä 2023 hän rakensi yhdessä erikoisfarmaseutti Riitta Moilasen kanssa uutta farmaseutin työnkuvaa Kainuun perusterveydenhuoltoon.
– Farmasiassa on paljon potentiaalia, jota ei tällä hetkellä mielestäni hyödynnetä riittävästi, Seppänen sanoo.
Hankkeessa, jossa uutta työnkuvaa rakennettiin, hän pääsi myös haastamaan omaa osaamistaan.
– Sain monia onnistumisen kokemuksia, ja luottamus omaan ammattitaitooni kasvoi.
Seppänen valmistui farmaseutiksi vuonna 2019 ja proviisoriksi vuonna 2022. Luonnontieteet kiinnostivat jo koulussa, ja myös lääkärin ammatti kävi mielessä, mutta farmasia vei lopulta voiton.
– Farmasiassa yhdistyy monta sellaista asiaa, joista olen kiinnostunut: luonnontieteet, terveydenhuolto ja ihmisten auttaminen.
Sairaala- ja kliininen farmasia alkoivat kiinnostaa opintojen aikana, ja kiinnostusta lisäsivät entisestään työkokemukset Oulun ja Kuopion yliopistollisissa sairaaloissa. Myös avoapteekkiala on ehtinyt tulla tutuksi, ja hän tekee edelleen satunnaisia työvuoroja kotipaikkakunnallaan Suomussalmen apteekissa.
Nykyisessä työssään sairaala-apteekin proviisorina Seppänen vastaa muun muassa lääkelogistiikasta, lääkeinformaatiosta, laatutyöstä, opiskelijoiden harjoitteluista ja lääke-
jätelogistiikasta.
– Työ on hyvin monipuolista, vastuullista ja haastavaa. Pitää tuntea laajasti koko sairaala-apteekin toiminta ja huolehtia siitä, että kaikki toimii niin kuin pitää.
Perusterveydenhuollon kehittämishankkeen tavoitteena oli luoda ja vakiinnuttaa farmasian toimintaa Kainuun perusterveydenhuoltoon.
Etävastaanotolla ajantasaistettiin lääkelistoja, tehtiin lääkehoidon tarkistuksia ja arviointeja, annettiin lääkeneuvontaa, kartoitettiin potilaiden PKV-lääkkeiden käyttöä sekä toteutettiin hallittua PKV-lääkkeiden käytön vähentämistä ja purkua yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Farmaseutit toimivat myös lääkäreiden ja hoitajien konsultaatioapuna.
– Meidän tehtävämme oli pureutua niihin lääkeasioihin, joihin tarvitaan farmasian
erityisosaamista.
Ajantasainen lääkityslista on tästä konkreettinen esimerkki. Virheet tai puutteet voivat pahimmillaan johtaa lääkitysvirheeseen, jonka farmaseutin tekemä tarkistus voi ehkäistä.
Farmaseutti voi tunnistaa potilaiden lääkehoidon riskikohdat ja nostaa niitä lääkärin arvioitavaksi. Seppänen mainitsee esimerkkinä, kuinka lääkitys voi lisätä iäkkään potilaan kaatumisriskiä.
– Mutta miten osoitetaan, että juuri tämä yksi farmaseutin tekemä arvio pienentäisi merkittävästi kaatumisriskiä? Ennaltaehkäisevän työn hyötyä on vaikea osoittaa. Siksi ala tarvitsee lisää tutkimusnäyttöä farmasian palvelujen hyödyistä lääkitys- ja potilasturvallisuuden parantumisessa sekä kustannusvaikuttavuudesta.
Hankkeessa rakennettiin yhteistyötä myös yli organisaatiorajojen. Hyvinvointialueen ja Kainuun alueen avoapteekkien välille luotiin yhteistyömalli. Sen aikana avattiin HaiPro-rajapinta hyvinvointialueen ja Kainuun alueen apteekkien välille. Yhteisen ilmoituskanavan avulla lääkehoidon vaaratapahtumat voitiin raportoida toiselle osapuolelle.
– HaiPron avulla tuomme näkyväksi tyypilliset poikkeamat ja niiden taustat. Näin voimme miettiä, miten niitä voidaan ehkäistä esimerkiksi koulutuksella tai mitä pitää ohjeistaa paremmin. Muuten sama ongelma voi toistua työllistäen molempia osapuolia yhä uudelleen.
Seppäsen mukaan yhteistyöpalaverit jatkuvat edelleen kaksi kertaa vuodessa, ja HaiPro-järjestelmä avoapteekkien ja hyvinvointialueen välillä on ollut aktiivisessa käytössä.
Perusterveydenhuollon farmasiahankkeelle ei kuitenkaan myönnetty lisärahoitusta ja hanke päättyi vuoden 2025 lopussa. Päätös olla jatkamatta projektin rahoitusta harmitti Seppästä. Nyt toimintaa jatketaan pienimuotoisesti: entinen työpari Riitta työskentelee perusterveydenhuollossa osa-aikaisesti.
Säästökohteiden valinnassa Seppänen näkee laajemman ongelman.
– Kun säästöjä etsitään, toiminta, jota ei ole määritelty lakisääteiseksi palveluksi, on helpommin karsittavissa. Farmaseutin työn hyöty ei välttämättä näy heti euroina, vaikka se voi parantaa potilaan hyvinvointia merkittävästi ja vähentää samalla terveydenhuollon kustannuksia. Esimerkiksi lääkelistan tarkistaminen voi ehkäistä lääkitysvirheitä, haittatapahtumia tai kaatumisia.
Seppäsen mielestä farmaseutit ja proviisorit pitäisi saada nykyistä vahvemmin osaksi moniammatillista terveydenhuoltoa. Farmasian osaaminen voisi parantaa lääkitysturvallisuutta ja vapauttaa lääkäreiden ja hoitajien aikaa muihin tehtäviin. Hän toivoo tiiviimpää yhteistyötä myös hyvinvointialueiden ja avohuollon apteekkien välille. Yksi mahdollisuus olisi lääkehoidon arvioinnin parempi kytkeminen muuhun terveydenhuoltoon.
– Jos potilas on jo menossa lääkärin vastaanotolle jonkin lääkehoitoon liittyvän ongelman vuoksi, farmaseutin tekemä lääkehoidon arviointi vastaanottoa ennen voisi helpottaa lääkärin työtä.
Tällaisia toimintamalleja pitäisi hänen mukaansa rakentaa yhdessä eri ammattiryhmien kanssa.
Seppänen katsoo farmasian roolia myös kansainvälisesti. Isossa-Britanniassa farmaseuttien tehtäväkenttä on laajentunut esimerkiksi tiettyjen sairauksien diagnosointiin ja lääkkeiden määräämiseen. Suomessakin apteekkien palveluvalikoima on laajentunut rokotuksiin.
– Haluan uskoa, että farmasian rooli tulee tulevaisuudessa korostumaan. Se edellyttää, että ala pystyy osoittamaan nykyistä paremmin osaamisensa hyödyt.
Vuoden proviisorin tunnustus myönnettiin 30-vuotiaalle Pauli Seppäselle hänen toimittuaan
proviisorina vasta muutamia kuukausia. Palkinnosta huolimatta hän ei halua rakentaa tarkkaa urasuunnitelmaa. Seuraavalta askeleelta hän toivoo lähinnä varmuutta: määräaikaisen työsuhteen jälkeen tavoitteena olisi vakituinen työ.
– Vakituisen työsuhteen lisäksi haaveilen työstä sairaala-apteekissa kliinisen farmasian ja lääkitysturvallisuuden parissa.
Ammatillista kehittymistä hän haluaa jatkaa. Tavoitteena ovat lääkehoidon kokonaisarvioinnin erityispätevyys ja erikoistumiskoulutus.
Nuorelle farmasian opiskelijalle Seppäsellä on yksinkertainen neuvo: kannattaa opiskella sitä, mikä kiinnostaa.
– Opinnot eivät aina kuitenkaan lopulta määritä sitä, mihin valmistumisen jälkeen työllistyy.
Työelämässä korostuvat hänen mukaansa ongelmanratkaisutaidot, tiedonhaku, kokonaisuuksien hallinta ja informaation käsittely. Myös tekoälyn hyödyntäminen on yhä tärkeämpi taito.
Vuoden Proviisorin tunnustus heti uran alkuun
Pauli Seppänen oli ehtinyt toimia proviisorina vasta muutaman kuukauden, kun hän sai tiedon valinnastaan Vuoden Proviisoriksi. Farmasialiiton tunnustus tuli hänelle täytenä yllätyksenä.
– En meinannut uskoa sitä, enkä vieläkään oikein sisäistä asiaa. Olen hyvin kiitollinen siitä, että työni ja tekemiseni on koettu tunnustuksen arvoiseksi. On hienoa, että lääkitysturvallisuuden eteen tehty työ on huomattu, Seppänen sanoo.
Seppänen on ehtinyt tehdä vielä melko lyhyen uransa aikana paljon. Hän on ollut rakentamassa Kainuun hyvinvointialueelle uutta farmaseutin roolia perusterveydenhuoltoon, kehittänyt hyvinvointialueen ja apteekkien yhteistyötä sekä edistänyt lääkitysturvallisuutta. Nämä ansiot painoivat myös Vuoden Proviisorin valinnassa.
Seppäsen valintaa ehdottaneet kollegat luonnehtivat häntä huipputyypiksi, joka on aidosti innostunut lääkitys- ja potilasturvallisuudesta ja jakaa aina mieluusti osaamistaan myös yhteisölleen.
Seppänen korostaa, ettei kehittämistyö ole yhden ihmisen saavutus.
– Haluan kiittää ystäviä ja kollegoita. Olen saanut hurjan paljon apua ja tukea, enkä olisi tässä pisteessä ilman heitä.
Tunnustus ei ole muuttanut Seppäsen ajatuksia uransa suunnasta. Häntä kiinnostavat edelleen erityisesti sairaala-apteekki, kliininen farmasia ja lääkitysturvallisuus.