Yhdessä ääni kuuluu paremmin

Suomalaisten kannattaa tuoda rohkeasti omia näkemyksiään ja osaamistaan esille Euroopassa, korostavat teollisuus- ja sairaalafarmasian kansainvälisten kattojärjestöjen EIPG:n ja EAHP:n suomalaisedustajat.

Brexit, lääkeväärennösdirektiivi, lääkkeiden saatavuushäiriöt, farmasian ammattilaisten osaamisvaatimukset ja kliinisen farmasian kehittäminen ovat esimerkkejä aiheista, jotka puhuttavat farmasian ammattilaisia kaikkialla Euroopassa.

Teollisuus- ja sairaalafarmasian eurooppalaiset kattojärjestöt EIPG ja EAHP tarjoavat erinomaisen foorumin keskustella näistä aiheista muiden maiden kollegojen kanssa. Farmasialiiton kautta järjestöt edustavat myös suomalaisia farmaseutteja ja proviisoreja, jotka työskentelevät lääketeollisuudessa, tukkukaupassa, sairaaloissa tai terveyskeskuksissa.

– Esimerkiksi lääkeväärennösdirektiivin soveltaminen käytäntöön on aivan yhtä vaikeaa muissa Euroopan maissa kuin se on Suomessakin, naurahtaa HUSin lääkitysturvallisuuskoordinaattori Carita Linden-Lahti, joka on toiminut pitkään Suomen delegaattina sairaalafarmasian kattojärjestössä EAHP:ssa.

Linden-Lahden mielestä suomalaisten on tärkeää olla mukana kuulemassa, mihin suuntaan sairaalafarmasia on Euroopassa menossa. EAHP:n kautta pääsee haistelemaan myös alan tulevaisuuden tuulia.

Samaa mieltä on Turun kaupungin hyvinvointitoimialan proviisori Väinö Vähämäki, joka toimii EAHP:n sairaalafarmasian lauselmien lähettiläänä Suomessa.

– Suomen ei kannata keksiä sairaalafarmasian kehityssuuntaa uusiksi, vaan mennä eurooppalaisia kehityslinjoja pitkin. Toiminnan kehittämistä helpottaa, kun on konkreettinen tavoite, jota voi havitella, Vähämäki pohtii.

Lääketeollisuus elää kansainvälisyydestä

Lääketeollisuudessa kansainvälisyys on alan elinehto.

– Lääketeollisuus ei pärjää ilman kansainvälisiä silmälaseja. Meidän toimintamme ei tapahdu vain Suomessa, vaan olemme jatkuvasti riippuvaisia siitä, mitä tapahtuu Euroopassa ja globaalistikin, Tamron tuore laatujohtaja Anni Svala kuvailee.

Svala on toista kautta hallituksen jäsenenä teollisuusfarmasian eurooppalaisessa kattojärjestössä EIPG:ssä. Hänen mukaansa EIPG on mainio näköalapaikka kansainväliseen lääketeollisuuteen ja -markkinaan. Järjestö kommentoi muun muassa Euroopan lääkeviraston ja komission antamia ohjeistuksia ja tekee paljon sidosryhmäyhteistyötä muiden farmasian alan kattojärjestöjen kanssa.

– Koen, että meitä oikeasti kuunnellaan ja sidosryhmät ovat kiinnostuneita, millaisia lausuntoja annamme. EIPG:n teho, vaikuttavuus ja näkyvyys lähtevät kuitenkin siitä, että kansalliset jäsenjärjestöt tukevat toimintaamme ja jalkauttavat strategioita, joita olemme tehneet, Svala summaa.

Svalan oma rooli EIPG:n hallituksessa on kehittää teollisuusfarmasistien koulutusta ja ammatillista osaamista. Tavoitteena on, että farmasian koulutus vastaisi tulevaisuudessakin lääketeollisuuden tarpeita ja pysyisi mukana alan muutoksissa.

Suomi voi antaa muille maille paljon

SPR:n Veripalvelun laatujohtaja Sanni Palosaari toimii EIPG:ssä toista kautta Suomen delegaattina. Hänen mielestään pienen maan on tärkeää olla mukana kuulemassa, miten asiat on järjestetty Euroopan eri maissa. Siten voidaan peilata, mihin suuntaan itse ollaan menossa.

Toisaalta Palosaari näkee, että Suomi voi antaa muille Euroopan maille paljon. Hänen mukaansa täällä ollaan monissa asioissa jopa muita edellä.

– Olin mukana Farmasialiiton Farmasia 2030 -ryhmässä, jossa pohdittiin, mikä farmasistin rooli on kymmenen vuoden päästä. Aivan samoja asioita pohdittiin viime keväänä EIPG:n kokouksessa, hän vertaa.

Myös Anni Svalan mielestä suomalaisten kannattaa tuoda rohkeasti omia näkemyksiään ja osaamistaan esille alan kansainvälisillä foorumeilla.

– Suomea ei ole viime vuosina nähty ehkä kaikkein houkuttelevimpana paikkana lääketutkimukselle, vaikka selkeä trendimuutos positiiviseen suuntaan on meneillään. Siksi on tärkeää, että olemme näissä ympyröissä aktiivisesti mukana ja edistämme muun muassa lääkealan innovaatiotoimintaa Suomessa, hän korostaa.

Äänitorvena EU:n päätöksenteossa

EIPG ja EAHP tekevät kansainvälistä edunvalvontaa teollisuus- ja sairaalafarmasisteille ja ovat heidän äänitorvensa eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Molemmat järjestöt pyrkivät vaikuttamaan aktiivisesti esimerkiksi EU-lainsäädäntöön ja -ohjeistuksiin.

– Yksittäisen maan on vaikea saada omia näkökantojaan esille Euroopan lääkevirastossa tai komissiossa. Yhdessä saamme äänemme paremmin kuuluviin, Carita Linden-Lahti perustelee.

Anni Svalan mukaan EIPG tekee tärkeää työtä siinä, että se edistää ja ylläpitää teollisuusfarmasistien roolia eurooppalaisessa lääketeollisuudessa. Kilpailu alalla on kovaa.

– Farmasistien tulevaisuuden tarpeet huomioiva osaaminen tulee tehdä näkyväksi, jotta teollisuuden työpaikat säilyvät proviisoreilla ja farmaseuteilla myös tulevaisuudessa, hän painottaa.

Järjestöt pyrkivät myös kehittämään aktiivisesti sairaala- ja teollisuusfarmasiaa Euroopassa. Jäsenilleen ne tarjoavat ajankohtaista tietoa ja koulutusta, kuten ilmaisia webinaareja.

– EAHP pyrkii jakamaan tietoa sairaalafarmasian hyvistä käytännöistä Euroopan laajuisesti. Haasteet ovat samankaltaisia kaikkialla Euroopassa, Väinö Vähämäki kiteyttää.

Antoisinta on verkostoituminen

EIPG:n ja EAHP:n suomalaisedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että antoisinta kansainvälisissä järjestötehtävissä on verkostoituminen eurooppalaisten kollegojen kanssa. On avartavaa tutustua erilaisiin ihmisiin ja käytäntöihin.

Kansainvälisistä kontakteista voi olla hyötyä myös omassa työssä ja kotimaisissa luottamustehtävissä.

– Jos olemme esimerkiksi tekemässä lausuntoa johonkin lakiuudistukseen, verkostossa voi helposti kysellä, miten muissa maissa toimitaan, ja saada vähän kansainvälistä perspektiiviä asiaan, Väinö Vähämäki kuvailee.

Sanni Palosaaren mukaan delegaatin tehtävä on avannut hänen silmänsä sille, kuinka eri tavoin asioita EU-maissa toteutetaan.

– Vaikka olemme yhteisessä EU:ssa, toimintatavat vaihtelevat paljon. Joissain maissa on tiukemmat säädökset kuin Suomessa, mutta toisissa maissa vaatimukset ovat selvästi väljempiä, hän huomauttaa.

Carita Linden-Lahti on jättäytymässä pois EAHP:n delegaatin tehtävästä vuodenvaihteessa. Hän raivaa nyt kalenteriinsa tilaa väitöstutkimuksen viimeistelyä varten.

– Jään ainakin hetkellisesti pois, mutta haikein mielin. Mielelläni jatkaisin, jos vuorokaudessa vain olisi enemmän tunteja. Tämä tehtävä on antanut paljon enemmän kuin se on ottanut, hän hymyilee.

Onko henkistä työnkuormitusta ja jaksamista huomioitu työpaikallasi?