Yhdessä, enemmän ja suunnitelmallisemmin

Farmasian alan ammattilaiset ovat valmiita käyttämään omaa aikaansa osaamisen kehittämiseen, mutta myös työnantajalta odotetaan sitoutumista. Vain noin kolmanneksessa työpaikoista osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista.

Farmasialiitto toteutti keväällä 2019 jäsenilleen kyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää, miten Farmasialiiton jäsenet kehittävät ammatillista osaamistaan ja kuinka suunnitelmallista osaamisen kehittäminen on. Kysely toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kyselyyn tuli määräajassa 838 vastausta.

Vastaajat olivat tyytyväisiä omaan osaamiseensa ja halukkaita kehittämään osaamistaan omalla ajallaan. Tämä kertoo, että jäsenemme ymmärtävät osaamisen kehittämisen olevan jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu ja velvollisuus.

Täydennyskoulutukseen osallistumisessa meillä on kehitettävää, sillä vain 27 prosenttia vastaajista käyttää yli kolme päivää työpaikan ulkopuolella järjestettävään lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen. Vastuu täydennyskoulutuksesta on sekä työnantajalla että työntekijällä. Velvollisuudet on kirjattu lakiin ja suosituksiin (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 1994/559, Lääkelaki 2010, STM:n täydennyskoulutussuositus 2004 ja Apteekkien TES). Kyselyn perusteella myös osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuudessa ja kehityskeskusteluiden säännöllisyydessä on kehitettävää.

Viisi tärkeintä tapaa kehittää ammatillista osaamista

Tärkeimmiksi tavoiksi kehittää ammatillista osaamista vastaajat nostavat täydennyskoulutuskurssit (55 %), työssäoppimisen (55 %) ja ammatillisten lehtien lukemisen (55 %). Myös viranomaisohjeistuksiin ja suosituksiin tutustumista (48 %) ja työpaikalla käyvien lääke-esittelijöiden antamaa tietoa (41 %) pidetään tärkeänä.

Vastaajien työskentelysektori vaikutti osaamisen kehittämisen tapoihin. Esimerkiksi apteekissa työskentelevät hyödyntävät vähemmän työssäoppimista osaamisen kehittämisessä (46 %) kuin muilla sektoreilla työskentelevät: kunta, kuntayhtymä tai sairaanhoitopiiri (74 %), Kela, Fimea, muu valtion työpaikka (82 %), yliopisto (71 %) ja lääketeollisuus, lääketukkukauppa tai bioteknologian alan yritys (85 %).

Täydennyskoulutuskurssit ovat merkittävämpiä osaamisen kehittämisen tapoja apteekissa ja kunnasssa, kuntayhtymässä tai sairaanhoitopiirissä työskenteleville kuin muilla sektoreilla työskenteleville.

Osaamista kehitetään myös omalla ajalla

Vastaajista 89 prosenttia on erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä omaan osaamiseensa. Lisäksi 86 prosenttia vastaajista on valmis käyttämään omaa aikaansa oman osaamisensa kehittämiseen. Monet kuitenkin kommentoivat, että työnantajallakin tulee olla oma vastuunsa ja kiinnostuksensa työntekijän osaamisen kehittämistä kohtaan.

Vastaajien halukkuuteen käyttää omaa aikaansa osaamisen kehittämiseen vaikuttavat useat tekijät: työaika ei riitä uuden oppimiseen, halutaan pysyä ajan tasalla, työnantaja ei kouluta, uuden oppiminen kiinnostaa, motivoi ja kehittää sekä se lisää työmotivaatiota ja antaa mahdollisuuden verkostoitumiseen. Työpäivien pituus, oma jaksaminen ja ajanpuute estävät oman ajan käyttöä osaamisen kehittämiseen.

Verkkokoulutukset suosittuja

Vastaajista 73 prosenttia on osallistunut työpaikan ulkopuolella järjestettävään lyhytkestoiseen täydennyskoulutukseen alle kolme päivää viimeisen 12 kuukauden aikana. Yhteen tai useampaan verkkokoulutukseen on osallistunut 78 prosenttia vastaajista. Vastaajista kolmannes (33 %) on osallistunut työuransa aikana pitkäkestoiseen täydennyskoulutukseen.

Suunnitelmallisuudessa toivomisen varaa

Vastaajista 43 prosenttia kertoi, että heidän työpaikoillaan kehityskeskusteluja pidetään harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei ollenkaan. Kehityskeskusteluiden pitämisessä oli suuria eroja työskentelysektorista riippuen.

Kysyimme kyselyssä myös osaamisen kehittämisen suunnitelmallisuudesta. Joka kolmas vastaaja kertoi, että heidän työpaikoillaan tehdään vuosittain koulutussuunnitelmat tai osaamisen kehittämisen suunnitelmat. Myös tässä on eroja sektoreittain.

Omatoimisesti osaamisen kehittämisen suunnittelua, seurantaa tai arviointia kertoi tekevänsä yksi viidestä vastaajasta.