Yhteishanke tähtää räätälöityyn lääkehoitoon

Yksilöllinen lääkehoito korvaa one size fits all -periaatteen tulevaisuudessa. Pohjoismaat ovat aloittaneet mittavan hankkeen, jossa verkostoitumalla saadaan tuloksia aikaiseksi.

Pohjoismaiden ministerineuvosto on myöntänyt Nordic POP -hankkeelle noin 4,4 miljoonan euron rahoituksen kuudeksi vuodeksi. POP tarkoittaa patient oriented products eli potilaalle suunnattuja tuotteita.

Kymmenen pohjoismaista yliopistoa on yhdistänyt osaamisensa ja voimavaransa, jotta lääkehoidosta saataisiin jatkossa entistä yksilöllisempää.

− Yhteishanke on tärkeä askel tulevaisuuden kannalta, uskoo Suomen osuutta koordinoiva yliopistonlehtori Leena Peltonen Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnasta.

Kaikki farmasian alat mukana

Yliopistojen joukossa on kolme suomalaista: Helsingin yliopiston lisäksi mukana ovat Itä-Suomen yliopisto ja Åbo Akademi. Tanskasta, Ruotsista ja Norjasta mukana on kustakin kaksi yliopistoa ja Islannista yksi. Yhteishanketta johtaa Kööpenhaminan yliopisto.

− Pohjoismaista löytyy monipuolista farmasia-alan osaamista sekä lääke­teollisuutta. Toimintatapamme ovat yhteneväiset ja etäisyydet lyhyitä, Peltonen toteaa.

Vuosittaisiin tapaamisiin osallistuu edustajia kustakin Pohjoismaasta. Peltosen ala on farmaseuttinen kemia ja teknologia, mutta mukana on myös esimerkiksi sosiaalifarmasia.

− Vuosikokouksen yhteydessä Oslossa järjestetään sosiaalifarmasian työpaja. Hanketta ei rajata tiettyyn farmasian alaan. Helsingin yliopistosta projektissa on koko farmasian tiedekunta.

Lääketeollisuudesta on koottu neuvottelukunta, johon kuuluu myös Orion Pharma.

− Tanska ja Ruotsi ovat pohjoismaisen lääketeollisuuden mahtimaita, mutta onneksi pienellä Suomellakin on oma edustus. Lääkefirmat seuraavat mielenkiinnolla hankkeen etenemistä.

Osaaminen kasvaa projekteissa

Hankkeen tarkoituksena on nostaa osaamistasoa koulutuksissa ja tutkimuksissa. Kun kymmenestä yliopistosta tulee yksi yksikkö, pystytään vaikuttamaan ja saamaan enemmän tuloksia aikaiseksi.

− Verkostoitumisen kautta saamme tutkijavaihtoa ja -vierailuja eri yliopistoihin. Opetuksessa voimme hyödyntää olemassa olevat resurssit tehokkaasti ja senioritasolla tehdä yhteisiä tutkimussuunnitelmia, Peltonen kertoo.

Esimerkiksi Kööpenhaminasta löytyy potentiaalia tutkijavaihtoon ja -koulutukseen, kun taas Tromssassa on erikoistuttu nanoteknologiaan ja Uppsalassa mallintamiseen. Peltonen pitää tärkeinä jatko-opiskelijoille tarkoitettuja, tutkijakoulutukseen liittyviä kursseja.

− Voimavarat yhdistetään: mukaan tulee kollegoita muista maista. Partneriyliopistossakin voi olla meneillään kiinnostava, omaa tutkimusta tukeva projekti. Tieto kulkee eri yliopistojen välillä.

Hankkeessa on eri projekteja eli työpaketteja, joiden aiheina ovat muun muassa solulinjat ja rajapinnat, joissa imeytyminen tapahtuu, tuote- ja formulaatiostrategiat sekä valmistusosuus uusine tekniikoineen ja 3D-mallinnuksineen.

− Työpaketit menevät myös rajojen yli ja ristiin analytiikassa, korkean erotuskyvyn kuvantamisessa ja simuloinneissa.

Peltosen mukaan opiskelijat ovat olleet innostuneita.

− Kymmenelle kurssille on osallistunut opiskelijoita eri puolilta farmasian tiedekuntaa. Onkin tärkeää, että koko tiedekunta on mukana. Hanke on suuri mahdollisuus myös Suomen sisällä.

Lääkkeitä tulostamaan

Yksi keskeisimmistä asioista on edistää 3D-tulostusta. Peltonen uskoo, että kuuden vuoden päästä menetelmä on kehittynyt entisestään.

− Yhdistettynä diagnostiikkaan se sopii vaikeimpiin hoitoihin ja yksilöllisiin tarpeisiin. 3D-tulostuksella ei päästäne lääkkeiden massatuotantoon, mutta sairaaloissa se voidaan ottaa käyttöön.

Peltosen mukaan apteekeissa esteenä ovat kustannukset ja osaaminen. Sopimusvalmistuksen kautta 3D voi rantautua myös apteekkeihin.

− 3D-tulostukseen liittyy monia osaamisalueita, kuten bio- ja insinööritieteet sekä kemia ja fysiikka. Farmaseuteilta ja proviisoreilta vaaditaan aivan uudenlaista ammattitaitoa.

Ympäristöystävällistä toimintaa

Hankkeen yhtenä tavoitteena on nostaa näkyvyyttä Euroopassa. Kun pohjoismaisen yhteistyön arvostus paranee, on helpompi saada rahoitusta tutkimuksiin. Tavoitteena on myös vahvistaa lääketeollisuuden ja yliopistojen välistä yhteistyötä.

− Farmasian alalla Pohjoismaat haluavat olla maailmanlaajuisesti merkittävä toimija. Kun työtä arvostetaan, tutkijat saavat kontakteja ja työmahdollisuuksia, Peltonen sanoo.

Kun olemassa olevia resursseja käytetään tehokkaasti, Suomeen saadaan huippuasiantuntijoita kouluttajiksi ja vastavuoroisesti suomalaiset huippu­asiantuntijat pääsevät jakamaan osaamistaan. Merkitys on myös koulutuksellinen, ei vain näkyvyyden parantuminen.

− Pohjoismaat mielletään luonto­ystävällisiksi, joten haluamme tuoda samaa viestiä myös analytiikassa ja lääkkeiden valmistuksessa. Tähänkin saamme voimaa yhteisestä hankkeesta.

Terveys löytyy DNA:sta

Tomi Laitinen

Joukko geneetikkoja ja lääkäreitä perusti genetiikan teknologiayritys Negenin muutama vuosi sitten. Tavoitteena on ehkäistä kansansairauksia ja edistää terveyttä genomitiedon avulla.

− Ennaltaehkäisy ei onnistu pelkästään perinteisillä riskimittareilla. Tutkimuksen mukaan yli puolet sydän- ja verisuonitauteihin sairastuneista ei kuulu riskiryhmään, myyntijohtaja Tomi Laitinen kertoo.

Perimän osuus sairastumisriskiin on sepelvaltimotaudissa ja tyypin 2 diabeteksessa 30−50 prosenttia. Näihin sairauksiin liittyvät perinnölliset riskitekijät on jo tieteellisesti tunnistettu.

− Kun tämä genomitieto yhdistetään nykyisin käytössä oleviin mittareihin, löydetään riskiryhmään kuuluvat tarkasti ja oikea-aikaisesti.

Estä ennalta

Perimää ei voi muuttaa, mutta elintavoilla pystytään vaikuttamaan kokonaisriskiin.

− Suomalaisessa GeneRISK-tutkimuksessa osoitettiin, että lähes 90 prosenttia ihmisistä motivoitui elämään terveellisesti tietäessään riskiprofiilinsa. Samalla joka kolmannen kokonaisriski muuttui, kun genomiriskitieto lisättiin perinteisiin mittareihin.

Riskitiedolla on merkitystä. Laitisen mukaan 80 prosenttia sepelvaltimotaudeista ja 90 prosenttia kakkostyypin diabeteksesta olisi ehkäistävissä.

− Vaikka osa ihmisistä ei välty sairaudelta hyvilläkään elintavoilla, heillä on mahdollisuus lykätä sairastumista 5−20 vuotta myöhemmäksi. Elintaparukkaus vaikuttaa myös niin, että sairaus puhkeaa yleensä lievempänä.

Pieni siru, paljon tietoa

DNA:ta tutkitaan sylki- tai verinäytteestä. Eristetystä DNA:sta luetaan geneettinen informaatio, jonka jälkeen analysoidaan tautiriski. Testi tehdään DNA-sirulla; koko perimää ei sekvensoida.

Laitisen mukaan koko genetiikkaa ei tunneta, eikä mikään testi pysty kertomaan minkään sairauden genetiikkaa täysin luotettavasti. Tämä pätee sairaaloidenkin testeihin.

− Tieteellisiin tutkimuksiin perustuva testipaneelimme sisältää kattavan kokoelman geenivariantteja. Sepelvaltimotaudissa tutkimme 49 000 geenivarianttia, jotka on validioitu suomalaiseen perimään, Laitinen kertoo.

Negenin verkkopalvelussa on sähköinen elintapakysely. Siinä selvitetään sairastumisriskiin vaikuttavia elintapa- ja ympäristötekijöitä, kuten tupakointia, verenpainetta ja sukurasitetta sekä painoindeksiä ja kolesteroliarvoja.

Perimä- ja elintapatiedosta saadaan riskiarvo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Finriski-laskurin avulla. Riskiarvo kertoo todennäköisyyden sairastua seuraavan kymmenen vuoden aikana, muutoksen suositelluilla elintavoilla ja suomalaisten verrokkien keskimääräisen riskin. Raportista selviää myös riski 60-vuotiaana, jos jatkaa nykyisillä elintavoilla.

Kaikkien saataville

Geenitestien kysyntä ja käyttö kasvavat koko ajan. Esimerkiksi työterveyshuolto on kiinnostunut hyödyntämään genomitietoa.

− Kun genomitieto lisätään osaksi kliinistä tautien riskiarviointia, työterveyshuolto pystyy siirtämään painopistettään sosiaali- ja terveysministeriön kannustamaan ennaltaehkäisevään suuntaan.

Laitinen uskoo, että lisääntyvä tutkimusnäyttö genomitiedon hyödyistä innostaa myös julkista terveydenhuoltoa ottamaan genomianalyysit osaksi perustutkimuksia.

Geenitestejä apteekista

Negenillä ja Tamrolla on meneillään kokeilu, jossa kymmenessä pilottiapteekissa on saatavilla geenitestejä. Kaarinan, Kontulankaaren, Koivukylän, Kaurialan, Siilinjärven ja Lohjanharjun apteekkien, Kirkkonummen 1. ja Sipoon 1. apteekin sekä Lahden Helmi -apteekin henkilökunnat on koulutettu neuvomaan asiakkaita.

− Maantieteellisesti testien suosiossa on eroja. Lisäksi palveluvalikoimassa oleva testi ei yksinään innosta asiakkaita, Laitinen sanoo.

Hän näkeekin testin toimivan parhaiten integroituna osaksi terveydenhoitoa.

− Analyysin jälkeen asiakkaalle tarjottaisiin yksilöllinen hoitopolku, jossa genetiikkaa hyödyntäen määriteltäisiin yksilölliset tavoitteet ja keinot sairauksien ennaltaehkäisyyn. Myytäisiin ratkaisua, eikä vain testipakettia.

Genomikeskusta saadaan odottaa

Pitkään valmisteltu genomilaki ja genomikeskusta sääntelevä lainsäädäntö on poistettu hallituksen esityslistalta. Niiden käsittely siirtyy seuraavalle hallitukselle. Alun perin genomikeskuksen piti aloittaa toimintansa vuoden alussa.

Genomikeskus perustetaan tukemaan täsmälääketieteen kehittymistä terveydenhuollossa. Genomitiedosta on hyötyä niin yksilölle ja koko väestölle kuin tieteelliselle tutkimukselle. Keskuksen tärkein tehtävä on tulkita genomitiedon merkitystä ja antaa sen käytöstä ohjeistusta esimerkiksi potilaan hoitoa varten. Lisäksi se arvioi geenitestien vastuullista käyttöä.

Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa valmisteluja genomikeskuksen perustamiseksi.