Apteekkien palvelut näkyväksi

Lääkehaitat ovat merkittävä tekijä yli 65-vuotiaiden päivystyskäyntien taustalla, ja ne aiheuttavat yhteiskunnallekin miljoonien eurojen menetyksen vuositasolla. Oulussa kotisairaanhoitajat ohjaavat asiakkaitaan apteekkeihin lääkehoidon arviointiin.

Lääkäripäivystyksissä, kotisairaanhoidossa ja apteekeissa kohdataan usein yhteinen huoli: asiakkaiden ja potilaiden lääkelistat voivat olla puutteelliset, tai potilas on käyttänyt lääkkeitä ohjeiden vastaisesti. Oulussa Rotuaarin Apteekki haluaa näyttää esimerkkiä siitä, miten lääkehoidon arviointi kivijalka-apteekin palveluna voi pelastaa paljon kohtuullisella vaivalla.

Apteekkari Minna Liljamo ja Oulun yliopistollisen sairaalan proviisori Katja Knuuti keskustelivat 1,5 vuotta sitten siitä, miten päivystykseen tulee säännönmukaisesti potilaita, joiden lääkelistassa on poikkeamia. Ongelma on, ettei avoterveydenhuollon ja siellä esimerkiksi kotisairaanhoidon monilääkittyjen asiakkaiden lääkehoito ole suoraan kenenkään hallinnassa. Sairaalahoidossa lääkehoidosta saadaan otettua koppia, mutta muutoin asianmukaisen lääkehoidon varmistaminen on epävarmaa.

Yksi kulminaatiopiste on erikoissairaanhoidon päivystys. Oulussa vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden päivystyskäynneistä 23 prosentissa oli taustalla lääkehaitta.

Ongelma tunnetaan hyvin, mutta tähän saakka sen ratkaiseminen on ollut vaikeaa. Knuuti sanoo, että lääkehaittojen varhaisemman vaiheen reagointia on selvitetty. Yhden laskelman mukaan se vähentäisi potilaiden hakeutumista päivystykseen lääkehaitan takia niin paljon, että Oulun yliopistollisen sairaalan kokoisessa sairaalassa säästyisi potilaspaikkoja yhden vuodeosastollisen verran.

Liljamon mukaan kyse on siitä, että yksistään Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä käytetään miljoonia euroja lääkehaittojen hoitamiseen vuosittain.

– Voisimmeko säästää erikoissairaanhoidon kustannuksia, jos lääkehaitta olisi havaittu jo siinä vaiheessa, kun lääkettä haetaan avoapteekista, tai potilas asioi perusterveydenhuollon yksikössä, Knuuti miettii.

Kotihoito avainasemassa lääkehaittojen vähentämisessä

Miten ja missä lääkehaitan riskit sitten huomataan? Usein hoitajat ovat ehtineet pohtia, onko jonkin uuden ongelman taustalla lääkehaitta. Apteekkien ja kaupungin kotihoidon yhteistyössä on kyse yksinkertaisesti siitä, että kotisairaanhoitajat vinkkaavat asiakkailleen, missä apteekeissa lääkehoidon arviointeja tehdään.

Liljamo huomauttaa, että kotihoidossa ajantasainen ja oikein käytetty lääkelista ei ole tärkeä vain asiakkaalle, vaan se näkyy suoraan hoitajien työmäärässä.

– Lääkehaitat ovat kuin valtava laiva, joka on käännettävä oikealle kurssille. Suurin haaste tällä hetkellä on saada apteekkien palveluista tieto heille, jotka siitä todennäköisesti hyötyisivät. Kotihoito tekee työtä juuri näiden ihmisten parissa.

Hän näkee, että nyt sote-rakenteiden uudistuessa apteekit tulisi saada tavalla tai toisella osaksi potilaiden hoitoon osallistuvaa joukkuetta – farmasian ammattilaiset tuntevat lääkkeet ja lääkehaitat, jotka vaikuttavat joka tapauksessa hoitotyöhön. Yksi tapa rakentaa siltoja olisi esimerkiksi kaupungin palveluseteli lääkehoidon arviointiin. Nyt palvelun maksaa asiakas itse.

Rotuaarin Apteekissa summa ei kata työajan todellista kustannusta. Liljamo on laskenut arviointiin kuluvan ajan, mutta laskutustoimitus ei ole aivan yksioikoinen.

– Lääkehoidon arviointi antaa farmaseuteille uutta työn sisältöä, mielenkiintoa ja motivaatiota, ja tyytyväinen asiakas tulee meille toistekin. Arvioinnilla on omat kerrannaisvaikutuksensa.

Huolellinen haastattelu arviointityön kivijalka

Lääkehoidon arviointeja on tehty Rotuaarin Apteekissa pian neljän vuoden ajan. Apteekin farmaseutti Kati Pietarila ehti käydä muutaman iäkkään asiakkaan kotonakin juuri ennen koronapandemian puhkeamista.

– Sen jälkeen arviointeja on tehty pääosin puhelimessa, ja kevyimpiä tarpeita on hoidettu myös täällä apteekissa, hän sanoo.

Laadukkainta työ on silloin, kun arvioinnin kivijalka, kattava haastattelu, tehdään asiakkaan kotona. Pietarila sanoo, että lääkkeet ja se, miten niitä ottaa, sekä muutkin lääkehoidon oman toteuttamisen mahdolliset ongelmat käydään tarkasti läpi.

– Kotona näkee paremmin, mitä muuta lääkehoitoon kuuluu. Voi olla, että asiakas käyttää aivan toisiakin lääkkeitä, tai erilaisia luontaistuotteita ja lisäravinteita.

Kotioloissa on rauhallista jutella läpi pienetkin yksityiskohdat. Ehkä kahdesta määrätystä annoksesta otetaankin vain toinen, tai lääkkeen ottamisessa on jokin ongelma, josta ei ole tullut aiemmin mainittua.

Tutustuminen kotihoitoon on puolestaan selventänyt hoitajien työnkuvaa ja käsitystä farmaseutin paikasta samassa tiimissä.

– Hoitajien työnkuva on todella laaja ja jossain välissä lääkeasioillekin pitäisi olla aikaa. Hoitajat ovat myös huomanneet, että asiakkaat voivat puhua lääkkeistä minulle eri asioita kuin heille.

14 asiakasta, 86 huomiota

Farmaseutti Riikka Hätönen teki syksyllä 2020 lääkehoidon arvioinnin 14:lle Forssan kotihoidon asiakkaalle.

– Forssan kotihoidon 29 potilasta oli tuolloin siirtymässä annosjakelun piiriin. Tein ensin arvion siitä, tarvitaanko tarkempaa lääkehoidon arviointia. Perusteena käytimme tiettyjä riskitekijöitä. Arviointi tehtiin asiakkaan suostumuksella 14:lle kotihoidon asiakkaalle, Hätönen selvittää taustoja.

Kotihoidon sairaanhoitajat täyttivät asiakkaan kanssa tiiviin kyselylomakkeen, jolla selvitettiin muun muassa asiakkaan kokemia haittavaikutuksia, lääkkeiden oton sujuvuutta etenkin muiden kuin suun kautta otettavien lääkkeiden osalta ja mahdollisten muiden lääkkeiden, kuten luontaistuotteiden, käyttöä.

– Arvioinnissa kävin läpi näiden lomaketietojen lisäksi mahdolliset lääkepäällekkäisyydet, varmistin lääkemääräysten taustalla olevat diagnoosit ja muun muassa munuaisten toiminnan. Poikkeuksellista tässä arvioinnissa oli, että minulla oli mahdollisuus tutustua myös potilaiden laboratoriokokeiden ja verenpainemittausten tuloksiin, Hätönen kertoo.

Arviointien perusteella Hätönen jätti hoitavalle lääkärille yhteensä 86 huomiota.

– Joukossa oli lääkityksen muutosehdotuksia ja huomioita. Sitä en tiedä, minkä verran muutoksia lopulta toteutettiin, Hätönen sanoo.

Tutkimus kuitenkin osoitti selvästi arviointien tarpeellisuuden. Yleensä annosjakeluun siirryttäessä tehdään vain suppea lääkityksen perustarkastus. Toisaalta lääkehoidon arvioinneissakaan apteekeilla ei normaalisti ole käytössään näin laajasti asiakkaan terveystietoja.

– Toivoisin, että apteekit voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä sairaanhoitajien ja lääkäreiden kanssa, Hätönen pohtii.

Hiljattain hän siirtyi Hämeenlinnan kaupungin ikäihmisten farmaseutiksi. Työnkuvaan kuuluu myös lääkehoidon arviointeja, joita Hätönen ei kuitenkaan vielä ensimmäisten työviikkojen aikana ole ehtinyt suorittaa.

Onko farmaseuttisen henkilöstön työvoimapula näkynyt työpaikallasi?