Merkityksellisen työn lähteillä

Farmasian ammattilaisten yleinen elämäntyytyväisyys, työn merkityksellisyyden kokemus ja onnellisuus ovat hyvällä tasolla. Moni kuitenkin kokee, ettei pysty työssään riittävästi kehittämään itseään ja osoittamaan kyvykkyyttään.

Farmasian ammattilaiset kokevat tekevänsä omasta ja arvionsa mukaan muidenkin mielestä arvokasta ja tärkeää työtä. Työpäivää ei joudu liian usein venyttämään ja työ ja muu elämä tuntuu enimmäkseen olevan tasapainossa. Psykologinen joustavuus työssä koetaan hyväksi, samoin jäsenet kokevat hallitsevansa työnsä hyvin. Työn imu on samalla tasolla kuin suomalaisessa työväestössä keskimäärin. Yleinen työtyytyväisyyden sekä elämän merkityksellisyyden ja onnellisuuden tunne koetaan melko hyväksi.

Psykologi, psykologian tohtori Johanna Rantanen, kertoo, että muun muassa tällaisia alustavia havaintoja tuli esiin Farmasialiiton jäsenille tehdyssä Meanwell-hankkeen laajassa työhyvinvointikartoituksessa, jonka erityisfokuksessa on työn merkityksellisyys ja sen lähteet työssä.

– Kaikki tulokset eivät toki ole positiivisia. Monet vastaajat esimerkiksi kokevat, että eivät pysty työssään kehittämään itseään ja osoittamaan kyvykkyyttään toiveittensa mukaan, hän huomauttaa.

Palaamme tähän ja muihin jäsenistön ajatuksiin ja kokemuksiin hieman myöhemmin. Aluksi on syytä selvittää tarkemmin, mistä kaikesta työn merkityksellisyys syntyy.

Merkityksellisyys ja työhyvinvointi kietoutuvat toisiinsa

Meanwell on Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen toteuttama kehittämis- ja tutkimushanke. Termi meanwell, yhdistelmä sanoista meaningfullness ja wellbeing, kuvaa hyvin merkityksellisyyden ja työhyvinvoinnin yhteenkietoutumista.

– Edistämällä työn merkityksellisyyden kokemusta voidaan lisätä työhyvinvointia ja lisäämällä työhyvinvointia voidaan osaltaan kasvattaa merkityksellisyyden kokemusta, Rantanen huomauttaa.

Hankkeeseen on osallistunut muutamia ammattiliittoja, myös Farmasialiitto. Verkossa toteutettuun työhyvinvointikyselyyn osallistui kaikkiaan 263 liiton jäsentä. Vastanneista naisia oli 93 prosenttia, ja heidän keski-ikä oli 45 vuotta. Farmaseutteja oli 83 prosenttia, proviisoreita 14 prosenttia ja muita kolme prosenttia.

Farmasialiitossa on järjestetty myös aiheeseen liittyvä koulutuspäivä ja webinaari.

Työn merkityksellisyydellä useita lähteitä

TMT-kyselyssä työn merkityksellisyyttä lähestytään kuuden eri osatekijän avulla. Tunne työn merkityksellisyydestä on yksilöllinen ja se syntyy useista lähteistä:

Ulkoisesta motivaatiosta kumpuaviin merkityksiin kuuluvat 1) perustarpeet ja turvallisuus, eli mahdollisuus hyvään toimeentuloon sekä vakaaseen ja tasapainoiseen arkeen, mutta myös 2) arvostus ja uramenestys, eli mahdollisuus saada tunnustusta sekä ansioitua ja edetä työuralla.

Yksilökeskeisiä, sisäisestä motivaatiosta kumpuavia työn merkityksiä ovat 3) aitous ja toimijuus, joka kuvastaa mahdollisuutta toteuttaa työssä itselle tärkeitä asioita sekä vapautta tehdä työssä omia valintoja sekä 4) itsensä kehittäminen ja kyvykkyys, eli mahdollisuus osallistua itseä haastaviin työtehtäviin ja kokea itsensä taitavaksi työssä.

Yhteisökeskeisiä, sisäisestä motivaatiosta kumpuavia työn merkityksiä ovat 5) yhteenkuuluvuus ja myötävaikuttaminen työyhteisössä sekä 6) laaja-alainen ja arkinen hyvän tekeminen työn kautta, muun muassa kokemus, että työstä on konkreettista hyötyä muille.

– Eri ihmiset painottavat työn eri merkityksiä eri tavoilla. Jollekin tärkeintä voi olla palkka, toiselle itsensä kehittäminen ja kolmannelle kuuluminen itseä kannattelevaan ja itselle läheiseen työyhteisöön, Rantanen huomauttaa.

Samalla tasolla kuin työelämässä yleensä

Palataanpa siis tarkemmin Farmasialiiton jäsenten TMT-kyselyyn tuloksiin. Monilla osa-alueilla työhön asetettujen toiveiden ja todellisuuden välinen ero on samantyyppinen, mitä se on tavanomaisesti.

– Työlle asetetaan yleensä korkeita toiveita, jotka eivät täyty missään työpaikassa täysin, Rantanen selittää.

Kahdella alueella – yhteenkuuluvuus ja vaikuttaminen työyhteisössä sekä laaja-alainen ja arkinen hyvän tekeminen työn kautta – odotukset täyttyvät melko hyvin, mutta muualla on hieman enemmän kirittävää.

TMT-kyselyn osatekijöistä suurin kuilu oli liiton jäsenistön itsensä kehittämisen ja kyvykkyyden tuntemuksissa eli odotuksissa siitä, että työssä saisi kehittää itseään ja kokea kyvykkyyttä. Melko monilla tämä ei heidän nykyisessä työssään tunnu toteutuvan riittävästi.

– Tästä kannattaisi keskustella työpaikoilla. Vaikka ihmisillä on pitkä koulutus, niin osaaminen ja asioihin perehtyneisyys ei ehkä pääse heidän työarjessaan oikeuksiinsa, jos esimerkiksi lääkemääräyksen toimittaminen on tehtävä aina tietyn prototokollan mukaan ja työssä toistuvat samat toimintatavat ja vaiheet. Kun työnkuvaa ei tuolta osin välttämättä pysty muuttamaan, olisi hyvä pohtia, millä muulla tavalla ihmiset voisivat kehittää itseään.

Rantanen lisää, että jäsenistö toi teemakoulutuksessa ja webinaarissa esiin yhtenä ratkaisuehdotuksena sen, että työntekijä voisi käyttää viikossa vaikkapa puoli tuntia työajastaan opiskeluun.

Työn merkityksellisyyttä kasvattamaan

Farmasialiiton lokakuisessa teemakoulutuksessa ja marraskuisessa webinaarissa, jäsenet ideoivat myös muita hyvin konkreettisia, arkisia ja osin varsin helpostikin toteutettavia keinoja työn merkityksellisyyden lisäämiseen.

Esiin nousi esimerkiksi joustavuus työvuorojen valinnassa – eli keskeinen keino vaikuttaa omaan työhön. Olennaista jäsenten mukaan on myös positiivinen palaute esihenkilöiltä sekä kollegoiden vertaistuki ja arvostus. Nämä vahvistavat henkilön tunnetta siitä, että hän on tärkeä työntekijä.

– Olisi myös hyvä, jos esihenkilö osaisi sanoittaa palautteensa riittävän tarkasti – eli ei siis niin, että hän kehuu työntekijää vain yleisesti, vaan että hän antaisi tunnustusta vaikkapa yksittäisestä hyvin hoidetusta asiakaspalvelutehtävästä ja osoittaisi näin todella näkevänsä työntekijän arkea ja panostusta työhönsä, Rantanen huomauttaa.

Tärkeää on myös se, että työpaikalla kaikki tasapuolisesti pääsisivät osallistumaan erilaisiin koulutuksiin.

Täydellistä työtä ei ole olemassa

Vaikka työn merkityksellisyys kuuluu kaikille, on kuitenkin hyvä muistaa ja hyväksyä se, että täydellistä työtä ei ole olemassakaan.

Olisi tarpeen, että ainakin se työn merkityksen lähde, joka on itselle tärkein, toteutuisi melko hyvin. Tämä voi sitten tasapainottaa isoltakin tuntuvaa eroa toiveiden ja toteuman välillä jossakin toisaalla.

On myös tärkeää pohtia, onko työn vaatimusten ja työn voimavarojen kokonaissuhde kohdillaan.

Työ ei saa häiritä liikaa muuta elämää – toisaalta tyytyväisyys elämään työn ulkopuolella voi kompensoida työn haasteita ja ylläpitää tyytyväisyyttä työhön sekä kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Rantanen kannustaa esihenkilöitä ja työntekijöitä yhteisiin keskusteluihin työn merkityksellisyydestä. Ei vähiten sen takia, että merkityksellisyys voi näyttäytyä esihenkilölle aivan eri tavalla kuin työntekijälle itselleen.

– Olisi tärkeää, että esihenkilö tietää, mistä kukin työntekijä löytää työhönsä merkitystä. Tällöin voidaan yhdessä pohtia, onko työtä mahdollista tuunata niin, että odotukset täyttyvät entistä paremmin, Johanna Rantanen korostaa.

Löytyykö työpaikaltasi lääkkeiden kierrätyspistettä?