Lisätieto dopingista olisi tarpeen

Lähes 70 prosenttia farmasian alan ammattilaisista on kohdannut työ­uransa aikana antidopingneuvontaa tarvitsevia asiak­kaita, kuten kuntoilijoita tai kilpaurheilijoita.

– Tulokset ovat samansuuntaisia kansainvälisesti tehtyjen tutkimusten kanssa: tänä vuonna julkaistujen urheilufarmasian 11 tutkimusartikkelin kirjallisuuskatsaus summaa, että farmasian ammattilaisilla on halukkuutta ja ammattitaitoa antidopingneuvontaan, mutta osaamisessa on vielä havaittu olevan kehittämis- ja koulutustarpeita, fysioterapeutti ja farmasian opiskelija Mikko Lemettilä kertoo.

Lemettilä tutki farmaseutin lopputyönään, miten farmasian ammattilaisten käyttämät lääkeneuvonnan tukityökalut vastaavat lääkevalmisteisiin liittyvän antidopingneuvonnan tarpeisiin ja mitä valmiuksia farmasian alan koulutus antaa antidopingtyöhön. Tutkimukseen vastasi yhteensä 246 farmasian alan ammattilaisista.

Tutkimus on tärkeä yhden erityisasiakasryhmän lääkeneuvonnan ja -informaation kehittämisen sekä ennaltaehkäisevän terveysneuvonnan kannalta. Se toteutettiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön Dopinglinkin, Lääketietokeskuksen ja Suomen urheilun eettisen keskuksen SUEKin kanssa.

– Farmasian maailmanjärjestö (FIP) suositti vuonna 2014 antidopingohjeistuksessaan, että farmasian ammattilaisten tulisi työssään korostaa terveysliikuntaa, tarjota luotettavaa tietoa ravintolisien eduista ja haitoista, pysyä ajan tasalla dopingaineiksi luokiteltavista aineista, ymmärtää lääke- ja dopingkäytön erot sekä estää tarvittaessa dopingkäyttöön tarkoitetun lääkeaineen toimittaminen, Lemettilä luettelee.

Tieto helposti saataville

Farmasian ammattilaiset kaipaavat toimintamalleja ongelmakäyttäjän kohtaamiseen ja urheilijan lääkityksen erivapausneuvontaan. Yli 90 prosenttia oli sitä mieltä, että lääkeaineen antidopingtieto olisi hyvä sisällyttää lääkkeiden tuoteinfoon. Vastaajista 77 prosenttia toivoi, että antidopingtieto integroitai­siin apteekkitietojärjestelmän tietolähteisiin.

Suurin osa vastaajista (86 %) oli sitä mieltä, että asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus ilmoittaa Omakanta-palveluun olevansa dopingtestauksen alainen urheilija.
Tietoa dopingaineiden haitta- ja yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden kanssa toivoi 83 prosenttia vastaajista. Lisäksi 88 prosenttia kaipasi tietoa ravintolisien ja luontaistuotteiden dopingriskeistä.

Mikko Lemettilän mukaan lääkeneuvonnan tukityökaluissa on tällä hetkellä niukasti antidopingneuvontaa tukevia tietolähteitä. Tärkeintä urheilijan ja kuntoilijan lääkeneuvonnan kannalta on, että lääkettä koskeva antidopingtieto osataan etsiä luotettavasta lähteestä ja, että tieto on helposti saatavilla apteekkitietojärjestelmästä.

Vaihtoehtoina on Lemettilän mukaan esimerkiksi dopingluokituksen sisällyttäminen kutakin lääkettä koskevaan tuoteinfoon ja/tai antidopinginformaation integroiminen apteekkitietojärjestelmän tietolähteisiin (Pharmaca Fennica, Terveysportti, Tieto-Tippa) sekä lääkeneuvonnan päätösvaiheen loppuinforuutuun.

– Jos ajatellaan laajemmin, niin hyödyksi olisivat myös toimintamallit erityyppisten asiakkaiden kohtaamiseen, kuten erivapausneuvontaa tarvitsevan dopingtestauksen alaisen urheilijan tai kuntoilevan steroidikäyttäjän kohtaaminen.

– Terveysportin ”Raskaus ja imetys”, ”Lääkkeet ja munuaiset”, ”Lääkkeet ja maksa” -tietokantojen tapaan näkisin myös ”Lääkkeet ja urheilu” -tietokannan käyttökelpoisena. Tietokanta voisi kattaa muun muassa antidopingin, tuki- ja liikuntaelinongelmien kuntoutuksen, ravitsemuksen sekä terveysliikuntasuositukset.

Syventäviä kursseja osaamisen tueksi

Dopingista on tällä hetkellä yksi luento farmasian koulutusohjelman pakollisella toksikologian kurssilla. Aihetta sivutaan myös valinnaisella myrkytys- ja huumausaineanalytiikan kurssilla.

– Nämä toimivat hyvinä johdatuksina aiheeseen, mutta urheilu- ja antidopingaiheista syventävää kurssia ei farmasian koulutustarjonnassa ole, Lemettilä kertoo.

Yliopiston tai Farmasian Oppimiskeskuksen tarjoama Lääkkeet ja urheilu -kurssi olisi Lemettilän mukaan hyödyllinen.

– Yhdessä kansainvälisessä tutkimuksessa farmasian ammattilaiset osallistuivat kuusi viikkoa kestävään urheilufarmasiakoulutukseen. Tavoitteina oli muun muassa tunnistaa suorituskykyä parantavat ja kielletyksi luokitellut aineet, tutustua dopingvalvontaan ja dopingaineiden testaus- ja tunnistamismenetelmiin sekä laatia urheilijoille suunnattu esitelmä suorituskykyä parantavasta lääkeaineesta tai ravintolisästä, Lemettilä kertoo.