Arvioinnit kysyttyjä

Kotihoidossa Rovaniemellä uusien annosjakeluasiakkaiden lääkitys on tarkassa syynissä. Kuitenkin toiveena on lisää moniammatillisuutta ja vuorovaikutteisuutta.

Pulkamontien terveysaseman lääkekeskuksessa Rovaniemellä ei hoideta vain lääkelogistiikkaa, vaikka se viekin valtaosan kolmen farmaseutin ajasta. Kahden farmaseutin työpanosta hyödynnetään myös lääkehoidon arvioinneissa.

– Kun kotihoidossa aloitetaan uusi annosjakelu, kotisairaanhoitaja pyytää meiltä siinä vaiheessa usein myös lääkehoidon arviointia, kertoo farmaseutti Heidi Stöckell.

Lääkehoidon arviointien juuret yltävät vuoteen 2013, jolloin Rovaniemellä alettiin edistää moniammatillista toimintamallia ikäihmisten lääkehoidon järkeistämisessä. Taustalla oli Fimean verkosto- ja kehittämisprojekti. Rovaniemen tiimiin kuuluivat sairaanhoitaja, geriatri ja vastaava farmaseutti Maija Pirttijärvi.

– Moniammatillisuuden kehittäminen on sydäntäni lähellä. Kun farmaseutti, lääkäri ja hoitaja toimivat yhteistyössä niin, että jokaisen asiantuntemus ja osaaminen nähdään arvokkaana osana kokonaisuutta, syntyy potilaan kannalta paras lopputulos, sanoi Pirttijärvi kolmisen vuotta sitten, kun hänet valittiin Vuoden Farmaseutiksi.

Tällä hetkellä Pirttijärvi toimii Farmasialiiton hallituksen puheenjohtajana.

Arvioinneista toivotaan palautetta

Stöckellin mukaan hyvin alkanut moniammatillinen toiminta hiipui pikkuhiljaa, mutta pari vuotta sitten syksyllä lääkehoidon arvioinnit otettiin uudelleen käyttöön.

– Ehdimme tehdä kuukaudessa noin 12 arviointia, joiden lisäksi jonossa on 20–30 pyyntöä. Tarve on ilmeinen, vaikkakaan kaikki kotihoidon asiakkaat eivät tarvitse farmaseuttista arviointia. Vaikka arviointityöhön kuluu aikaa vain puolesta tunnista tuntiin, muut työtehtävät vievät kaiken ajan.

Pyynnöt tulevat suoraan potilastietojärjestelmään kotihoidon sairaanhoitajilta uuden annosjakelun aloittamisen yhteydessä. Hoitajat kysyvät ensin potilailta suullisen luvan, jotta farmaseutit pääsevät katsomaan järjestelmästä sekä hoitajien kirjauksia että laboratoriotuloksia.

Stöckell tai hänen kollegansa, farmaseutti Samuli Oksanen merkitsee järjestelmään, kenen potilaan lääkehoidon arviointia on tekemässä. He myös keskustelevat arvioinneista keskenään varsinkin, jos jokin lääkitykseen liittyvä asia mietityttää. Etänä työskentelystä on hyötyä pitkien välimatkojen Lapissa: pyynnöt ja raportit kulkevat sähköisesti eteenpäin.

– Kun arviointi on tehty, pistämme ehdotuksen pyynnön lähettäneelle sairaanhoitajalle ja myös lääkärille, jos hänen tietonsa löytyvät järjestelmästä. Joskus lähetämme viestin hoitajalle, jos on jotain kysyttävää tai tarkennettavaa.

Stöckell harmittelee sitä, ettei systeemi ole vuorovaikutteista: farmaseutit eivät yleensä saa mitään palautetta lääkehoidon arvioinneista ja niiden toteuttamisista. Muutoksista ei kiiri tietoa heille asti.

Lääkkeillä monenlaisia käyttötarkoituksia

Ajanpuutteen vuoksi arviointeja voidaan tarjota vain uusille kotihoidon annosjakeluasiakkaille. Stöckellin mielestä osa heistä tulee toimeen ilmankin, mutta kun sitä on suositeltu, sitä myös pyydetään. Lisäksi osalle arviointi on tehty jo aiemmin.

– Jos listalla on vain muutama lääke, voi riittää mainiosti, että lääkäri tarkistaa lääkityksen ennen annosjakelureseptien kirjoittamista. Joillakin saattaa olla vain vaikkapa kolesteroli- ja verenpainelääke, jolloin arviointi ei ole tarpeen.

Monella on kuitenkin pitkä lista lääkkeitä, jopa yli kymmenen. Mukana on sekä säännöllisesti että tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä. Annosjakelun piiriin kuuluvat vain jatkuvasti käytössä olevat lääkkeet.

Tarvittaessa käytettäviä lääkkeitä ovat muun muassa uni- ja nukahtamislääkkeet, joita säilytetään kotona. Hoitaja annostelee niitä tarvittaessa. Näitä enemmän on nykyään käytössä melatoniini tai mirtatsapiini, joka taas ei sovellu neljäsosa-annoksisena annosjakeluun.

Stöckellin mukaan esimerkiksi itsehoitolääkkeitä ei joko kirjata tai niitä ei ole käytössä.

Millaisia ongelmia lääkitys aiheuttaa?

Lääkehoidon arvioinnissa katsotaan etenkin interaktiot eli lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset ja muut haittavaikutukset. Koska ikääntyessä munuaisten toiminta heikkenee, se vaikuttaa myös lääkityksen arviointiin. Lääkkeissä voi olla myös sellaisia, joita ei suositella ikäihmisille.

– Esimerkiksi protonipumpun estäjillä eli PPI-lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia pitkäaikaiskäytössä vanhuksilla. On hyvä tietää, miksi näitä käytetään. Jos taas munuaisten toiminnassa on ongelmia, annoksiin pitää tehdä muutoksia.

Tärkeintä on, että kotihoidon asiakkailla on käytössä tarkoituksenmukaiset lääkkeet. Lisäksi Stöckell toivoisi, että hoitajat tekisivät LHA-pyyntöjä myös muun muassa kaatumisten, huimausten tai nielemisvaikeuksien perusteella. Kirjauksista löytyy useimmiten tieto edellä mainituista, mutta arviointipyynnön peruste on annosjakeluun siirtyminen.

– Nämä oireethan voivat ilmetä annosjakelun aikanakin. Olisi toivottavaa, että esimerkiksi kaatumisen jälkeen laitettaisiin arviointipyyntö, vaikka lääkkeet olisivatkin jo Anja-palvelussa. Meidän olisi aina hyvä saada selville, aiheuttaako lääkitys ongelmia. Ammatillisestikin olisi mielenkiintoista tietää asiakkaan tilanteesta laajemmin kuin pelkän lääkityksen kautta.

Toiveita hyvinvointialueelle

Stöckellillä on parikin toivetta jatkosta. Hänen mukaansa olisi tärkeää, että moniammatillinen tiimi saataisiin taas herätettyä toimintaan. Hän uskoo, että hoitohenkilökunnan kiire ja hoitajapula vaikuttavat niin, että moniammatillisuutta on vaikea toteuttaa käytännössä.

– Kotihoitoon on koko ajan tulossa lisää asiakkaita. Lääkehoidon arviointiin on todella tarvetta, eikä sen aina tarvitsisi liittyä ainoastaan annosjakeluun. Lääkäritkin suhtautuvat suopeasti: jos on juttusilla ikäosaamiskeskuksen geriatrien tai vuodeosastojen lääkärien kanssa, heidän mielestään moniammatillinen lääkehoidon arviointi olisi tarpeen.

Vuonna 2023 vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Stöckell toivoisi, että samalla kliinisen farmasian työlle saataisiin enemmän aikaa Lapin hyvinvointialueella.

– Tällä hetkellä kaksi farmaseuttia riittäisi tekemään lääkehoidon arviointeja, jos voisi enemmän keskittyä tähän työhön lääkekeskuksen työtehtävien sijaan. Hyvinvointialuehan on sitten paljon laajempi, joten koko alueen tarpeesta en osaa sanoa.

Sairaala-apteekki ja lääkekeskus saavat uudet yhteiset tilat, mutta organisaatiomuutoksessa uusista työnkuvista ei vielä ole tietoa. Lisäksi ei ole tiedossa, tehdäänkö muualla alueella arviointeja ja kuinka paljon niitä on tarkoitus tehdä tulevaisuudessa.

Löytyykö työpaikaltasi lääkkeiden kierrätyspistettä?