Suurin osa farmasian ammattilaisista on palkkatutkimuksen hyvinvointikyselyn mukaan tyytyväisiä työhönsä. Kyselyn mukaan 81–90 prosenttia vastaajista kaikilla jäsentemme edustamilla työskentelysektoreilla kokee olevansa melko tai erittäin tyytyväinen työhönsä. Tyytyväisyys on korkeinta teollisuus- ja tukkukauppasektorilla (90 %), mutta myös muilla sektoreilla taso on tasaisen hyvä.
Myös oma työkyky suhteessa työn vaatimuksiin arvioidaan pääosin hyväksi. Erittäin tai melko hyväksi työkykynsä kokee 83–92 prosenttia vastaajista. Tulokset kertovat vahvasta ammatillisesta sitoutumisesta ja siitä, että työ koetaan merkitykselliseksi.
Samanaikaisesti tulokset osoittavat, että tyytyväisyys ja kuormitus esiintyvät rinnakkain.
Vain noin kolmasosa vastaajista kokee työmääränsä sopivaksi. Sen sijaan yli puolet (56–66 %) arvioi työmääränsä ajoittain tai jatkuvasti liian suureksi. Tämä viittaa siihen, että kuormitus on monelle toistuva osa arkea, ei vain yksittäisiin tilanteisiin liittyvä ilmiö.
Samaa kokonaiskuvaa täydentävät stressiä koskevat tulokset. Kaikilla sektoreilla yli puolet vastaajista kokee työhön liittyvää stressiä vähintään jonkin verran (57–66 %).
Yhdessä tarkasteltuna tulokset viittaavat siihen, että kuormitus ei näyttäydy pääosin jatkuvana ylikuormituksena, vaan pikemminkin toistuvana ja osin ennakoitavana osana työtä. Kuormituksen säännöllisyys tekee siitä työhyvinvoinnin kannalta keskeisen tekijän. Kuormitus ei välttämättä ylitä kriittistä rajaa kerralla, mutta sen säännöllisyys voi pitkällä aikavälillä heikentää jaksamista.
Tämä asettaa työhyvinvoinnin kehittämiselle erityisen haasteen: huomio ei voi kohdistua vain työn sisältöön tai yksittäisiin kuormitushuippuihin, vaan työn arjen rakenteisiin, joissa kuormitus syntyy ja toistuu.
Kun vastaajilta kysyttiin keinoja työhyvinvoinnin parantamiseen, tulokset olivat yllättävän yhteneväisiä työskentelysektorista riippumatta.
Kolme teemaa nousi toistuvasti esiin:
• palkitseminen
• vuorovaikutus
• osaamisen kehittäminen
Samat teemat nousivat esiin myös vuoden 2022 työhyvinvointitutkimuksessa. Tämä osoittaa, että työhyvinvoinnin parantamisen peruspilarit on tunnistettu jo pitkään.
Työhyvinvointi rakentuu näin ollen useista tekijöistä, joista osa on yhteisiä ja osa sidoksissa työn rakenteisiin ja toimintaympäristöön.
Yksi tutkimuksen keskeisistä havainnoista liittyy kehityskeskusteluihin. Apteekkisektorilla niitä käydään edelleen vähän (33 %), eikä kehitystä ole palkkatutkimuksemme mukaan tapahtunut useaan vuoteen. Muilla sektoreilla tilanne on selvästi parempi.
Havainto on merkittävä, sillä osaamisen kehittäminen nousi yhdeksi keskeisimmistä työhyvinvointia tukevista tekijöistä. Kehityskeskustelut ovat keskeinen väline tämän tavoitteen edistämisessä, ja niiden vähäisyys herättää kysymyksen siitä, miten osaamisen kehittämistä ja työn suuntaa käytännössä johdetaan apteekeissa.
Tutkimus osoittaa, että farmasian alalla on paljon vahvuuksia. Työ koetaan
merkitykselliseksi, ja siihen ollaan pääosin
tyytyväisiä.
Samalla tulokset tuovat esiin kehittämiskohteita, jotka liittyvät erityisesti työn kuormittavuuteen, arjen rakenteisiin ja vuorovaikutukseen. Työhyvinvointi ei muodostu yksittäisistä toimenpiteistä, vaan siitä, miten työ arjessa rakentuu – kuinka kuormitus jakautuu, miten työtä johdetaan ja millaiset mahdollisuudet työntekijällä on vaikuttaa omaan työhönsä ja kehittymiseensä.
Keskeinen havainto on, että samat työhyvinvoinnin teemat toistuvat vuodesta toiseen. Tämä ei ainoastaan kuvaa haasteiden pysyvyyttä, vaan myös sitä, että ratkaisujen avaimet ovat pitkälti tiedossa. Kysymys on ennen kaikkea siitä, miten nämä ratkaisut viedään käytäntöön osaksi arjen työtä.
