Kia Peura: Järjestötyössä on mahdollisuus vaikuttaa

Väitöskirjatutkija Kia Peura riisuu valkoisen takin ja laboratoriohanskat Viikin Biokeskuksessa, Helsingin yliopistossa. Väitöskirjatutkijana hän tutkii, miten lysosomaaliset kuljetusproteiinit vaikuttavat lääkeaineiden solunsisäiseen jakautumiseen. Työpäivän
jälkeen näkökulma vaihtuu mikros­kooppisen pienestä globaaliin, kun
Peura tarttuu ruoriin Pharmaciens Sans
Frontières Suomi eli Rajaton Farmasia -yhdistyksen puheenjohtajana.
Järjestö pyrkii edistämään globaalisti yhdenvertaisempaa lääkehuoltoa kehitysyhteistyön ja kansainvälisen yhteistyön kautta.
– Terveydenhuolto kuuluu perusoikeuksiin, ja turvalliset lääkkeet ovat kriittinen osa kokonaisuutta, Peura sanoo.
Ideaalitapauksessa lääkehuolto olisi maailmanlaajuisesti kaikilla saavutettavissa. Käytännössä WHO arvioi, että jopa 2 miljardia ihmistä – eli suunnilleen kolmannes maapallon väestöstä – ei saa säännöllisesti käyttöönsä välttämättömiä lääkkeitä.

Rajaton Farmasia perustettiin vuonna 2015. Peura oli tuolloin toisen vuosikurssin farmasianopiskelija. Hän on oikeastaan järjestöaktiivi toisessa polvessa, sillä Peuran äiti, apteekkari Sirpa Peura kuuluu järjestön perustajiin.
Perustamisen aikaan Euroopassa oli pakolaiskriisi. Ensi töikseen järjestön aktiivit laativat pakolaiskeskuksille ohjeet lääkkeiden käyttöön. Yhteistyötä tehtiin Proviisoriyhdistyksen ja SPR:n kanssa.
Nykyään Rajaton Farmasia -järjestöllä on kuutisenkymmentä jäsentä ja toiminta perustuu täysin vapaaehtoistyöhön. Paljon on saatu aikaan: Yhteistyössä African Care -järjestön kanssa käynnissä on jatkuva varainkeräys, jonka tuotoilla hankitaan rautavalmisteita Afgoin synnytysklinikalle Somaliaan. Ukrainaan on toimitettu side- ja haavanhoitotarvikkeita sekä laadukkaita kiristyssiteitä.
Keräykset lähtevät paikallisilta yhteistyökumppaneilta tulevista pyynnöistä ja keskittyvät tarvikkeisiin, joita todella tarvitaan.

Suomessa Rajaton Farmasia järjestää kaikille avointa Rajattomat lääkkeet -webinaarisarjaa, jossa sekä suomalaiset että kansainväliset puhujat käsittelevät globaaleita terveysaiheita, lääkehuollon haasteita ja humanitääristä farmasiaa. African Caren tiloissa Itäkeskuksessa on luennoitu maahanmuuttajanaisille lasten lääkitsemisestä, D-vitamiinin tarpeesta ja naistentaudeista. Fimean kanssa on toteutettu monikielisiä lääkehoidon oppaita, jotka esittelevät suomalaista lääkehuoltoa, Kela-järjestelmää ja apteekkeja. Ensi syksyn Farmasian Päiville on tulossa humanitääriseen farmasiaan liittyvää sessio, jota Peura jo suunnittelee.
Rajaton Farmasia Suomi on itsenäinen järjestö, mutta kuuluu eri kansallisten järjestöjen muodostamaan kansainväliseen verkostoon. Jäseniä on kymmenkunta; Pohjoismaiden lisäksi mukana ovat esimerkiksi Englanti, Kanada, Argentiina ja Pakistan. Kullakin on omat projektinsa ja painopisteensä, ja kokemuksia vaihdetaan säännöllisesti järjestettävissä verkostotapaamisissa. Tunnetumpaan Lääkärit ilman rajoja -järjestöön verrattuna Pharmaciens Sans Frontières on huomattavasti pienempi.
– Mutta tavoitteena on kasvaa, Kia Peura sanoo.
Toistaiseksi Rajaton Farmasia -järjestön kautta ei myöskään pääse kenttätyöhön ulkomaille. Sellaisia tehtäviä farmasian ammattilaisillekin tarjoavat Lääkärit ilman rajoja ja SPR.
Sen sijaan järjestö on yhdessä FIP Pharmabridgen kanssa toteuttanut ammattilaisvierailuita, joissa kollegat kehittyvistä maista ovat tulleet tutustumaan suomalaiseen lääkehuoltoon ja sen eri toimijoiden työhön.

Kun proviisori Stephanie Rakotomalala matkusti Itä-Afrikan rannikon Madagaskarilta vierailulle Suomeen, Kia Peura toimi hänen emäntänään. Illallisen äärellä he kävivät pitkiä keskusteluita ja vaihtoivat kokemuksia.
Rakotomalalalta Peura esimerkiksi kuuli, että insuliini on Madagaskarilla lähtökohtaisesti samanhintaista kuin Suomessa, vaikka keskipalkka on saarella vain noin 90–140 euroa kuukaudessa. Kelan kaltaista korvausjärjestelmää ei ole lainkaan. Avustusjärjestöt ovat yrittäneet tukea paikallisia insuliinihankinnoissa ja potilaille on lahjoitettu aurinkokennoja, joiden avulla kotitiloille saa pienen jääkaapin lääkkeille. Maaseudulla vain 10–15 prosenttia kotitalouksista on sähköverkon piirissä. Sähkökatkot ovat yleisiä ja voivat kestää päiväkausia.
Käytännössä I-tyypin diabetes on saarella kriittinen diagnoosi. Todennäköistä tosin on, ettei sitä koskaan edes päästä diagnosoimaan, koska pääsy terveydenhuollon piiriin on niin vaikeaa.– Lääkehuolto kietoutuu läheisesti yhteiskunnan kokonaistilaan. Jos sähkö- ja vesihuolto tai terveydenhuollon järjestelmät eivät toimi, ei toimi lääkehuoltokaan, Peura sanoo.

Madagaskarilla farmasia on uusi ala. Koulutusta on ollut saatavilla vuodesta 2006 ja koko 30 miljoonan asukkaan saarella on vasta 400 farmasian ammattilaista. Ammattilaisista on huutava pula.
– Muutos edellyttää vahvaa motivaatiota ja suuria ponnistuksia, eikä se onnistu ilman tukea, Peura sanoo.
Hän on jatkuvasti yhteydessä Suomessa käyneen Stephanien kanssa, ja vierailu aloitti elinikäisen ystävyyden.
– Stephanie on rautainen ammattilainen ja hänellä on palava halu kehittää Madagaskarin terveydenhuoltojärjestelmää.
Peura kertoo muistakin kansainvälisistä vieraista. Nepalilainen apulaisprofessori Anup Luitel vaikuttui suomalaisesta apteekkitoiminnasta ja rakentaa nyt ammatillisesti toimivaa apteekkia Kathmandun yliopiston yhteyteen. Ugandan lääkeviraston johtaja
Martha Ajulong taas vaikuttui suoma­laisesta lääkkeiden annosjakelusta ja eResepti-palvelusta.

äärellä on saanut Kia Peuran ymmärtämään, kuinka hyvin asiat Suomessa ovatkaan.
– Lääkehuoltosysteemimme on vahva ja toimiva, ja luottamus lääkkeisiin ja lääkealan ammattilaisiin on korkea. On tärkeää, että pidämme huolta omasta järjestelmästämme. Toimiva lääkehuolto ei ole itsestäänselvyys, hän sanoo.
Myös Kelan lääkekorvausjärjestelmä on maailman mittakaavassa harvinaisuus ja suuri etuoikeus. Valitukset Kelan monimutkaisista sääntökiekuroista ja korvausten vähäisistä euromääristä on helppo asettaa oikeaan mittakaavaan, kun tuntee tilannetta myös muualla maailmassa.

Peuralle järjestötyö on tuonut merkityksellisyyden tunnetta.
– Päivätyössäni keskityn omaan tutkimusprojektiini, mutta järjestötyö on minulle ikkuna maailmaan ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ihmiset saavat käyttöönsä laadukkaita ja turvallisia lääkkeitä, joiden taustalla olevaa tiedettä tutkin, hän sanoo.
Järjestön kautta näyttäytyvän globaalin eriarvoisuuden hän kohtaa rauhallisesti.
– Olen aika ratkaisukeskeinen ihminen. Ajattelen, että tässä on ongelma, jota me voimme lähteä ratkaisemaan. Maailma muuttuu pieni askel kerrallaan. Jokainen niistä askelista, olivat ne sitten kuinka pieniä tahansa, on tärkeä. ◗

Kiinnostuitko? Lue lisää rajatonfarmasia.fi.