Palveluasumisen lääkehoito oikealle tielle

Palveluasumisella ja hoivakodeilla on merkittävä mahdollisuus tukea niiden asukkaiden ja asiakkaiden lääkehoidon arvioinnissa. Attendon lääkitysturvallisuuden asiantuntija Anu Pitkonen sanoo, että se vaatii uudenlaista yhteistyötä ja asennettakin lääkärien, apteekkien ja hoitajien kolmikannalta.

Suomen suurimman hoivapalvelujen yksityisen tuottajan, Attendon lääkitysturvallisuuden asiantuntija Anu Pitkonen vastaa puheluun ajomatkallaan Ouluun. Määränpäässä odottaa vierailu annosjakelupalvelujen tuottajan Pharmadosin luona ja sen asiakasapteekeissa. Ajoitus sekä puhelulle että vierailulle on osuva, sillä kansallisten toimijoiden yhteistyön on tarkoitus löytää entistä yhtenäisempi ja tiiviimpi malli hoivapalvelutuottajan ja apteekkien väliselle yhteistyölle. Attendolla on Suomessa yli 400 hoiva- ja palvelukotia.

– Meidän on laadittava lisää yhteneviä toimintamalleja lääkehoidon kehittämiseksi. Tarvitsemme lääkehoidon arvioinnin ammattitaitoa apteekeista, ja palvelun kohdistamista oikeille henkilöille Attendo-kodeissa, Pitkonen tiivistää.

Pitkonen on työskennellyt Attendolla talvesta 2020 lähtien. Arkityö on Attendon henkilökunnan kouluttamista, yrityksen sisäisten lääkehoidon auditointien suunnittelua ja tekemistä sekä muuta yksiköiden lääkitysturvallisuuteen liittyvää asiantuntijatyötä.

Aiemmin hän työskenteli Ylä-Savon sotessa kliinisen farmasian asiantuntijana. Ensimmäinen virka proviisorina oli kahdeksanvuotinen rupeama Savonlinnan keskussairaalan ja Päijät-Hämeen keskussairaalan sairaala-apteekeissa.

– Lääkehoidon arviointien toteuttaminen ja lääkemuutosten seuranta on erikoissairaanhoitoon verrattuna helpompaa sosiaalihuollon palveluissa, sillä hoitajat tuntevat asukkaat ja hoitosuhteet ovat pitkiä.

Uutta ymmärrystä yhteistyöstä

Ylä-Savon sotessa Pitkonen näki hoivakotien ja apteekkien yhteistyötä läheltä. Hoivakodeissa olisi ollut sairaaloita paremmat edellytykset lääkehoidon arviointiin ja ohjaamiseen. Hän sanoo, ettei hoivakotien ja apteekkien välinen yhteistyö toteudu, ellei lääkehoidon arviointeja suunnata vaikuttavalla tavalla ja työlle löydetä myös maksajaa.

– Yhteistyön rakentaminen oli helppoa saman kunnan sisällä. Apteekit ja lääkärit ryhtyivät tekemään tiiviimpää yhteistyötä ja säännöllisissä palavereissa voitiin ratkaista esimerkiksi se, miten viestintä hoidetaan reseptien epäselvyyksissä.

Pitkosen houkutteli Attendolle mahdollisuus lähteä kehittämään lääkitysturvallisuutta valtakunnallisesti. Kuntayhtymä vaihtui kansallisesti toimivaan yritykseen, jolla on Suomessa noin 15 500 työntekijää.

Nyt haasteena on yhtenäistää toiminta tapoja huolimatta siitä, että yksiköiden toimintaympäristöt poikkeavat toisistaan. Hän huomauttaa lisäksi, ettei jokaisessa apteekissa tai kunnassa ole LHA-koulutuksen saanutta farmaseuttia.

– Hoivakotien lääkäripalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla ja ne ovat järjestäneet lääkäripalvelut eri tavoin. Yhdessä hoivakodissa lääkäri voi käydä kahden viikon välein, toisen kunnan alueella lääkärikierto on kerran neljässä kuukaudessa.

Ja siksi Pitkonen ajaa kohti Pharmadosin toimistoa.

– Meillä on sopimuksessamme mukana kohta, että voimme ostaa Pharmadosin yhteistyöapteekeilta lääkehoidon arviointipalvelua. Seuraavaksi löydetään keinot arviointipalvelun suuntaamiseksi sitä eniten tarvitseville.

Miksi yhteistyö ei onnistu?

Jotta hoivakotien lääkehoidon arviointi saadaan toteutumaan, hoivakotien hoitajat, apteekkien henkilökunta ja lääkärit pitää saada yhteisen asian taakse: Jos lääkärillä ei ole aikaa työskennellä yhdessä farmasian ammattilaisen kanssa lääkehoidon arvioinnissa, yhteistyö ei kanna hedelmää. Asukkaiden lääkehoitoa ei päästä kehittämään myöskään silloin, jos hoitajat eivät hahmota lääkehoidon vaikutuksen arvioinnin kuuluvan myös heille.

– Meillä on 12 000 hoitajaa ja haluamme, että jokaisessa hoiva- ja palvelukodissa ymmärretään apteekin rooli: että siellä ollaan valmiina auttamaan meitä muutenkin kuin toimittamalla lääkkeitä. Nyt sitä kohti otetaan ensimmäinen askel.

Pharmados-yhteistyöhön kuuluu, että annosjakelun myötä yhteistyöapteekit käyvät tutustumassa Attendo-koteihin. Tapaamisille on laadittu selkeä rakenne ja käynnin yhteydessä täytettävä sähköinen kyselylomake selkeyttää Attendo-kotien lääkehoidon tilannetta myös Attendolle sisäisesti.

– Jo näissä kohtaamisissa apteekit auttavat lääkehoitosuunnitelmien päivittämisessä. Haluamme, että apteekit tuntevat ja tietävät mitä hoivakodeissa oikeasti tapahtuu, ja mitä ovat niissä esiin nousevat ongelmat.

Maaliskuussa 2019 Valvira tiedotti, että sen ja aluehallintovirastojen tarkastuskäynnit vanhusten hoivakodeissa osoittivat monin paikoin toistuvia ja vakavia ongelmia. Vaikeimmillaan hoivapalvelun ulkoistanut kunta otti välittömästi toiminnan vastuulleen. Lääkehoito siirrettiin kunnan vastuulle kolmessa yksikössä.

Pitkosen nyt tekemä työ on osa tilanteen korjaamista.

– Lääkehoidon arvioinnin vaikuttavuus heikkenee, jos lääkehoidon toimintamalli ei muutoin ole kunnossa.

Ajantasainen tieto luo turvallisuutta

Anu Pitkonen.

Lääkehoidon turvallisuutta heikentävät esimerkiksi tietojärjestelmäongelmat. Kun kunta – pian hyvinvointialue – ostaa hoivakotipalvelun yksityiseltä sektorilta, se osoittaa yritykselle lääkärin, joka vastaa hoivakodin lääkäripalveluista. Asukkaita hoitavalla lääkärillä ja yksityisen palvelutuottajan hoivapalveluissa toimivalla hoitajalla ei ole välttämättä yhteistä asiakastietojärjestelmää käytössään. Jos yhteistä järjestelmää ei ole käytössä, hoitaja on lääkärin suullisen ohjeistuksen varassa, jolloin inhimillisen virheen riski kasvaa.

– Toisaalta esimerkiksi Kuopion Attendo-kodit käyttävät samaa potilastietojärjestelmää kaupungin kanssa ja tiedonsiirto on saumatonta.

Vaikka hidasteita ja suoranaisia esteitäkin on olemassa, Pitkonen pitää tarpeellisena, että LHA- arviointia lisätään hoiva- ja palvelukodeissa. Lopulta kyse on siitä, että hoivakodeissa opitaan näkemään, ketkä arvioinnista voivat hyötyä, ja että sen toteuttamiseksi on olemassa selvät askelmerkit.

Ikäihmisten hoivaan on tulossa pakolliseksi seurata vähintään puolivuosittain asukkaiden toimintakykyä RAI-arviointivälineen avulla. Sillä on mahdollisuus kartoittaa asukkaat, jotka ovat kaatumis riskissä ja joilla on kaatumisriskiä lisääviä lääkkeitä käytössään.

– Ehkä RAI-arviointitiedon avulla tunnistetaan tulevaisuudessa ne asukkaat, jotka hyötyvät LHA- arvioinnista ja nyt rakentamamme yhteistyömalli on valmiina ostaaksemme palvelun apteekeilta.

Kansallinen mittakaava tuo haasteita, mutta Pitkosen mukaan onnistunut toimintamallien kehittäminen on myös mahdollisuus muuttaa kansallisia toimintatapoja.

Yhtenä tavoitteena on saada yhteistyöapteekkien tekemä annosjakelupalveluun kuuluva lääkitystarkistusraportti yhtenäiseksi ja selkeäksi. Tällöin hoivakotien hoitajat osaavat tulkita raporttia ja ohjata työtään se mukaisesti. Samalla apteekin tekemä työ tulee näkyväksi ja se etenee käytäntöön.

– Apteekkien ja hoitajien välinen entistä tiiviimpi yhteistyö on suuri mahdollisuus lisätä lääkitysturvallisuutta. Voi lopulta olla pienestä muutoksesta kiinni, että se lähtee sujumaan.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?