Potilaan näkökulmasta

HUSin kokemusasiantuntijat vievät potilaan näkökulmaa sairaalassa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS käyttää koulutettuja kokemusasiantuntijoita apuna palvelujen kehitystyössä laajalti eri osastoilla.

– Meillä vatsakeskuksessakin on 12 kokemusasiantuntijaa, toteaa kokemusasiantuntijatoiminnan koordinaattori Jaana Ahoranta.

Vatsakeskuksen kokemusasiantuntijat ovat olleet HUSissa potilaana ja saaneet hoitoa urologisessa-, verisuonikirurgisessa-, endokrinologisessa- tai elinsiirtoyksikössä.

Kokemusasiantuntijat ovat käyneet läpi vakavan sairauden. He pystyvät kertomaan, miltä hoidot ja kohtaamiset hoitohenkilöstön kanssa ovat potilaasta tuntuneet.

HUS on yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa järjestänyt jo useana vuotena viiden opintopisteen laajuisia kokemusasiantuntijuuden kursseja.

– Koulutetut kokemusasiantuntijat pystyvät toimimaan palvelujen kehittäjinä ammattilaisten rinnalla. Heidät rekisteröidään, heillä on henkilökortti ja he saavat palkkion asiantuntijatyöstä, Ahoranta kertoo.

Kokemustiedon jakaminen on tärkeää

Entinen apteekkari Anna-Greta Tiira on HUSissa suosittu kokemusasiantuntija. Hän ymmärtää hyvin lääkäreiden puheen ja pystyy suhtautumaan sairaanhoitoon terveydenhuollon ammattilaisen otteella.

– Ilman koulutettua potilasasiantuntijaa lääkäreiden ja hoitajien on vaikea kehittää ja keksiä tapoja, joilla tukea potilasta hänen hoitopolullaan.

Tiira osallistuu kehitysprojekteihin työryhmissä ja kertoo luennoilla kokemuksistaan niin potilasryhmille kuin lääkäreille ja hoitajillekin. Opiskelijoiden kanssa saatetaan tehdä pieniä harjoituksia potilaiden kohtaamisesta.

– Esimerkiksi potilaille suunnatuilla koulutuspäivillä meitä voi olla minun lisäkseni lääkäri, ravitsemusterapeutti ja hoitaja kertomassa sairaudesta ja sen hoidosta.

Tiira on ollut myös kehittämässä keskusteluapua munuais- ja dialyysipotilaille sekä digitaalista sisältöä, jota potilaat voivat lueskella sairaalassa tablettitietokoneelta.

– Olemme pilotoineet niin kutsuttua digihoitopolkua, joka sisältää ohjeistusta sairauden hoitoon. Podcasteja ja videoita on tuotettu niin potilaiden kuin terveydenhuollon henkilöstön käyttöön.

Vatsakeskuksen lisäksi Tiira työskentelee koemusasiantuntijana myös anestesiologian, tehohoidon, kivunhoidon ja välinehuollon HUS ATek -yksikössä.

Oma tarina pohjana

Esitystilaisuuksissa kokemusasiantuntijat kertovat aina ensin oman tarinansa potilaana.

– Kertomus voi olla pitkä tai lyhyt riippuen kuulijoista. Meidän ammattitaitoamme on rajata tarinaa siten, ettei rasiteta liikaa kuulijan mieltä.

Tiira valmistui 1988 proviisoriksi. Hän työskenteli pitkään Korson apteekissa, kunnes 2012 siirtyi apteekkariksi Bulevardian apteekkiin Helsinkiin. Puolentoista vuoden kuluttua hän sai meningokokkisepsiksen. Seuraukset olivat rajut.

Anna-Greta Tiira

– Flunssaan viittaavat oireet pahenivat, ja pian en enää jaksanut istua tuolilla. Siinä vaiheessa minut otettiin sisään Haartmanin sairaalaan.

Hoito kuitenkin viivästyi. Tiiralta meni taju, ja hänet kiidätettiin tehohoito-osastolle.

Sairaus ehti tuhota Tiiran munuaiset. Häneltä jouduttiin amputoimaan sormia ja varpaita. Jälkitilana meningokokkisepsis aiheutti kognitiivisten kykyjen alenemaa, muistihäiriöitä, lihasheikkoutta ja uupumusta.

Kun kuuntelee Tiiran tarinaa voi vain hämmästellä. Puhe pulppuaa ja hyväntuulinen nainen on tarmoa täynnä. Elämä on palautunut normaaleihin uomiin. Vuonna 2017 hän sai siirtomunuaisen, joten dialyysihoidotkin jäivät hankaloittamasta arkea.

Tiira jäi apteekkarin työstä sairauseläkkeelle 2017. Jotain tekemistä piti kuitenkin keksiä. Nefrologinsa kehotuksesta hän pyrki ja pääsi samana vuonna kokemusasiantuntijakurssille.

Apteekki tiedon välittäjänä

Samalla kun Tiira auttaa HUSia kehittämään palveluitaan, hän pyrkii parantamaan tiedon välitystä ja yhteistoimintaa HUSin ja apteekkien välillä.

– Kaikki tähtää potilaan aseman kohentamiseen. Hoitoketjun, joka alkaa sairaalassa ja jatkuu apteekkiin, pitää yltää kotiin asti.

Tiiran mukaan apteekeissa tulee ymmärtää, että sairaalalääkärit joutuvat aina ajattelemaan potilaan lääkitystä yksilöllisesti.

– Lääkärit joutuvat joskus määräämään lääkkeitä, joilla on yhteisvaikutuksia. Farmaseutin ei kuitenkaan pidä sekoittaa potilaan päätä ja antaa ohjeita, jotka ovat ristiriidassa lääkärin ohjeiden kanssa. Jos lääkemääräyksissä näyttää olevan virheitä, pitää ne tietysti tarkistaa.

Sairaalan ja apteekkien henkilöstöllä on selkeä ja yhteinen tavoite sitouttaa potilas hoitoon.

– Farmaseutit ovat tiedon ja hoito-ohjeiden välittäjiä. Heidän on muunnettava lääkäreiden käyttämä kieli potilaalle ymmärrettävään muotoon ja pidettävä huoli siitä, että potilas myös pystyy ottamaan annetun tiedon vastaan.

Tiira pohtii myös, miten apteekeissa saataisiin lisättyä asiakasosallisuutta.

Hän esittää ajatuksen, että erilaisten teemapäivien lisäksi apteekkarit kutsuisivat vakituisia asiakkaita ja ehkä jonkun potilasyhdistyksen jäsenen saman pöydän ääreen oman henkilöstön kanssa. Mukaan voisi tulla myös kokemusasiantuntija. Yhdessä he voisivat miettiä, miten palveluita kyseisessä apteekissa voitaisiin parantaa.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?