Vuoden proviisori unelmatyössään

Jatko-opinnoissaan Amerikassa Lotta Schepel pääsi tutustumaan lääkitysturvallisuuskoordinaattorin työhön, ja pian vastaava toimenkuva perustettiin myös Suomeen.

Lääkitysturvallisuuskoordinaattori Lotta Schepel yllättyi iloisesti valinnastaan Vuoden Proviisoriksi. Farmasialiitto myöntää Vuoden Proviisorin kunnianimen proviisorille, joka on tehnyt suomalaista farmasiaa tunnetuksi omalla osaamisellaan tai on muutoin ansioitunut ammatillisesti.

HUS Apteekissa työskentelevän Lotan työhuoneen taulusta on sitaatti Nelson Mandelalta: It always seems impossible until it’s done. Se kuvaa Lotan asennetta työhön.

– Kyllä minua jännitti lähteä vetämään esimerkiksi huippulääkäreistä ja -hoitajista koostuvaa riskilääketyöryhmää, mutta kenenkään ei tarvitse olla täydellinen ja osata kaikkea. Tekemällä ja kysymällä oppii matkan varrella, Lotta sanoo.

Tuoretta tietoa yliopistolta

Lukioikäisenä Lotta työskenteli apteekissa ja kiinnostui sitä kautta kemiasta, ihmisen fysiologiasta ja lääkkeiden vaikutusmekanismeista. Myös psykologian, etenkin neuropsykologian, opinnot kiehtoivat.

Proviisoriksi Lotta valmistui vuonna 2012. Gradussaan hän toteutti osastofarmasian kyselytutkimuksen, joka toistettiin Lotan juuri esitarkastukseen lähteneessä lääkitysturvallisuutta käsittelevässä väitöskirjassa.

– Farmasian opinnoissa pääsi melko nopeasti ammattiin kiinni, ja alan työllisyystilanne näytti hyvältä. Syventävät opintoni suoritin sosiaalifarmasian puolella, Lotta kertoo.

Opintojensa loppuvaiheessa hän teki vapaaehtoisen harjoittelun HUS Apteekissa, jossa lääkeinformaatioon, lääkitysturvallisuuteen ja kliinisen farmasian palveluihin liittyvät asiat olivat tuolloin melko uusia. Harjoittelun jälkeen Lotta aloitti asiantuntijaproviisorina HUS Apteekissa, jossa hänen tuoreelle tiedolleen oli lääkeinformaatiotehtävissä paljon käyttöä.

– Yliopistolla käymäni koulutusohjelma oli hiljattain alkanut painottaa lääkitysturvallisuutta, ja tuolloin myös HUS:ssa käynnistettiin laajemmin potilasturvallisuustyötä uuden terveydenhuoltolain pohjalta.

Opiskeluaikanaan Lotta osallistui Kuusankosken aluesairaalassa käynnistyneeseen osastofarmasian palveluun. Palvelussa farmaseutit siirtyivät sairaala-apteekista osastoille, aluksi jakamaan lääkkeitä.

– Siitä minulle jäi kipinä kliiniseen osasto- ja sairaalafarmasiatyöhön.

Sairaala-apteekin suunnannäyttäjä

Osana jatko-opintojaan Lotta tutustui Amerikassa lääkitysturvallisuuskoordinaattorin toimenkuvaan, minkä myötä HUS:iin perustettiin farmasian ammattilaiselle uusi lääkitysturvallisuuskoordinaattorin toimi. Lotta valittiin toimeen, ja vuonna 2017 hän siirtyi asiantuntijaproviisorin työstään potilasturvallisuuspäällikön työpariksi. Vuoden Proviisorin valintaperusteissa painotetaankin ennakkoluulotonta työtä uuden työnkuvan luomiseksi.

– Pääsin kehittämään Suomeen aivan uudenlaisen toimen, jossa työkenttä laajenee apteekista oikeastaan koko soten alueelle. HUS Apteekin visio on toimia sairaala-apteekin suunnannäyttäjänä, ja tässä asiassa se todella toteutuu, Lotta kertoo.

Työssään Lotta toimii asiantuntijana eri tahojen välillä. Hän työskentelee muun muassa lääkeneuvottelukunnan, osastofarmasiatiimin, perusterveydenhuollon sekä potilasturvallisuuden ja hoitohenkilöstön lääkehoidon ohjausryhmien kanssa.

– Olen ollut mukana laajentamassa farmasistien osaamisen hyödyntämistä esimerkiksi päivystysten osastofarmaseuttien ja klinikkaproviisorien toimissa. Lisäksi vedän lääkeinformaatiotiimiämme ja vastaan lääkitysturvallisuuden auditointiin ja lääkehoidon arviointiin liittyvistä palveluista.

Työhön sisältyy paljon muutosjohtamista.

– Muutos herättää ihmisissä usein aluksi vastustusta, mutta on antoisaa nähdä, kun uudet tavat lopulta huomataan hyödyllisiksi.

Lääkitysturvallisuutta käytäntöön

Vuoden Proviisorin valintaperusteiden mukaisesti Lotta tuo lääkitysturvallisuusosaamista käytäntöön. Tämä näkyi esimerkiksi hänen itsehoidon riskilääketyöryhmässä tekemässään työssä. Ryhmä voitti korkean riskin itsehoitolääkkeiden listauksellaan farmasian maailmankongressin posterikilpailun Etelä-Koreassa.

– Projekti alkoi HUS:n moniammatillisesta riskilääkkeiden määrittelytyöstä. Listasimme korkean riskin lääkkeitä, jotka voivat väärinkäytettyinä aiheuttaa potilaalle todennäköisimmin vaaraa. Tutkimme sairaalassa käytännön tasolla sattuneita virheitä ja pohdimme, miten virheet voisi välttää. Esimerkiksi antikoagulanttien yhteisvaikutuksia ei aina ollut osattu huomioida, Lotta selittää.

Häntä kiinnostaa erityisesti lääkityspoikkeamien analysointityö, ja hän haluaisi opiskella lisää inhimillisten virheiden taustoihin liittyvistä asioista. Jos HUS:ssa tapahtuu vakava lääkityspoikkeama, Lotta on mukana selvittämässä asiaa.

– Meillä pitäisi olla niin hyvät prosessit, että terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät myös väsyneinä ja stressaantuneina toimimaan lääkkeiden kanssa oikein. Inhimillistä työtä pyritään vähentämään edelleen automaation ja robotiikan avulla. Käyttöön on otettu älylääkekaappeja, ja älykkäät potilastietojärjestelmät kehittyvät varoittamaan lääkäriä muun muassa potilaan vasta-aiheista.

Alankomaissa ja Tanskassa on käytössä viiva- tai QR-koodit esimerkiksi jokaisen yksittäisen tabletin, ruiskun tai ampullin kohdalla.

– Kun sama koodi löytyy potilaan rannekkeesta, hoitajien työ helpottuu. Viivakoodin avulla voidaan varmistaa ja dokumentoida oikea lääke oikealle potilaalle.

Toiveena lisää kollegoita

Työssään Lotan on pitänyt opetella priorisointia, itsensä johtamista ja oman kalenterin hallintaa. Tekemistä riittää, ja Lotta haluaisi esimerkiksi yliopistollisiin sairaaloihin ja perusterveydenhuoltoon lisää lääkitysturvallisuuskoordinaattoreita ja -vastaavia. Vuoden Proviisorin valintaa perusteltiin myös sillä, että Lotan työ todennäköisesti avaa jatkossa ovia muille farmasisteille lääkitys- ja potilasturvallisuustyöhön.

– Toivon, että saan pian lisää kollegoita farmasian alan ammattilaisista, Lotta sanoo.

– Meidän osaamistamme kannattaa käyttää, olemme pitkään olleet alihyödynnetty ammattiryhmä terveydenhuollossa. Monet lääkärit ja hoitajat ovat tottuneet siihen, että osastofarmaseutit tulevat vain tilaamaan ja jakamaan lääkkeet. Meillä on kuitenkin paljon muutakin annettavaa.

Vuoden Proviisorin valintaperusteissa nostettiinkin esiin Lotan panos tuoda farmasistien osaamista näkyville moniammatillisissa yhteistyökuvioissa.

– Amerikassa lanseerattiin vuonna 1990 farmaseuttisen hoidon filosofia, jonka mukaan farmasistien osaaminen pitäisi tuoda potilashoidon parantamiseen osaksi yhteistä hyvää. Nyt kliininen farmasia on lopulta tullut myös Suomeen. Kun farmasistit pääsevät mukaan moniammatillisiin tiimeihin, pystymme konkreettisella työllämme osoittamaan osaamisemme.

Unelmatyötä ja vapaa-aikaa

Tulevaisuudessa Lottaa kiinnostaisi oppiminen ulkomaanvaihdossa ja väitöskirjankin jälkeen jatkuva tutkimuksen tekeminen. Hän on unelmatyössään ja uskoo tulosten syntyvän yhteistyöllä. Uransa etenemisestä Lotta kiittää suuresti muun muassa sairaanhoitopiirin apteekkarina toimivaa esimiestään, potilasturvallisuuspäällikköä, tutkimusohjaajiaan, mentoriaan ja vanhempia kollegoitaan apteekissa.

Työnsä vastapainoksi Lotta kuntoilee, kokkaa sekä katselee sarjoja ja elokuvia. Kirurgiaviomiehen kanssa tulee lääkitysasioista keskusteltua myös kotona, eikä Lotta laita pahakseen kavereiden lääkekysymyksiä. Samalla tulee kerrattua tietoa.

– Kaverit luulevat, että tiedän kaikista lääkkeistä kaiken, Lotta hymyilee.

– Vanhemmat lääkärit ovat kertoneet, että ennen yksi lääkäri saattoikin hallita kaikki lääkkeet. Nykyään niitä on kuitenkin niin paljon, ettei kukaan enää voi muistaa ulkoa koko Pharmacaa.

Lotta Schepel

  • Valmistui Kuopion yliopistosta farmaseutiksi vuonna 2009 ja Helsingin yliopistosta proviisoriksi vuonna 2012. Väittelee viimeistään vuonna 2019.
  • Lääkitysturvallisuuskoordinaattori HUS-alueella
  • Perhe: aviomies
  • Harrastukset: lentopallo, kuntosali ja ulkoilu