Farmaseutti Minna Kosonen osallistuu lääkärin kiertoihin Savonlinnan sairaalan kuntoutusosastolla, yleislääketieteen osastolla ja sisätautikirurgisella osastolla. Hän arvioi pyynnöstä myös muiden potilaiden lääkityksiä.
– Käyn jo etukäteen läpi potilaiden lääkelistoja. Kommentoin kierrolla, jos olen löytänyt jotain huomioitavaa. Lääkärillä on pohdittavanaan suuri asiakokonaisuus. Minä tuen häntä lääkitykseen liittyvässä päätöksenteossa toimimalla lisäsilminä ja -korvina. Lisäksi kierroilla on tietenkin mukana myös sairaanhoitaja, ja kuntoutusosaston kierroksella joskus myös fysioterapeutti. He tuovat tiimiin oman asiantuntemuksensa.
Osastotyö vie Kososen työajasta tällä hetkellä noin puolet. Hänen lisäkseen sitä tekee sairaalassa yksi tai kaksi farmaseuttia.
Sairaala-apteekissa työtehtävät vaihtelevat: parin viikon kuluttua Kosonen saattaa työskennellä ihan erilaisissa työtehtävissä, vaikkapa lääkevalmistuksen tai -logistiikan parissa.
– Me farmaseutit laadimme itse työlistamme ja kierrätämme työtehtäviä. Pienessä sairaala-apteekissa laaja-alainen osaaminen on tärkeää.
Kosonen kertoo inspiroituvansa sairaalafarmasian monipuolisuudesta ja sanoo olleensa sairaalassa mukana kaikessa, missä farmaseutti vain voi olla. Hän nauttii uuden oppimisesta ja hakeutuu aktiivisesti uusiin haasteisiin.
– Toimin nykyään esimerkiksi sairaala-apteekin huumausainevastaavana, yhdessä kahden kollegani kanssa. Teen vuosittaista lääkehuollon sisäistä valvontaa. Aikaisemmin tein myös koneellista annosjakelua – ja korona-aikaan rokotuspisteellä rokoteannoksia.
Hän toimii myös Jukon luottamusedustajana ja on Farmasialiiton hyvinvointialuesektorin neuvottelukunnan jäsen.
Kososelle ei ollut nuorena mitenkään itsestään selvää, että hänestä tulee isona farmaseutti.
– Olin hyvä vieraissa kielissä ja lukiolaisena suunnittelin vielä kieliopintoja. Kun työskentelin välivuoden aikana Savonlinnan sairaalassa sisälähettinä, hoksasin terveydenhuollon mahdollisuudet. Hoitoala tai lääketiede ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta jutulta. Sitten luin apteekin asiakaslehdestä farmasian ammateista. Kiinnostuin, ja sillä tiellä ollaan.
Kosonen valmistui farmaseutiksi Kuopion yliopistosta vuonna 1995. Ensimmäinen työpaikka löytyi samana vuonna Rantasalmen apteekista.
– Viihdyin todella hyvin. Pidin asiakastyöstä ja esimerkiksi apteekin lääkevalmistuksesta. Tuurasin apteekkaria apteekinhoitajana ennen kuin taloon kiinnitettiin proviisori. Vastasin myös työvuorosuunnittelusta ja näyteikkunoiden somistuksesta.
Kosonen siirtyi Savonlinnan sairaala-apteekkiin vuonna 2001, kun hän halusi samalle paikkakunnalle silloisen poikaystävänsä, nykyisen aviomiehensä kanssa.
Alku tuntui haasteelliselta.
– Työskentely puhdastilassa lääkkeenvalmistuksessa oli uutta. Staattinen työasento jumitti selän ja kaipasin avoapteekin asiakkaita. Ihmettelin, mihin ihmeeseen olin oikein päätynyt, hän naurahtaa.
Pikkuhiljaa työ alkoi sujua. Kosonen oppi uusia taitoja, ja vaikeatkin rastit muuttuivat rutiineiksi. Mukaan tuli uusia työtehtäviä.
– Nykyään myös työskentely puhdastiloissa ja lääkkeiden valmistus on jo ihan mieluista.
Työturvallisuus puhdastiloissa on mennyt paljon eteenpäin.
– Suuri parannus oli, kun solunsalpaajien käsittelyssä otettiin käyttöön suljettu lääkkeensiirtojärjestelmä. Se suojaa farmaseuttia lääkeaineelle altistumiselta toisin kuin pelkkä ruisku ja neula. Suojavaatteetkin ovat kehittyneet, Kosonen kertoo.
Myös säädettävä työskentelykorkeus ja hyvä työtuoli ovat parantaneet työergonomiaa alkuvuosista.
Sairaala-apteekin lääkkeiden valmistusmäärät ovat vuosien varrella kasvaneet. Valmistettavana on esimerkiksi runsaasti lääkekasetteja kipupumppuihin ja silmäinjektioita silmänpohjan ikärappeuman hoitoon.
Kun Kosonen aloitti sairaala-apteekissa, siellä työskenteli hänen lisäkseen toinen farmaseutti, kaksi lääketyöntekijää ja apteekkari. Tällä hetkellä sairaala-apteekissa on noin 15 työntekijää.
– Työkaverit ovat kivoja; yhteishenki on mainio.
Savonlinnan sairaalassa käynnistettiin kliinisen farmasian toiminta vuonna 2005. Kososen ensimmäinen kliinisen farmasian pesti alkoi vuonna 2019.
Lääkärinkierroilla on nykyään päivittäin tilanteita, joissa on apua farmaseutin kliinisen farmasian osaamisesta.
– Tuon lääkärille tiedoksi huomioitani potilaan hoitoon liittyen. Jos esimerkiksi potilaan munuaistoiminta on heikentynyt, voi olla tarpeen pienentää lääkkeen annosta. Lääkelistalla saattaa olla myös esimerkiksi päällekkäisiä kipulääkkeitä, joita kannattaisi karsia. Joskus on syytä kiinnittää huomioita myös matalaan verenpaineeseen ja muuttaa tai tauottaa verenpainelääkitystä. Lääkäri päättää ja tekee potilaan kokonaistilanteen kannalta tarpeelliset lääkitysmuutokset.
Osastofarmaseutilta vaaditaan paitsi laajaa asiaosaamista, myös vuorovaikutustaitoja sekä rohkeutta tuoda esille omaa asiantuntijuuttaan.
– Lisäksi on osattava hahmottaa potilaan tilannetta kokonaisuudessaan. Joskus on esimerkiksi hyväksyttävä, että tiettyjä lääkkeitä on perusteltua käyttää lääkehaitoista huolimatta.
Kosonen pitää kliinisestä farmasiasta sen vaikuttavuuden, merkittävyyden ja ihmisläheisyyden takia.
– Osastotyössä pääsen verkostoitumaan muiden alojen ammattilaisten kanssa. Lisäksi olen taas lähellä asiakkaita.
Television sairaalasarjoissa dramaattisten tapahtumien keskiössä ovat yleensä leikkaussaleissa urotöitä tekevät kirurgit, muut lääkärit sekä sairaanhoitajat. Koskahan näemme ensimmäisen sairaalasarjan, missä sankarina onkin farmaseutti?
– Aivan, tuo on totta, Kosonen naurahtaa.
Hän kuitenkin muistuttaa, että farmaseuttien työ tapahtuu taustalla. Se keskittyy dramaattisten tapahtumien ennaltaehkäisyyn, eikä siitä saa näyttäviä kuvia.
– Eivät farmaseutit ehkä halua astuakaan ensimmäisenä valokeilaan, en minä ainakaan, Kosonen sanoo.
Hän summaa, että sairaala-apteekin ammattilaiset varmistavat osaltaan lääkitysturvallisuutta. Lisäksi esimerkiksi turhien lääkkeiden karsiminen tarjoaa potilaalle – ja yhteiskunnalle – paljon mahdollisuuksia taloudellisiin säästöihin.
– Savonlinnan sairaalassa ymmärretään hyvin kliinisen farmasian merkitys. Toivottavasti siihen panostetaan myös tulevaisuudessa, resursseja tarvittaisiin lisääkin, Kosonen huomauttaa.
Sairaalafarmaseutteja tarvitaan jatkossakin
Minna Kosonen seuraa Jukon luottamusedustajana aktiivisesti alan työmarkkinatilannetta Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisassa ja myös muualla maassa.
– Tällä hetkellä keskiössä ovat talouspaineet, henkilöstön riittävyys ja epävarmuus tulevasta. Tilanne kuormittaa työntekijöitä, hän kertoo.
Luottamusedustajan ajankohtaisiin asioihin kuuluu myös tulossa oleva tasopalkkamalli, jonka on tarkoitus huomioida osaaminen ja vastuu aikaisempaa paremmin.
– Periaate on, että kenenkään varsinainen palkka ei laske uuteen palkkajärjestelmään siirryttäessä, Kosonen kertoo.
Hän arvioi, että hyvinvointialueilla on tulevaisuudessakin painetta säästöihin. Sote-alalla etsitään uudenlaista tehoa ja tuottavuutta digitaalisuuden ja tekoälyn avulla.
– Tekoälyn käyttö etenee alalla kuin alalla. Todennäköisesti se tulee muuttamaan tulevaisuudessa myös farmasian ammattilaisten työnkuvaa. Vielä tällä hetkellä tekoälyn tarkempia vaikutuksia on kuitenkin vaikea hahmottaa, Kosonen pohtii.
Hän uskoo, että farmaseuteille riittää tulevaisuudessakin työtä, niin apteekeissa kuin sairaaloissakin.
– On mahdollista, että sairaalafarmasistien työ painottuu tulevaisuudessa entistäkin enemmän kliiniseen suuntaan.
Kosonen suosittelee nuorille farmaseutin töitä sairaalassa: sairaala on mielenkiintoinen ja monipuolinen työpaikka.
Farmaseutin töihin sairaalassa ei pätevöidytä suoraan koulun penkiltä.
– Sairaalafarmaseutin työn oppii käytännön perehdytyksen kautta itse tekemällä. Kannattaa olla rohkea, utelias ja tarttua erilaisiin mahdollisuuksiin.
