Terveysturvaaja

Vuoden Proviisori Toni Relander on johtanut lääketukkukauppaa runsaan kahden vuoden ajan. Koko sen ajan kansallisesta rokotusohjelmasta vastaavan lääketukkukaupan arkea on hallinnut korona.

Kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lääketukkukaupan johtajan paikka tuli hakuun syksyllä 2019, proviisori Toni Relander päätti heti hakea paikkaa. Kaupasta vastuunalaisen johtajan tulee olla proviisori, ja niinpä THL:n reseptikeskuksen lääkityslistan projektipäällikkönä työskentelevä Relander oli jo toiminut lääketukkukaupan johtajan varahenkilönä.

– Olin seurannut kaupan toimintaa ja ajattelin, että tämä vasta on mielenkiintoinen tehtävä, Relander sanoo.

Lääketukkukauppa vastaa Suomessa kansallisen rokotusohjelman toimeenpanosta: rokotteiden hankinnasta, varastoinnista ja jakelusta. Sen tehtävä on huolehtia osaltaan lääkkeiden huoltovarmuudesta.

– Olemme terveysturvaajia, Relander kuvailee tiiminsä roolia.

Suoraan syvään veteen

Kun työt alkoivat keväällä 2020 (virallisesti 1.5.), maailma oli muuttunut. Koronapandemia oli vyörynyt Eurooppaan ja Suomeen.

– THL:ssä kasattiin jo syksyllä 2019 kriisiryhmä arvioimaan, mitä tarkoittaa, jos Kiinassa ilmennyt epidemia laajenee Eurooppaan ja myös meille. En ollut vielä tuolloin mukana niissä keskusteluissa, Relander kertoo.

Lääketukkukaupan tehtävää ei vielä tuolloin osannut kukaan arvioida.

– Ensimmäinen koronakevät aiheutti voimakkaan kuormituksen tehohoitoon. Meidän tehtäväksemme tuli varmistaa tehohoidossa ja koronan hoidossa tarvittavien lääkkeiden riittävyys, Relander sanoo.

Tehohoitoon tarvittiin etenkin anesteettilääkkeitä. Viruksen hoidossa käytettävät lääkkeet vaihtuivat aina uuden tutkimustiedon perusteella.

– Joitakin lääkkeitä ehdittiin juuri tilata ja sitten tulikin uusi tutkimus, joka osoitti ne hyödyttömiksi, Relander muistelee ensimmäisiä kuukausia pandemian alettua.

– Yhteistyö eri viranomaistahojen välillä tiivistyi, ja samaan aikaan seurasimme nopeasti käynnistyneen rokotekehitystyön etenemistä, hän jatkaa.

Olemassa olevan tiedon varassa

Sopimusneuvottelut rokotteista aloitettiin jo ennen kuin lääkkeet edes saivat myyntilupaa. Toni Relanderin mukaan oli iso etu, että Euroopan komissio hoiti neuvottelut jäsenmaiden puolesta.

– Suomen kaltainen pieni markkina olisi helposti jäänyt isompien tilaajien jalkoihin, jos olisimme toimineet yksin neuvottelijana.

Lääketukkukaupassa valmistauduttiin samanaikaisesti lääkkeiden logistiikan varmistamiseen.

– Saimme etukäteen tietoa eri rokotteiden kuljetus- ja säilytysvaatimuksista. Tiedot esimerkiksi siitä, tarvitsiko rokotetta säilyttää jääkaappi-, pakastin- vain erittäin kylmissä olosuhteissa, muuttuivat vielä myyntiluvan saannin jälkeenkin, Relander kuvailee logistiikan haasteita.

Lääketukkukauppa vastasi myös lääkkeiden jakelusta alueille. Jakelun tasapuolisuus sai julkisuudessakin paljon huomiota. Relanderin mukaan asiaan liittyi paljon sekaannusta.

– Vaikka Suomeen tilattiin heti miljoonia rokotteita, saimme niitä pienissä erissä. Rokotteet jaettiin alueille suhteessa siihen, minkä verran kulloinkin rokotusvuorossa olevan ryhmän edustajia kyseisellä alueella oli. Esimerkiksi paikkakunnat, joissa on korkea ikärakenne, saivat aluksi alueen kokonaisväestöön nähden enemmän rokotteita kuin alueet, joissa on keskimäärin paljon lapsia ja nuoria, Relander avaa jakoperusteita.

Pieni, osaava porukka

Se, että toimintaa haastettiin ja siihen kohdistettiin arvostelua, on Relanderin mielestä ollut ihan tervetullutta. Hän seisoo kuitenkin omien päätösten takana.

– Kun päätöksiä ja tehtyjä ratkaisuja on joutunut koko ajan selittämään, on saanut myös todeta, että omat perustelut ovat kestäneet arvostelun ja osoittautuneet lopulta oikeiksi. Tulisi myös muistaa, että ratkaisuja tehtiin aina olemassa olevan tiedon pohjalta. Kun tietoa tulee lisää, on helppo jälkikäteen sanoa, että olisikin pitänyt toimia jotenkin toisin.

Hän on halunnut toimia puskurina ja ottaa kritiikin hoidettavakseen niin, että muu tiimi on saanut keskittyä varsinaiseen työhönsä.

– Minun tehtäväni on tehdä päätökset ja kantaa niistä vastuu.

Lääketukkukaupan viiden farmaseutin tiimissä työ on jaettu kansallisen rokotusohjelman pohjalta kolmeen vastuualueeseen: sopimushallinta ja kilpailutus, lähettämö ja jakelu sekä vastaanotto ja laatutyö. Jokaisella on oma vastuualueensa, mutta tarvittaessa myös taito tuurata muissa tehtävissä.

Toni Relander.

– Juuri työkuorman jakaminen ja toistemme auttaminen pyytämättäkin on auttanut meitä jaksamaan, Relander sanoo.

Apuvoimiakin on tarvittu. Relanderin edeltäjä Pertti Sormunen jatkoi eläkkeelle jäätyään lääketukkukaupan apuvoimina vuoden 2020 loppuun ja Fimeasta saatiin aluksi lainaan proviisori päivittämään laatujärjestelmää. Silti kaikki muu kuin välttämätön perustyö jäi koronan jalkoihin.

– Onneksi sain vuoden 2021 alusta tiimiimme toisen proviisorin. Minna Manner-Lehtinen on ottanut koronarokoteasiat hoitoonsa, ja minä olen päässyt purkamaan kansallisen rokoteohjelman kehittämisessä syntynyttä työvelkaa.

Keskeneräisyyden sietäminen

Toni Relander on valittu vuoden 2022 Vuoden Proviisoriksi. Palkintoperusteissa häntä kiitetään rauhallisuudesta, jolla hän on luotsannut tiiminsä läpi koronarokotemylläkän. Hän on palkinnosta yllättynyt ja otettu, mutta muistuttaa, että ilman osaavaa tiimiä onnistuminen olisi ollut mahdotonta.

– Minullehan ensimmäinen vuosi oli pelkkää oppimista. Kokeneiden farmaseuttiemme ansiosta perusarki pyöri kaiken keskellä, he opettivat ja tukivat minua, Relander kiittää.

Tiimin lisäksi koko työyhteisö on Relanderin mukaan ymmärtänyt tilanteen hyvin.

– Hyvä kommunikointi on minusta sitä, että uskaltaa sanoa ääneen senkin, jos jotain ei tiedä. Minulla oli alusta asti ympärilläni ihmisiä, jotka ymmärsivät tilanteeni ja auttoivat. Toivon, että voin tuleville työntekijöille olla samanlainen tukipilari.

Missään vastaavassa tilanteessa hän ei ole ennen ollut.

– En kuitenkaan ole valvonut öitä töiden takia. Ilmeisesti minulla on luonteisesti kyky hyväksyä keskeneräisyyttä ja sitä, että aina on tekemättömiä töitä. Vastaavan paineen alla kuin näinä ensimmäisinä vuosina Lääketukkukaupan johtajana en ole koskaan ollut. Vaikka työ on palkitsevaa ja motivoivaa, se on kuitenkin vain työtä, jota tehdään niillä resursseilla, mitä meillä on.

Toni Relander kertoo videolla, miten koronarokoteprosessi eteni:

 

Ict-loikan kautta takaisin kotiin

2004-2009

Opiskelin farmasian laitoksella Helsingin yliopistossa. Valmistuin proviisoriksi kesällä 2009. Farmakologia ja toksikologia olivat jo opinnoissani vahvassa roolissa ja työskentelin opintojen loppuvaiheessa tutkimusassistenttina yliopistolla. Suunnitelmissa siinsi tutkijan ura.

8/2009

Tutkimustyössä, johon olin osallistunut, tuli rahoitusongelmia. Apteekkariliitto haki vetäjää e-reseptin käyttöönottoprojektiin ja päädyin sinne. Työ perustui paljon ICT-palveluiden käyttöönottoon, joka oli minulle hyvin vieras maailma.

8/2012

Kolme vuotta myöhemmin siirryin Pharmadata Oy:lle myymään apteekkijärjestelmiä avoapteekkeihin. Työskentelin asiakasrajapinnassa ja työ sisälsi jälleen paljon teknistä ohjaamista.

5/2018

Työtaustani ansiosta minut valittiin keväällä 2018 THL:ään Kanta-palvelujen lääkityslistan ja rajat ylittävän reseptin projektipäälliköksi. Vastasin reseptikeskuksessa lääkehoidon tiedonhallinnasta. Edelleen koin, etten ymmärrä ict-maailmaa

2019

Hain Haaga-Helian ammattikorkeakouluun tietojenkäsittelyohjelmaan opiskelemaan, jotta viimein ymmärtäisin, mistä ihmiset ympärilläni puhuvat.

5/2022

Kun aloitin työn Lääketukkukaupan johtajana, oli kuin olisin palannut kotiin niiden asioiden ääreen, joihin olen saanut koulutuksen. Tietojenkäsittelyopinnoista en kuitenkaan ole täysin luopunut, vaikka ne ovatkin nyt koronakriisin aikana jääneet tauolle.

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?