Työura alkaa usein joko kesätöillä tai tekemällä töitä iltaisin ja viikonloppuisin opintojen ohess Proviisori Kari Jalkanen tutki väitöstyössään apteekkien kykyä tavoittaa henkilöitä, joilla on kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen.
Jalkanen tutki myös saavutettavissa olevia taloudellisia hyötyjä, jos apteekit kutsuisivat henkilöitä elintapainterventioon, jonka tavoitteena on elintapojen muutos.
– Tyypin 2 diabetes liittyy vahvasti ylipainoon, jonka juurisyinä ovat vähäinen liikunta ja epäterveellinen ruokavalio. Tutkimusten mukaan jo muutaman kilon painonpudotus vähentää merkittävästi riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen, Jalkanen muistuttaa.
Tyypin 2 diabetes on yksi yleisimmistä kansansairauksista maailmassa. Sitä sairastaa noin 425 miljoonaa ihmistä, ja sen ilmaantuvuus kasvaa nopeasti.
– Suomessa diabeteslääkkeistä korvauksia saavien määrä on kasvanut 22 000 uudella potilaalla vuosittain. Jos suuntaus jatkuu, yli puoli miljoonaa suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta vuoteen 2030 mennessä, Jalkanen toteaa.
Tyypin 2 diabetes ja esidiabetes heikentävät elämänlaatua ja lisäävät merkittävästi muiden sairauksien esiintyvyyttä ja kuolleisuutta. Samalla ne kasvattavat huomattavasti terveyden- ja sosiaalihuollon kustannuksia.
Suurimmat kustannukset aiheutuvat sairauden hoidosta sekä työkyvyttömyydestä ja ennenaikaisesta eläköitymisestä.
Apteekki tavoitti hyvin riskiryhmäläisiä
Jalkasen tutkimus oli osa Stop Diabetes -tutkimushanketta. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT yhdessä useiden sidosryhmien kanssa.
Apteekkien lisäksi ihmisiä kutsuttiin elämäntapa-arvioon useiden muidenkin kanavien, kuten internetin, Facebookin, lehtien, TV:n, radion, terveydenhuollon yksiköiden ja terveysasemien kautta.
Verrattuna muihin kanaviin apteekit tavoittivat korkeassa riskissä olevia ihmisiä hyvin. Nämä ihmiset menivät muiden kanavien kautta saavutettuja henkilöitä suuremmalla osuudella jatkotutkimuksiin.
Väitöstutkimuksen mukaan apteekkien järjestämän valtakunnallisen ohjelman avulla pystyttäisiin saavuttamaan 180 000 henkilöä vuodessa. Kansalliset kokonaissäästöt 20 vuoden ajanjaksolla voisivat olla jopa 255 miljoonaa euroa.
Laskelmissa Jalkanen nojautui kansainvälisiin tutkimuksiin. Laajin niistä on tehty Sveitsissä, jossa väestön ja apteekkien määrä on samaa luokkaa kuin Suomessa. Sveitsissä apteekit saavuttivat viiden viikon aikana 95 000 henkilöä, joille tehtiin diabeteksen riskitesti.
Sopisi hyvin osaksi apteekin palveluita
Kyselyn perusteella rekrytointitoiminta ei hidastanut apteekkien toimintaa. Henkilöstö suhtautui toimintaan myönteisesti, jopa innostuneesti.
– Jos toimintaa olisi enemmän ja vakituisesti, vaatisi se kuitenkin lisää resurssointia ja sitä aiheutuvien kustannusten rahoitusta. Esimerkiksi Australiassa valtio on rahoittanut ohjelmaa, jossa apteekeille maksetaan korvauksia, jos ne ohjaavat riskiryhmään kuuluvia. Britanniassa on samankaltainen järjestely tupakasta vieroituksessa.
Jalkasen mukaan tyypin 2 diabeteksen ehkäisytoiminnan voisi liittää hyvin osaksi nykyistä apteekkien diabetesohjelmaa ja muita kansalaisille suunnattuja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen tähtääviä palveluita.
Apteekeilla olisi mahdollisuus järjestää tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn tähtäävän toiminnan lisäksi myös muita terveydenhuollon palveluita, kuten verenpaineen mittaus ja verensokerin mittaus sormenpäästä.
– Apteekit ovat siinä mielessä harvinaisia terveydenhuoltoalan toimijoita, että ihmiset voivat mennä niihin keskustelemaan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista ilman ajanvarausta, Jalkanen sanoo.
Jalkasen mukaan elintapainterventioihin saadaan parhaiten osallistujia käyttämällä hyväksi digitaalisia menetelmiä, kuten mobiilisovelluksia ja verkkomainontaa, ja yhdistämällä ne kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.
Proviisorista tutkijaksi
Proviisori Kari Jalkasta saa nyt tituleerata farmasian tohtoriksi. Hänen
väitöskirjansa Apteekeilla voisi olla merkittävä rooli tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnan Kuopion kampuksella 5.5.2023.
Ennen tutkimusmaailmaan sukeltamista Jalkanen työskenteli farmaseuttina ja proviisorina yhteensä puolentoista vuoden ajan kolmessa apteekissa.
– Sain tietää yliopistossa meneillään olevasta projektista, jossa tutkittiin, miten apteekit ja diabeteksen ehkäisy voisivat liittyä toisiinsa. Aihe kiinnosti, ja pääsin mukaan järjestelemään hanketta.
Työssään Jalkanen pääsi matkustelemaan ympäri Suomea. Se sopi nuorelle miehelle hyvin.
Pian Jalkaselle avautui mahdollisuus omaan tutkimustoimintaan.
– Minulla oli työkokemusta apteekeista, mikä antoi hyvät eväät paneutua kiinnostavaan aiheeseen.
Tulevaisuus vaikuttaa selvältä. Jalkanen aikoo jatkaa tutkijan urallaan.
