Ansaittua lomaa

Vuosilomaa koskevan säätelyn lähtökohta on aina ollut työsuojelullinen. Tarvitsemme lomaa, jotta saamme riittävästi lepoa ja virkistystä palautuaksemme työstä.

Vuosiloman pituus

Työntekijän vuosiloman pituus määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hän on ollut töissä lomanmääräytymisvuoden aikana ja onko työsuhde kestänyt koko lomanmääräytymisvuoden.

Vuosiloman pituuteen vaikuttaa myös se, muodostuuko lomanmääräytymisvuoteen sisältyvistä kalenterikuukausista täysiä lomanmääräytymiskuukausia.

Työntekijä ansaitsee vuosilomalain perusteella lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työntekijän työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä alle vuoden, lomaa kertyy kaksi päivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

Työ- ja virkaehtosopimukset voivat sisältää vuosilomalakia parempia vuosiloman ansaintaa koskevia määräyksiä. Esimerkiksi apteekkisektorilla farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimuksen mukaan vuosiloma voi olla enimmillään 39 arkipäivää ja kuntasektorilla kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan enimmillään 38 päivää.

Vuosiloman ansaintasäännöt

Täyden lomanmääräytymiskuukauden täyttymistä tarkastellaan vuosiloman ansaintasääntöjen perusteella. Työntekijät jaetaan työsuhteensa perusteella kahden eri ansaintasäännön piiriin, joita ovat 14 päivän sääntö ja 35 tunnin sääntö. Ansaintasääntöjä ei ole mahdollista soveltaa rinnakkain. Peräkkäin soveltaminen on puolestaan mahdollista esimerkiksi työajan ja palkan muutostilanteissa.

14 päivän ansaintasäännön piiriin kuuluvat työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan työskentelevät vähintään 14 päivää kalenterikuukaudessa. Tällaisia ovat kaikki kokoaikaiset työntekijät ja 4- tai 5-päiväistä työviikkoa tekevät osa-aikaiset työntekijät. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä.
Täysi lomanmääräytymiskuukausi täyttyy, kun työntekijällä on vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivän veroista päivää kalenterikuukaudessa. Jos työntekijällä ei täyty jonakin kalenterikuukautena 14 työpäivää, hänelle ei kerry lomaa tällaiselta kuukaudelta.

35 työtunnin ansaintasäännön piiriin kuuluvat puolestaan työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan työskentelevät alle 14 päivää kuukaudessa. Säännön piiriin kuuluu, kun sopimuksen mukainen työaika on jonakin kuukautena vähintään 35 tuntia.

Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt yhteensä vähintään 35 työtuntia tai vuosilomalaissa tarkoitettua työssäolon veroista tuntia. Jos ehto ei täyty, työntekijälle ei kerry tällaiselta kuukaudelta lomaa.

Työntekijä voi olla joko kuukausi- tai tuntipalkkainen työsuhde.

Työssäolon veroiset päivät

Työssäolon veroiset päivät rinnastuvat työssäoloon ja niiden ajalta kertyy vuosilomaa.

Työssäolopäivien veroiset päivät ovat samat molemmissa 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasäännöissä.

Työssäolon veroisia päiviä ovat poissaolo, jolta työantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan, äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, tilapäinen hoitovapaa sekä vapaa pakottavasta perhesyystä. Työssäolonpäivien veroisiksi päiviksi luetaan yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden yhteensä enintään 156 päivää äitiys- ja vanhempainvapaapäivää ja vastaavasti 156 isyys- ja vanhempainvapaapäivää.

Vuosilomalain mukaan työssäolon veroisiä päiviä ovat myös sairaus enintään 75 työpäivän ja opintovapaa enintään 30 työpäivän osalta lomanmääräytymisvuodessa.

Huomattavaa on, että työehtosopimuksissa voi olla vuosilomalakia parempia ehtoja myös siitä, mitä päiviä luetaan työssäolon veroisiksi päiviksi lomaa ansaittaessa.

Poissaolot, jotka eivät ole työssäolon veroista aikaa ja joilta ei näin ollen kerry vuosilomaa, ovat hoitovapaa, vuorotteluvapaa, palkaton työloma tai virkavapaa, ase- ja siviilipalvelus, työtaisteluun osallistuminen ja luvaton poissaolo.

Vuosiloman antaminen

Vuosiloma ansaitaan ja annetaan arkipäivinä. Arkipäiviä ovat muut viikonpäivät kuin sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lomaan sisältyvät muut kuin arkipäivät eivät ”kuluta” lomapäiviä.

Kokonaiseen lomaviikkoon kuluu kuusi lomapäivää silloinkin, kun tehdään viisipäiväistä viikkoa, lukuun ottamatta kuntasektoria. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä lomaa ”kuluu” vain viideltä päivältä kokonaisen lomaviikon aikana.

Vähintään kaksi viikkoa yhteen putkeen

Vuosilomalain mukaan kesäloma (24 arkipäivää lomasta) on sijoitettava lomakaudelle. Lomakaudella tarkoitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen (30.3.) jälkeistä 2.5.–30.9. välistä aikaa. Talviloma (kuusi arkipäivää) on puolestaan sijoitettava 1.10.–30.4. väliselle ajanjaksolle.

Lähtökohtaisesti lomat on annettava yhdenjakoisena. 12 arkipäivää ylittävä osa kesälomasta voidaan määrätä pidettäväksi yhdessä tai useammassa jaksossa, jos se on työn käynnissä pitämiseksi välttämätöntä tai siitä sovitaan yhdessä työntekijän ja työnantajan välillä.

Yhdessä voidaan sopia loman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu ja päättyy seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 12 arkipäivää ylittävän loman osan pitämisestä viimeistään seuraavan lomakauden loppuun mennessä.

Työntekijän työsuhteen päättyessä työntekijä ja työnantaja voivat sopia vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä irtisanomisajalla.

Työnantaja päättää ajankohdan

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisen yleiset periaatteet. Tällaisia yleisiä periaatteita voivat olla kiertävä lomajärjestelmä ja vuosilomien keskittäminen tiettyyn ajankohtaan. Yleiset periaatteet on hyvä käydä läpi henkilöstön kanssa ennen kuin työntekijöille varataan tilaisuus esittää toiveet loman ajankohdista.

Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava esitetyt toiveet huomioon ja kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti. Viime kädessä työnantaja kuitenkin päättää loman ajankohdasta vuosilomalain ja työehtosopimuksen määräysten rajoissa.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijälle loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos se ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan antaa myöhemmin, viimeistään kuitenkin kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Miten vuosilomapalkka lasketaan? Katso esimerkkejä Farmasialiiton verkkosivuilta (lomapalkan laskenta). Vaatii Fimnet-kirjautumisen.

Avainsanat: vuosiloma

Kommentoi

  • * Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia Viestisi ei näy julkisesti

Joko teillä mitataan asiakaskokemusta?

Farmasialiiton johtamiskoulutus keräsi syyskuussa mukavan määrän osallistujia kuulemaan asiakaskokemuksen johtamisesta.

Puheenjohtajat tapasivat toimistolla

Puheenjohtajien koulutuspäivä 4. lokakuuta tarjosi ajankohtaista tietoa niin aluetoiminnasta kuin Farmasialiiton strategiastakin. Vieraaksi oli kutsuttu Juhana Vartiainen.

Yhdessä potilaan parhaaksi

Farmasialiitto on valinnut Vuoden Farmaseutiksi rovaniemeläisen Maija Pirttijärven, jolle moniammatillisuuden kehittäminen on sydämen asia.

Oletko valmis menemään lakkoon?