Farmaseutin vastaanotto osaksi avosairaanhoitoa

Tulevaisuuden sote-keskuksissa farmaseutti on osa moniammatillista terveydenhuollon henkilöstöä. Farmaseutin roolia avosairaanhoidossa pilotoidaan Päijät-Hämeessä.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymässä pilotoidaan toimintamallia, jossa avosairaanhoidon moniammatillisen tiimin tukena toimii farmaseutti. Ajatus on, että sairaanhoitajat ja lääkärit ohjaavat farmaseutin vastaanotolle potilaita, joilla ilmenee lääkehoidon ongelmia.

Pilotti käynnistyi loka-marraskuun vaihteessa. Farmaseutti Päivi Hettula on siitä lähtien pitänyt vastaanottoa kahtena päivänä viikossa Asikkalan sote-keskuksessa ja kolmena päivänä viikossa Hollolan sote-keskuksessa.

– Olen työskennellyt pitkään sekä avoapteekissa että keskussairaalan osastofarmaseuttina. Sinä aikana olen miettinyt, miten saisin käyttöön oman osaamiseni. Tässä se toive toteutuu. Lisäksi apteekki- ja sairaalafarmasian erikoistumiskoulutus antoi rohkeutta lähteä hankkeeseen mukaan, Hettula sanoo.

Mikäli Hettula havaitsee ongelmia, jotka vaativat muutoksia lääkehoitoon, hän kirjaa lääkehoidon arvioinnin potilastietojärjestelmään ja välittää siitä tiedon lääkärille. Lääkäri lopulta tekee päätöksen lääkehoidosta ja laatii seurantasuunnitelman.

Hettulan mukaan hänen luokseen ohjatut terveydenhuollon asiakkaat ovat olleet välillä hieman hämmästyneitä ja varautuneitakin tullessaan keskustelemaan lääkehoidosta farmaseutin kanssa.

– Lopulta he ovat olleet myös todella helpottuneita ja kiitollisia, kun joku pysähtyy miettimään heidän lääkitystään. Ajantasaisen lääkelistan laatiminen ja lääkkeiden käyttöön liittyvä neuvonta ovat selvästi vastanneet heidän tarpeitaan.

Pitkään valmisteltu hanke

Pilottihanke kestää kuluvan vuoden loppuun asti. Tänä aikana hankkeeseen osallistuvien pitäisi pystyä osoittamaan toimintamallin hyödyt. Aikataulu on siten varsin tiukka.

Pilottia johtaa vastuuhenkilönä asiantuntijalääkäri Niko Korpi.

– Tarkoituksena on laajentaa uusi toimintamalli kokemusten ja saatujen tietojen pohjalta koko maakunnan alueelle. Mukaan otetaan myös yksityiset toimijat, joille osa kunnista on ulkoistanut terveydenhuoltopalveluitaan. Ajatus on, että malli skaalautuisi myös muille sote-alueille, Korpi sanoo.

Pilottihankkeen ohjausryhmässä toimivan sairaala-apteekkari Leena Riukan mukaan käynnissä oleva hanke ei syntynyt tyhjästä.

– Meillä on vahvaa taustaa kliinisen farmasian kehittämisestä. Vuodeosaston osastofarmasian lisäksi olemme tuottaneet farmasiapalveluita kotihoidossa ja palveluasunnoissa asuville vanhuksille. Viimeisimpänä askeleena olemme käynnistäneet lääkitysturvallisuuden auditoinnit toiminta-alueemme kaikissa ikääntyneitä hoitavissa palvelutaloissa riippumatta siitä, onko kyseessä yksityinen vai kunnallinen yksikkö.

Apteekkari Riukka ja proviisori Marketta Rouvinen ovat vuosien kuluessa pitäneet yllä keskustelua farmaseutin vastaanotosta ja sen tärkeydestä. Hanke sai vauhtia, kun hallintoylihoitajaksi tuli Pertti Sopanen, joka innostui ajatuksesta ja näytti hankkeelle vihreää valoa.

– Tässä tuodaan farmaseutti lähelle potilasta. Keskustelujen kautta farmaseutti osallistaa potilasta tämän omaan hoitoon. Uutta on myös se, että farmaseutti voi raportoida havainnoistaan ja mahdollisista lääkehoidon ongelmista potilastietojärjestelmään, Marketta Rouvinen sanoo.

Uudenlainen yhteistyö vaatii totuttelua

Vanhojen toimintatapojen muutos vaatii aina ponnisteluita. Tämän ovat myös pilotin parissa työskentelevät saaneet huomata.

– Työpajakeskusteluissa selvisi, että farmaseutin vastaanotto ei sovellu nykyrakenteisiin sellaisenaan. Kaikki on pitänyt rakentaa alusta asti farmaseutin oikeuksista ja kirjaamisohjeista lähtien. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tällainen moniammatillinen tiimityöskentely tuodaan avosairaanhoitoon Päijät-Hämeessä, Korpi sanoo.

Korven mukaan monimammatillinen yhteistyö on nykyisellään vaikeaa, koska ammattiryhmät työskentelevät hierarkkisesti ja siiloutuneesti. Haasteena on saada tiettyyn työtapaan tottunut yhteisö sopeutumaan uudenlaiseen toimintamalliin ja ottamaan moniammatillinen työtapa omakseen.

– Lääkehoidon monimammatillinen tiimityöskentely vaatii toimiakseen keskustelua. Siinä olemme onneksi jo edistyneet ja pystyneet madaltamaan tiedonvälityksen ja kanssakäymisen esteinä olevia kynnyksiä. Ihmiset ovat alkaneet hyödyntää farmaseutin tarjoamia palveluja.

Farmaseutti linkkinä ammattiryhmien välillä

Niko Korpi.

Pilotin tavoitteena on edistää avosairaanhoidon potilaiden lääkkeiden oikeaa ja tarkoituksenmukaista käyttöä, kohentaa asiakkaiden toimintakykyä ja elämänlaatua sekä alentaa heidän lääkehoitonsa kustannuksia.

Avosairaanhoidon farmaseutille ohjataan potilaita, joilla havaitaan vastaanottojen yhteydessä lääkehoidon ongelmia. Potilas voi tulla farmaseutin vastaanotolle myös suun terveydenhuollosta, sosiaalitoimesta, erikoissairaanhoidosta tai apteekkien ohjaamana.

– Farmaseutin vastaanoton avulla saamme linkin eri terveydenhoidon yksiköiden välille ja pystymme entistä paremmin hyödyntämään poti-laan hoidossa eri ammattiryhmien asiantunte-musta, Korpi sanoo.

Korpi tiedostaa hyvin farmaseuttien opintojen kautta saaman korkeatasoisen lääkehoidon osaamisen.

– Sote-keskus -hankkeen kantavia ajatuksia on siirtää painopistettä perusterveydenhuoltoon ja varsinkin ehkäisevään hoitoon. Siksi on tärkeää saada farmaseutti etulinjaan. Hän tuo hoitotyöhön vahvan lääkehoidon tuntemuksensa ja pystyy selvittämään lääkehoidon haittoja sekä antamaan asiakkaille ohjeita hyvästä lääkehoidosta, Korpi sanoo.

Marketta Rouvinen muistuttaa, että asiakas on terveydenhuollon keskiössä. Kaikkien toimenpiteiden pitää kohdistua tämän hyvinvoinnin parantamiseen.

– Terveydenhoidon ammattilaiset tekevät hoitotyötä asiakkaan ympärillä ja tukevat hänen hyvinvointiaan oman osaamisensa mukaisesti. Paras hoitotulos saavutetaan hyödyntämällä eri ammattiryhmien parasta asiantuntemusta, Rouvinen sanoo.

Mittaamalla tietoa vaikuttavuudesta

Terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta mitataan pilotissa monilla eri mittareilla.

– Meidän on osoitettava johdolle, että farmaseutin palvelujen käyttö on järkevää, ja että sillä voidaan parantaa potilaiden hoitoa. Hankkeessa käytettävät laatumittarit kertovat nykytilasta ja ohjaavat toimenpiteiden kohdistamista.

Päijät-Hämeen sotessa on käytössä Effica Life-care -potilastietojärjestelmä, johon terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat tehdyt lääkehoidon arvioinnit. Merkintöjen avulla voidaan havaita potilaille tuotettujen terveydenhuoltopalvelujen esiintyvyyksiä ja muutoksia seurantajakson aikana. Automaattinen tietojen haku, tekoäly ja tietolouhinta auttavat lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnissa.

Vaikuttavuuden lisäksi mittaamisen kohteina ovat terveydenhuollon kustannustehokkuus, turvallisuus, oikea-aikaisuus, potilaslähtöisyys ja oikeudenmukaisuus.

– Oleellista on selvittää myös asiakkaiden kokemus: vaikuttiko farmaseutin kanssa keskus-telu ja lääkehoidon arviointi potilaan pystyvyyteen ja selviytymiseen. Selviääkö hän intervention jälkeen vaivojensa kanssa aiempaa paremmin.

Korven mukaan tietojen kirjaamistapoja potilastietojärjestelmään pitää vielä yhtenäistää sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoitoyksiköissä niin, että tiedot ovat kaikkien ymmärrettävissä ja käytettävissä.

Potilastietojärjestelmän lääkelista tulee olemaan jatkossa myös potilaan nähtävissä hänen oman terveyssovelluksensa kautta. Sen vuoksi listan ajantasaistaminen muuttuu entistä tärkeämmäksi. Listaan tehdyt kirjaukset auttavat ammattilaisten lisäksi potilasta kiinnittämään huomion mahdollisiin lääkinnän epäselvyyksiin tai ristiriitoihin.

Uusia avauksia

Päijät-Hämeessä alkanut pilotti on mielenkiintoinen moneltakin kannalta katsottuna. Ensinnäkin se tuo meidän alan ammattilaisia perusterveydenhuoltoon ja vahvistaa yhteistyötä sote-ympäristössä. Samalla se tuo uudenlaista osaamista moniammatilliseen työskentelyyn paremman hoitotuloksen puolesta avohuollossa. Koska farmasian ammattilaiset ovat lääkkeiden, lääkehoidon ja lääkehuollon ammattilaisia, pystytään edellä mainittua osaamista tuomaan täysimääräisesti hyötykäyttöön.

Pilotissa myös tutkitaan vaikuttavuutta, jolloin käytänteiden levittäminen on helpompaa niiden perustuessa tutkittuun tietoon. Samalla osaamisemme tulee esiin laajemmin.

Olemme siis uusien avauksien äärellä, ja kun pilotista saadaan tuloksia valmiiksi pystytään tätä laajentamaan myös muihin tulevaisuuden sote-keskuksiin. Suomessa on noin 160 terveyskeskusta, joiden toiminta pitäisi uudistuksen myötä muuttua tulevaisuuden sote-keskuksiksi. Uusia työskentelymahdollisuuksia olisi siis avautumassa.

Antti Kataja, farmasialiiton puheenjohtaja

Onko korona lisännyt työsi kuormittavuutta?