Kriisit korostavat varautumisen merkitystä

Huoltovarmuuden parissa työskentelee Suomessa satoja asiantuntijoita. Uuden tiedon avulla Huoltovarmuuskeskus pystyy kehittämään Suomen huoltovarmuutta jatkuvasti tehokkaammaksi.

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat korostaneet toimivan lääkehuollon merkitystä kansalliselle turvallisuudelle. Huoltovarmuuskeskus, viranomaiset ja lääkealan toimijat ovat tiivistäneet yhteistyötä entisestään.

– Viranomaiset ovat tehneet ahkerasti töitä, jotta vastaavat tilanteet saadaan hallintaan tulevaisuudessa entistä paremmin, sanoo valmiusasiamies Marjukka Kuittinen Huoltovarmuuskeskuksesta.

Kuittisen mukaan koronapandemian ja Ukrainan sodan vaikutuksista yhteiskuntaan on saatu arvokasta oppia. Oppeja on myös saatettu kirjalliseen muotoon niin kansallisesti kuin kansainvälisesti.

– Esimerkiksi Euroopan komissio tuotti kesällä 2021 julkaisun ”Covid-19-pandemiasta tähän asti saadut kokemukset”. Se ilmentää koronaoppeja ja auttaa pitkän aikavälin huoltovarmuuden kehittämistä koko EU-alueella.

Pandemian yhtenä seurauksena valtioneuvosto asetti 23.6.2021 poikkeusolojen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan. Neuvottelukunnan toimikausi päättyy 31.12.2024. Työhön osallistuu laaja joukko sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisia ja toimijoita. Tavoitteena on muun muassa lääkehuollon parantaminen kansallisesti.

– Teemme neuvottelukunnassa ja muutoinkin tiiviisti yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Olemme tehneet paljon hyviä asioita ja saaneet edistettyä lääkehuollon huoltovarmuutta, Kuittinen toteaa.

Joditabletteja varastoissa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Tšernobylin ydinvoimalan valtaaminen herättivät suomalaisten huolen ydinturvallisuudesta. Joditablettien kysyntä ryöpsähti niin, että tabletit pääsivät väliaikaisesti loppumaan monesta apteekista.

Säteilyturvakeskus tiedotti kuitenkin jo valtaamista seuraavana päivänä, että Tšernobylin lähellä kohonneet säteilytasot eivät aiheuta vaaraa Suomessa. Lisäksi Huoltovarmuuskeskuksella on varmuusvarastoissaan huomattavia määriä joditabletteja.

Hamstraukseen ei siis ollut tarvetta. Ei, vaikka monet eivät selvästikään ole noudattaneet viranomaisten ohjeistusta, jonka mukaan joditablettien pitäisi kuulua joka kodin lääkekaappiin jatkuvasti.

– Olemme yhdessä kaikkien viranomaisten kanssa pohtineet, miten tätä asiaa saadaan ohjattua niin, että vastaavaa tilannetta ei pääsisi enää syntymään. Yksi tärkeimmistä keinoista on lisätä tiedolla johtamista, Kuittinen sanoo.

Tilannekuvaa päivitetään jatkuvasti

Tiedolla johtamisella tarkoitetaan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja toimintakykyä. Ydinajatus on se, että kerätyn tiedon perusteella ennakoidaan eri toimenpiteiden ja tapahtumien syy-seuraussuhteita ja vaikutusta tulevaisuudessa.

– Teemme Huoltovarmuuskeskuksessa jatkuvaa tilannekuvatyötä ja viestimme tuloksista ministeriöille. Sitä kautta pystymme rakentamaan Suomen huoltovarmuutta koko ajan tehokkaammaksi.

Kuittisen mukaan Huoltovarmuuskeskuksen vahvuutena on yhteistoiminta sekä valtionhallinnon että elinkeinoelämän eri toimialojen sektoreilla. Se auttaa näkemään eri sektoreiden keskinäiset vaikutukset ja hahmottamaan kokonaisuuden.

– Esimerkiksi pandemiassa kriisi ei rajoitu vain yksittäiseen tekemiseen. Kriisin vaikutukset näkyvät hyvin nopeasti terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi logistiikassa, teollisuudessa ja finanssipuolella. Huoltovarmuuskeskus kokoaa tietoa yhteen viranomaisten päätöksenteon tueksi.

Huoltovarmuuskeskuksessa työskentelee noin 75 asiantuntijaa seitsemällä eri sektorilla. Lisäksi niiden sisällä toimivat pooliorganisaatiot, jotka koostuvat eri toimialojen asiantuntijoista.

– Käytännössä huoltovarmuuden parissa työskentelee verkostoituneena useita satoja eri alojen asiantuntijoita niin yksityisen kuin julkisen sektorin organisaatiosta. Asiantuntijat käyvät pitkäjänteistä vuoropuhelua huoltovarmuudesta, mikä on Suomen selkeä vahvuus.

Velvoitevarastoitavat lääkkeet mukana kierrossa

Suomessa lääkkeiden saatavuus pyritään turvaamaan velvoitevarastoinnilla. Varastoitavat lääkeryhmät määritetään laissa lääkkeiden velvoitevarastoinnista (979/2008).

Pääasiassa varastoinnin hoitavat siihen velvoitetut lääkkeiden maahantuojat, myynti luvan haltijat, tukkuliikkeet ja palveluntuottajat.

– Me toimimme valtion ja yksityisen liiketoiminnan välissä. Korvaamme varastoinnin kulut varastoijille. Järjestelmä perustuu lakiin velvoitevarastoinnista.

Velvoitevarasto kierrätetään osana tavanomaista varastonkiertoa. Siten lääkkeet eivät normaalitilanteessa pääse vanhenemaan. Jos joku varastoitava lääke vanhenisi, se johtuisi kulutuksessa tapahtuneesta äkillisestä muutoksesta.

– Velvoitevarastotasoa arvioidaan kaksi kertaa vuodessa. Yleisesti velvoitevarastoinnissa on onnistuttu hyvin, Kuittinen sanoo.

Ainutlaatuinen varautumisjärjestelmä

Pandemia on herättänyt kiinnostusta Suomen velvoitevarastointiin perustuvaa järjestelmää kohtaan.

– Kiinnostus on näkynyt yhteydenottoina ja vierailuina. Meiltä on käyty kysymässä, miten olemme Suomessa pystyneet tällaisen järjestelmän rakentamaan. Kansainvälisesti vertailtuna varautumisemme on huipputasoa.

Yhtenä selityksenä on pitkä historia. Kansallista varautumisjärjestelmää alettiin rakentaa heti toisen maailmansodan jälkeen.

Huoltovarmuuden tärkeyteen on herätty myös EU:n tasolla. EU:n komissio on tehnyt ehdotuksia ja perustanut kehitysohjelmia, joiden tavoitteena on parantaa koko EU:n lääkehuoltoa. EMA eli Europea Medicine Agency on myös julkaissut listauksia kriittisistä koronalääkkeistä.

– Yhteistyö EU-maiden välillä on lisääntynyt. Lääkehuollon huoltovarmuus ei ole pelkästään kansallisen tekemisen varassa, Kuittinen toteaa.

Yhteistyö avainasemassa

Sote-uudistus tulee osaltaan vaikuttamaan lääkehuoltoon. Kuittisen mukaan se ei kuitenkaan aiheuta merkittäviä muutoksia lääkehuollon varautumiseen.

– Lääkehuoltoon varautuminen perustuu Suomen lainsäädäntöön. Sote-uudistukseen liittyen meidän pitää kuitenkin lisätä tiedolla ohjaamista hyvinvointialueilla.

Kuittinen muistuttaa, että lääkehuoltoon varautuminen kuuluu kaikille alalla toimiville osapuolille.

– Alueiden omaa varautumista ja tietoisuutta varautumisen tärkeydestä kehitetään edelleen, kun kuntien vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista päättyy, ja palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle tammikuussa 2023. Laki velvoittaa julkisen terveydenhuollon yksiköitä varastoimaan käyttämiään lääkevalmisteita.

Kuittisen mukaan eteen tulee koko ajan uusia haasteita, jotka vaativat huomion. Esimerkiksi ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan tulevaisuuteemme, ja siihen pitää valmistautua jo ennalta.

– Suomessa on korkeatasoista osaamista ja kyky hoitaa lääkehuoltoa ja sen varmuuteen liittyviä asioita. Siitä voi kiittää niin apteekkeja, lääketeollisuutta ja tukkukauppoja kuin muitakin asiantuntijoita. Yhteistyö on avainasemassa lääkehuoltovarmuuden kehittämisessä ja ylläpitämisessä, Kuittinen toteaa.

Huoltovarmuuskeskus

  • Toimii työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalla
  • Noin 75 työntekijää
  • Lisäksi pooliorganisaatio, jossa työskentelee yli tuhat eri asiantuntijaa. Pooli kokoaa yhteen tuhatkunta yritystä ja organisaatiota eri toimialoilta
  • Osaaminen jakautuu seitsemään sektoriin: energiahuolto, elintarvikehuolto, finanssiala, logistiikka, terveydenhuolto, teollisuus ja tietoyhteiskunta
  • Rahoittaa lääkkeiden toimittajien velvoitevarastointia
  • Sosiaali- ja terveysministeriön ohjaa terveydenhuollon varautumista

Oletko saanut esihenkilöltäsi tukea työn kuormittavuuden hallintaan?