Jaana Tyynelä edistää työssään Kainuun keskussairaalassa sisätautien osastolla lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta, turvallisuutta ja tehokkuutta. Tämä on kuitenkin vain yksi osa hänen työkentistään.
– Viime keväänä Kainuun sotelta tuli toive, että minä ja kollegani alkaisimme jalkauttaa osaamistamme koko maakuntaan. Nykyään työskentelemme keskiviikkoisin etäyhteyden avulla myös Kuhmon, Sotkamon ja Suomussalmen terveyskeskussairaaloille.
Keskiviikkoaamupäivisin osastofarmaseutit käyvät läpi terveyskeskussairaaloiden lääkelistoja. Iltapäivän osastokokouksessa he esittävät huomionsa lääkemääräysten kehityskohteista tai vaikkapa lääkkeiden ongelmallisista yhteisvaikutuksista. Yhtenä päivänä keskitytään aina yhteen terveyskeskussairaalaan.
– Kainuussa on pitkät välimatkat, joten etäyhteys on erittäin toimiva ratkaisu. Kajaanista Kuhmoon on sata kilometriä, samoin Suomussalmelle.
Maanantaisin osastofarmaseutit auttavat lääkeasioissa myös perusterveydenhuollon yksikköjä. Tyynelän vastuulla on perusterveydenhuollon akuuttiyksikkö.
Vientiä riittää
Tyynelä aloitti sairaalassa osastofarmaseuttina vuonna 2015.
Hän pitää kollegaansa Riitta Moilasta uranuurtajana, joka on pitkälti luonut heidän työnsä toimintamallit.
– Silloin alkuaikoina sairaanhoitajat taisivat ajatella, että mistä oikein on kysymys, kyllä heilläkin on aivan riittävästi asiantuntemusta lääkkeistä. Nyt, kun toimialueeksemme tuli koko Kainuu, tuntui, että meitä ei olisi haluttu päästää osastoilta pois edes keskiviikkoisin, hän naurahtaa.
Osastofarmaseuttien työ on kehittynyt entistä kliinisempään suuntaan.
– Suurin valttimme on laaja ja kokonaisvaltainen lääkeosaaminen. Lääkärit katsovat asioita usein oman erikoisosaamisensa kautta eivätkä välttämättä edes halua ottaa kantaa lääkehoidon kokonaisuuteen.
Tyynelällä on mielessään tuore esimerkki.
– Kardiologi oli määrännyt lääkkeitä sydänpotilaalle, jota myös nefrologi hoiti akuutin munuaisten vajaatoiminnan takia. Huomasin, että kardiologin kirjoittaman kloksasilliinin annos oli potilaan munuaistilanteeseen nähden suosituksia suurempi. Hän vaihtoi tämän jälkeen kloksasilliinin tilalle levofloksasiinin.
Rohkeutta ja uuden opettelua
Osastofarmaseutin pitää olla rohkea, aktiivinen ja mennä välillä myös omalle epämukavuusalueelleen. Tämä korostuu erityisesti uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.
Osastofarmaseutin pitää olla rohkea, aktiivinen ja mennä välillä myös omalle epämukavuusalueelleen. Tämä korostuu erityisesti uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.
– Meidän täytyy kertoa muillekin, minkälaista ammattitaitoa farmaseuteilla on ja miten voimme täydentää omalla osaamisellamme muiden työtä ja parantaa potilasturvallisuutta. Olemme saaneet työstämme hyvää palautetta. Siitä huolimatta joskus vaatii vähän kanttia kertoa omat huomionsa lääkärille, Tyynelä pohtii.
Käytännössä tiedonkulku lääkärien ja osastofarmaseuttien välillä sujuu paljolti potilastietojärjestelmän Life Care:n FAR-kaavakkeiden avulla.
Osastofarmaseuttien toimialueen laajennus on tarkoittanut etäyhteyksiin tarvittavien digitaalisten työkalujen haltuunottoa.
– Pidämme nykyään etäyhteydellä paljon myös pieniä koulutuksia. Koulutuksen aiheena voi olla vaikkapa riskilääkkeet ja niiden haittojen ehkäisy tai lääkkeiden oikeaoppinen säilytys, käyttökuntoon saattaminen ja annostelu.
Osastofarmaseuttien tavoitteena on, että he voisivat pitää myös lääkäreille koulutuksen lääketietojen kirjaamisesta potilastietojärjestelmään.
– Olennaisen tärkeää olisi, että lääketiedot kirjattaisiin yhtenäisellä, standardin mukaisella tavalla, jotta niissä olisi mukana kaikki tarvittava tieto.
Työn arvo huomattu
Tyynelä arvioi, että sairaalafarmaseuttien toimikenttää on laajennettu, koska heidän työnsä arvo on huomattu.
– Kainuun sotessa tiedetään, että esimerkiksi monen päivystyskäynnin takana on väärä tai epätarkoituksenmukainen lääkitys. Lääkityksen korjaaminen auttaa ennaltaehkäisemään lääkehaittoja ja säästämään päivystyksenkin resursseja.
Myös Kajaanin keskustan kotisairaanhoidossa viime keväänä toteutetussa moniammatillisen yhteistyön pilotissa oli sama päämäärä.
– Pilottihankkeessa kotisairaanhoitaja kirjasi omat huomionsa asiakkaan voinnista ja lääkityksestä. Me teimme sitten asiakkaalle lääkehoidon arvioinnin, jonka toimitimme lääkärille.
Tyynelä huomauttaa, että Kainuussa on suuri lääkäripula.
– Kun lääkäreillä on yllin kyllin muita tehtäviä, he varmasti arvostavat sitä, että heidän ei tarvitse ryhtyä aina selvittämään lääkeasioita ihan nollasta lähtien.
Tiedossa ei suuria muutoksia
Kainuu on sote-alan edelläkävijöitä. Kainuun sote, jossa perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut ovat samaa kokonaisuutta, aloitti vuonna 2013. Sille luotiin pohjaa alueella jo vuonna 2005 käynnistyneessä hallintokokeilussa.
Myös Kainuun uuden, vuonna 2020 valmistuneen keskussairaalan tavoitteena on lisätä eri sektorien välistä yhteistyötä. Sairaalassa on erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuollon toimintoja.
– Aivan oleellinen etu on, että sote-mallin myötä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on käytössä yhtenäinen potilastietojärjestelmä. Näemme sen avulla helposti, mitä lääkkeitä asiakkaille on missäkin määrätty, osastofarmaseutti Jaana Tyynelä toteaa.
Kainuussakin aloittaa uusi hyvinvointialue 1.1.2023.
– Hyvinvointialue noudattelee Kainuun soten rajoja. Meillä ei ole näillä näkymin tiedossa suuria muutoksia. Keskeisin ero vanhaan taitaa olla se, että rahat toimintaan tulevat jatkossa valtiolta.
Kainuussa on keskitetty esimerkiksi päivystyspalveluita ja kehitetty etävastaanottoja. Tyynelä arvioi, että kuntalaiset ovat jo jossakin määrin sopeutuneet tilanteeseen.
– Poliitikot ovat lupailleet, että lisää palvelujen karsintaa tai keskityksiä ei enää tulisi, mutta aika näyttää. Toivottavasti osastofarmasian kehittäminen jatkuu hyvinvointialueella.
Uuden hyvinvointialueen haasteena on osaavan työvoiman saaminen.
– Tervetuloa Kainuuseen. Täällä on töitä – ja hyvät mahdollisuudet harrastaa kalastusta ja metsästystä, hiihtoa ja kulttuuria.
